Joulutauon kunniaksi Jatkoaika perkaa Mestiksen alkukauden asetelmia sarjataulukon pohjalta käyden läpi jokaisen joukkueen edesottamuksia. Tässä jutussa vuorossa ovat syyskauden neljä parasta joukkuetta.
1. IPK
Moni asia muuttui IPK:ssa ennen tämän kauden alkua. Neljä kautta joukkueen päävalmentajana työskennellyt Niko Härkönen siirtyi toisaalle ja viime kaudella Härkösen valmennustiimissä mukana ollut Marko Tuomainen otti suunnitellusti päävalmentajan pestin. Myös pelaajisto meni isolta osin uusiksi, toki joukkue sai uusittua sopimuksia muutamien tärkeiden runkopelaajien kanssa.
Päävalmentaja Tuomainen kertoi, että seura sai haluamiaan pelaajia joukkueeseen ja vaikka lopullinen joukkue valmistui verrattaen myöhään syksyllä, oli harjoituskausi onnistunut. IPK on Mestiksen kärjessä lähdettäessä joulutauolle, joten Tuomainen ei puhunut omiaan.
IPK onnistui ulkomaalaisvahvistusten hankinnassa hyvin. Ludwig Persson ja Alex Berardinelli ovat Mestiksen pistepörssin sijoilla neljä ja viisi. Myös Austin Alger on tehnyt 16 pelaamassaan ottelussa 18 pistettä. Lisäksi Juuso Heikkilä ja Veikka Halonen ovat pisteiden valossa pelanneet onnistuneen syyskauden.
Erikoistilannepelaaminen on ollut yksi IPK:n syyskauden onnistumisen kulmakivistä. Ylivoima- ja alivoimaprosentit ovat sarjan eliittiä ja tuoneet joukkueelle monta tärkeää sarjapistettä.
Puolustuspelaaminen on ollut tasaisen hyvää ja puolustajien pistepörssin kärkiviisikossa ovat iisalmelaisjoukkueen Juuso Arola sekä Valtteri Koskela. Kiekollisen taidon lisäksi puolustuksessa on myös tarvittavaa kovuutta, kuten esimerkiksi toista kauttaan joukkueessa pelaava Oskari Mikkonen on osoittanut.
IPK:n maalivahtitilanne puhutti vielä kauden kynnyksellä, kun Mestiksen maalivahtien kärkipäähän kuulunut Eetu Randelin teki lainasopimuksen Tapparan Liiga-joukkueen kanssa ennen runkosarjan alkua. Tapparan organisaatiosta IPK:n suuntaan saapunut Paavo Kohonen on neljän U20-kauden jälkeen tullut upeasti mukaan aikuisten tasolle ja ollut hyvä IPK:n tolppien välissä.
Hieman ennen joulutaukoa Randelin käytti sopimuksensa Liiga-option ja teki sopimuksen Tapparan kanssa. Tämä asettaa kysymysmerkin IPK:n maalivahtiosaston ylle. Kohonen on osoittanut olevansa erittäin laadukas maalivahti ja kestävänsä painetta. Kysymys kuitenkin kuuluu, pystyykö ensimmäistä kauttaan aikuisten tasolla pelaava maalivahti kantamaan kovaa pelikuormaa kevääseen asti vai hakeeko IPK vielä Kohosen rinnalle vahvistusta. Toinen maalivahti Olli Taimi on pelannut vain kolmessa ottelussa.
Ennen joulutaukoa IPK kärsi kaksi tappiota varsinaisella peliajalla ja vielä lopuksi KOOVEE vei pisteet jatkoajalla, joten joukkue on kolmen ottelun tappioputkessa. Kaksi viimeistä ottelua joukkue pelasi sairastelujen ja loukkaantumisten sävyttämänä kolmella ketjulla, joten joulutauko tuli hyvää saumaan. Yksi IPK:n haasteista onkin kapeahko pelaajamateriaali, mutta tämä ei liene vierasta yhdellekään Mestis-joukkueelle.
IPK on pelannut kauden alusta asti vauhdikasta jääkiekkoa ja sen pelitavalle leimallista ovat aktiivinen karvauspeli sekä hyvä taitotaso. Haastatteluissa valmennus ja pelaajat ovat painottaneet, että he haluavat kehittää pelaamistaan koko kauden ajan kohti kevättä. Joukkue on harjoitellut kovalla teholla ja tämä näkyy myös otteluissa. Joukkue jaksaa taistella loppusummeriin asti.
