Miika Arponen: Isketään alkuun faktat pöytään: Ruotsi on selkeä ennakkosuosikki tässä puolivälierässä. Jopa niin selkeä, että olisi yllätys, jos Suomi onnistuisi ottelun voittamaan. Vastakkain ovat kuitenkin kisat puhtaalla pelillä aloittanut Ruotsi ja täysin kaikkien rimojen alta suorittanut Suomi. Vai oletko eri mieltä?
Ruotsi dominoi aloituksissa ja ylivoima on tehokasta.
Vilja Päätalo: En toki. Kaikki Ruotsin ottelut katsoneena olen ihaillut joukkueen iloista hyökkäyspeliä. Joukkue dominoi aloituksissa ja ylivoima on tehokasta. Ehkä yllättävintä on ollut vahva maalivahtipeli: Linus Söderström on pysäytellyt kiekkoja melkoisella varmuudella. Mitä etuja Suomelle enää jää, jos maalivahtipelikin poistetaan?
Arponen: No, on Ville Husso sentään torjunut kiekkoja kovemmalla prosentilla kuin Söderström, joten sillä osa-alueella vaakakuppia voi huoletta kääntää vähän Suomen puolelle. Puolustuspelissä Ruotsi on hieman vahvempi joukkue, mutta ero ei ole niin suuri, kuin äkkiseltään voisi kuvitella.
Suomi on päästänyt näissä kisoissa vasta kolme maalia tasakentällisin, mikä on todella hyvä lukema, kun otetaan huomioon, että vastassa ovat käyneet jo Yhdysvallat ja Kanada. Alivoiman kanssa onkin sitten ollut ongelmia, mutta sentään joku osa-alue löytyy, jonka kanssa Hannu Jortikan ei tarvitse murehtia.
Hyökkäyspeli onkin sitten aivan asia erikseen, Ruotsilla se on ainakin numeroiden valossa vaikuttanut murhaavan tehokkaalta. Onko se ollut sitä myös paikan päältä katsottuna?
Päätalo: Juuri näin. Ruotsilla on jotain, mistä Suomi voi vain unelmoida: tehokas ykkösnyrkki. Oskar Lindblom - William Nylander - Axel Holmström -ketju on iskenyt tarvittavat maalit, ja taustaltakin löytyy kyllä tulivoimaa.
Ruotsi kuitenkin pelaa todella aktiivista peliä, ja sen vuoksi oikeastaan kaikki vastustajat pääsivät alkulohkovaiheessa vastahyökkäyksiin. Niistä pitäisi toki sitten jonkun tehdä maalejakin, ja se on ollut tunnetusti Suomelle aika vaikeaa tässä turnauksessa.
Kuka suomalaisista pystyy mielestäsi ratkaisuihin tosipaikan tullen?
Arponen: Mikko Rantanen. Helppoon kysymykseen helppo vastaus. Jos kysymykseesi lisätään konditionaali, niin lista pitenee: Artturi Lehkonen, Kasperi Kapanen, Roope Hintz, Juuso Ikonen, Julius Honka ja Joonas Lyytinenkin pystyisivät tekemään maaleja, jos pelaisivat omalla rutiinitasollaan. Tietenkin myös Jesse Puljujärvi voidaan lisätä listalle, jos vain joku lukuisista laukauksista osuisi tolppien tai päätypleksien sijaan kohteeseensa maalipuiden väliin.
Suomalaisten kannalta tämä ottelu pelataan vain ja ainoastaan korvien välissä.
Tämän ottelun ennakoinnissa kysymys ei mielestäni niinkään ole siitä, kumpi näistä kahdesta on parempi joukkue. Materiaaliero ei ole niin suuri, että sillä saisi tehtyä jommastakummasta joukkueesta suosikkia tähän otteluun. Mutta kun yhtälöön lisätään Suomen joukkueen krooninen saamattomuus ja löysyys maalipaikoissa, jatkuvat hermostuneet ratkaisut yksinkertaisissa tilanteissa ja aivan umpisurkea erikoistilannepeli, kääntyy vaakakuppi selkeästi länsinaapurin puolelle. Suomalaisten kannalta tämä ottelu pelataan vain ja ainoastaan korvien välissä.
Suomi on tosin osoittanut, että peruspelin taso riittää koviakin maita vastaan: Yhdysvaltoja ja Kanadaa vastaankaan ei jouduttu paniikkiin. Entä Ruotsi? Kuinka kovaa heitä on vielä testattu?
Päätalo: Ei paineita Rantanen, mutta paljon odotetaan sinulta.
No, Ruotsin alkulohko oli se helpompi. Tšekki oli huono, Sveitsi oli huono, Tanskalla ei taso riittänyt. Venäjä-Ruotsi oli ehdottomasti alkulohkovaiheen helmiä ja se peli osoitti, että Ruotsikaan ei ole kone. Tasainen ottelu olisi voinut kääntyä ihan yhtä hyvin Venäjällekin.
Nuoret Leijonat siirtyi muuten Torontoon vasta uudenvuodenpäivänä aamuvarhaisella valvottuaan pikkutunneille hotellin juhlametelissä, kertoi Hannu Jortikka. Toivotaan, että puolivälierää edeltävänä iltana uni tulee.
Jortikka on muutenkin kritisoinut kanadalaisten toimintaa ja ollut näkyvästi esillä mediassa. Onko päävalmentaja selvinnyt mielestäsi hyvin kisataipaleen alusta?
Arponen: Jos tuliaisina alkulohkosta on vain yksi voitto, en kutsuisi sitä hyväksi suorittamiseksi. Jortikka on julkisestikin todennut resurssien joukkueen kokoamiseen olevan vähäiset, mikä tietenkin pitää paikkansakin, mutta ei sen taakse voi täysin mennä.
Jos joukkue ei ole onnistunut 16 ylivoiman aikana saamaan kiekkoa kertaakaan maaliin ja alivoiman tunnusluvut tilastoissa ovat huonommat kuin Vaasan Sportilla Liigassa, menee se täysin päävalmentajan piikkiin. Ylivoimaan nimittäin riittää kyvykästä pelaajamateriaalia.
Viimeistelyn yleinen tehottomuus on toki pitkälti myös pelaajien niskassa, mutta kyllä siitäkin siivun voi langettaa Jortikan ja muun valmennusjohdon kontolle.
Päätalo: No, suurimmat paineet asetamme ainakin Ruotsin harteille. Naapurusten väliset ottelut ovat aina niitä ikimuistoisimpia ja tämä alkaa vielä Suomen aikaa mukavasti kymmeneltä. Viihdyttävää kiekkoiltaa!