IPK:n alkukausi on ollut onnistunut, mutta haaste kasvaa koko ajan ja joukkueen on myös pysyttävä terveenä. Hyvä syyskausi on näkynyt kohtuullisesti myös Iisalmen jäähallin katsomossa. IPK on katsojakeskiarvollaan 834 sijalla seitsemän.
2. Ketterä
Eteläkarjalaisen kiekkoilun lippulaiva seilaa tutuilla sijoilla. Mestiksen kärkipäähän majoittunut Ketterä on pelannut päävalmentaja Kari Martikaisen johdolla raikasta jääkiekkoa, jossa maaleillakin on välillä mässäilty. Joukkue on suorittanut syyskauden aikana tasaisesti ja pitkät tappioputket ovat loistaneet poissaolollaan.
Ketterä uudistui rankalla kädellä kuluneelle kaudelle. Uudet hankinnat ovat kuitenkin onnistuneet hyvin, mistä osoituksena on esimerkiksi Forssasta saapuneen Miku Ronkaisen 26 ottelussa saavuttamat tehot 12+15. Hän on joukkueen paras pistemies tällä hetkellä. Lisäksi tämän kauden hankinnoista Anri Ravinskis ja Akseli Mäkinen ovat sisäisen pistepörssin neljän parhaan joukossa.
Imatralaisseuralla on ollut myös toimiva yhteistyö Porin suuntaan, sillä Ässistä on ollut lainalla hyökkääjä Patrik Juhola ja puolustaja Valtteri Viirret. Ensiksi mainittu on pistepörssissä toisena tehoin 9+12 ja Viirret on myös onnistunut hyvin tehden 19 otteluun tehot 2+10.
Joukkue siirtyi joulutauolle kaksi tappiota alla, kun Ketterä kärsi tappiot Hermekselle ja KeuPa HT:lle. Sitä ennen imatralaisilla oli hyvä neljän voitetun ottelun jakso alla. Joulutauolle siirryttäessä sarjaa johtava IPK on kuusi pistettä Ketterää edellä. Iisalmelaiset ovat olleet juuri tuon verran imatralaisia vahvempia, sillä molemmat keskinäiset ottelut ovat menneet IPK:lle. Yläsavolaisseuran lisäksi TUTO on ainut joukkue, jota Ketterä ei ole onnistunut vielä tällä kaudella kukistamaan.
Seuran ympärillä on muuten ollut alkukauden aikana juhlan ja negatiivisten uutisten sekoitusta. Ketterä järjesti joulukuun alussa upeat juhlallisuudet puolustaja Jarno Lippojoen kunniaksi, kun hänen numeronsa jäädytettiin Imatran jäähallissa. Toisaalta yleisömäärät ovat olleet kauttaaltaan heikkoja kotipeleissä. Katsojakeskiarvo syyskaudella Imatralla pelatuissa otteluissa on vain 689, mikä on heikko suoritus ottaen huomioon joukkueen sijoituksen.
Lappeenrannan Kisapuistossa Jokereita vastaan pelattu kotiottelu veti 4 200 katsojaa, joka jäänee naapurikaupungin jäähallin kauden ennätysyleisöksi. Ketterän taloustilannetta ajatellen onnistunut tapahtuma oli elintärkeä. Seuraan kohdistuvia saatavia on tullut säännöllisesti protestilistalle, mutta kustannussäästöjä on myös tehty.
3. Jokerit
Kuluvan kauden on useampaan otteeseen mainittu olevan kaikkien aikojen Mestis-kausi. Osin tämä on täysin totta. Mestis on sarjana saanut sille hyvin kuuluvaa lisähuomiota ja isolta osin Jokerien myötä. Jokerien syyskausi on lisäksi osoittanut myös hieman vähemmän Mestistä seuranneille jääkiekon ystäville sen tosiasian, että kyseessä on kovatasoinen sarja. Mestiksessä menestyminen ei ole itsestäänselvyys.
Seuran toimistolla Mestiksen taso on varmasti ollut tiedossa, joten kaudelle asetettu tavoite sijoittua kolmen parhaan joukkoon on ollut tietoinen haaste. Jokerien syyskausi on tavallaan kuvastanut joukkueen rakennetta hyvin. Helsinkiläiset rakensivat tälle kaudelle joukkueen, jossa on monta seuran omaa kasvattia ja nuorten pelaajien rinnalle hankittiin muutamia kokeneempia vahvistuksia. Myös päävalmentaja Tero Määttä on Mestis-tasolle hieman kokematon valmentaja.
Tähän peilaten ei ole ollut yllätys, että Jokerien otteet kaukalossa ovat ailahdelleet hieman syyskauden ajan. Kausi lähti ryminällä käyntiin, kun Jokerit vei pisteet Kiekko-Espoon kotiottelusta jatkoajalla kauden avauksessa. Välillä joukkue on ajautunut tappioputkeen. Tämä on varmasti osa kasvuprosessia, kun kyseessä on uusi joukkue ja seuran identiteettiä rakennetaan osittain uudelleen.
Tilastojen valossa Jokerien puolustuspeli on toiminut hyvin. Se on päästänyt 25 pelatun ottelun jälkeen 67 maalia, mikä on sarjan pienin lukema. Myös joukkueen alivoimaprosentti on tällä hetkellä sarjan paras. Näitä tilastoja katsottaessa on syytä huomioida myös nuori maalivahti Henri Risikko, joka on syyskaudella pelannut todella hyvin ja ehkä yllättäenkin enemmän kuin Severi Auvinen ja marraskuussa narripaitaan siirtynyt Ville Kolppanen.
Myös hyökkäyssuuntaan Jokerit on ollut varsin tehokas. Joukkue on tehnyt kolmanneksi eniten maaleja ja ylivoimaprosentti on sarjan viidenneksi paras. Parhaina pistelinkoina ovat kunnostautuneet Alexander Forslund ja Oskari Kalajanniska. Kokenut Erkka Seppälä on tehnyt 24 ottelussa 23 pistettä ja on ollut tärkeä palanen Jokerien hyökkäyksessä. Hyökkäyksen kärki on ollut tehokas, mutta kevätkaudella tulitukea on syytä saada laajemmalla rintamalla.
Määttä työskentelee ensimmäistä kauttaan Mestis-tasolla päävalmentajana ja hän on yksi mielenkiintoinen kysymysmerkki kevätkautta ajatellen. Onnistuuko Määttä valmennusryhmänsä kanssa joukkueen pelitavan kehittämisessä ja valmentamisessa niin, että otteita toisinaan leimaava ailahtelevuus vähenee kevään koittaessa? Jokerit menetti joulukuussa kokeneen hyökkääjän, kun Liigan ja Mestiksen lisäksi Ruotsissa ja Puolassa pelannut Emil Oksanen siirtyi ulkomaille.
Katsojia Jokerien otteluissa on riittänyt. Iso osa kotiotteluista on ollut loppuunmyytyjä ja moni muu joukkue on myynyt kotiotteluitaan loppuun, kun vastaan on asettunut Jokerit. Paineensietokykyä joukkue tarvitsee jatkossakin, vaikka kauden alussa kovimmillaan ollut mediahuomio on hieman laantunut.
4. Kiekko-Pojat
Halliremontin takia evakossa pelaava joukkue joutui viime kauden jälkeen rajun nuorennusleikkauksen alle, ja sitä veikattiin monissa kausiennakoissa sarjataulukon häntäpäähän. Joensuulaiset ovatkin lyöneet luun kurkkuun kaikille epäilijöille ja taistelevat sarjapaikan säilymisen sijasta pikemminkin suorasta pudotuspelipaikasta tai jopa kotiedusta.
Pistepörssin 20 parhaan joukossa on tällä hetkellä kolme joensuulaista. Loistavaksi hankinnaksi osoittautuneen Ivo Sedláčekin ja tällä kaudella joukkueen runkopelaajaksi nousseen Niklas Meriläisen lisäksi kirkkaimmassa kärjessä on seuran väriä, kun pistepörssin kärkinimi Kristjan Kombe lähentelee jo nyt uransa ennätyspisteitä.
Myös HIFK-laina Eemil Vinni on ollut joukkueelle tärkeä palanen. Nuoriin Leijoniin valittu maalivahti on napsinut kiekkoja prosentein 89,02. Hän on kuitenkin kantanut joukkuetta tärkeinä hetkinä yhdessä 19-vuotiaan Veeti Koppisen kanssa.
Joukkueen suurin huolenaihe on yllättävästä menestyksestä huolimatta heikot yleisömäärät. Sarjan kolmanneksi parhaan kotijoukkueen evakkokotiin Outokummussa mahtuu vain 900 katsojaa, mutta halli on ollut kotiotteluissa pääosin vain puolillaan. Kevätkaudella pelattavat ulkoilmaottelut ja Savonlinnaan siirretty Jokerit-ottelu paikkaavat onneksi osaltaan kassavajetta.
Juttua muokattu 23.12. klo 13:20. Lisäyty Jokerien osioon maininta Ville Kolppasesta.