Kiekko-Pojat on hullunkurisessa tilanteessa − halli lähti alta ja budjetista katosi puolet

MESTIS / Haastattelu
Kiekko-Pojat marssii kohti uutta ja tuntematonta tällä kaudella.
Kuva © Timo Savela
Kiekko-Pojat on uuden Mestis-kauden kynnyksellä todella ainutlaatuisessa tilanteessa. Joukkue on evakossa kotihallistaan koko kauden ajan ja sopeutumistoimia on jouduttu tekemään runsaasti. Siitä huolimatta Joensuussa jaksetaan uskoa uljaampaan huomiseen.

Joensuun Kiekko-Pojat lähtee uuteen Mestis-kauteen todella ainutlaatuisesta tilanteesta. Joukkueen kotihalli, Joensuun jäähalli, on koko kauden remontissa, eikä Kiekko-Pojilla ole sinne asiaa.

Joukkueen manageri ja pääomistaja Jaakko Lipponen kertookin, että tilanne pääsi iskemään ällikällä. Ennakkotiedot lupasivat parempaa.

− Olemme vissiin ainoa urheiluseura tällä tasolla Suomessa, joka joutuu tällaiseen tilanteeseen. Yleensä on pystytty remonttien keskellä ja muissa sellaisissa pelaamaan. Siihen valmistauduttiinkin 2,5 vuotta ennen kuin viime loka-marraskuussa tämä jymyuutinen meille tipahti. Emme voineet kuulemma palata Joensuuhun kilpajäähalliin remontin keskelläkään.

Lipposen mukaan kaupungin ja urakoitsijoiden esittämät perusteet käyttökiellolle käyvät kyllä järkeen, vaikkeivät täysin ilahdutakaan.

− Suojaamislisäkulut olisivat olleet kaupungin ja insinöörien mukaan niin järkyttävän isot, että hanke olisi voinut sen kautta kaatua. Hinnat ovat nousseet nytkin paljon alkuperäisestä rakentamisen suhteen.

− Totta kai me silloin ajattelimme, että ei meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin tulla vastaan ja itse joustaa. Toivoimme sitten, että olisimme voineet saada jotain lisätukia, mutta vielä niitä ei ole näkynyt. Päinvastoin on tullut lisäkuluja tästä rallista.

Lipponen toteaa, että koko tilanne on uskomattomuudessaan melko absurdi.

− Ei tällaista ole kukaan aiemmin Suomessa kokenut. Sitä muutaman kerran on miettinyt, kun on yöllä nähnyt painajaisia, että onko tämä oikeasti totta, mutta on tämä totta näköjään.

− Kun selvitin, että onko ikinä tälläisella liikevaihdolla tai lähellekään tällaisella liikevaihdolla oleva urheiluseura joutunut tällaiseen tilanteeseen. Ei ole, en löytänyt ainakaan Suomesta. Kysyin urheiluvaikuttajiltakin asiaa ja vertasin niin sarjataso- kuin eurotasollakin asioita, mies kauhistelee.

Lipponen osaa suhtautua asioihin myös pohjoiskarjalaisella huumorilla. Miehen puheesta kuuluu myös selvästi se, että ihan kaikkea ei ole Joensuussakaan vielä lähdetty märehtimään, vaan uskoa tulevaisuuteen riittää.

− Olen ollut kolme vuotta tässä mukana, siitä lähtien, kun ostimme tämän seuran. Ensin tuli korona, sitten meillä paloi kerran jäähalli ja nyt ei edes ole jäähallia. Välillä naurattaa ja kyllä tästä saa jonkun kirjan tai muistelmadokumentin tehtyä, jos nähdään aihetta. Toivottavasti ne paremmat ajat ovat edessä, ei tämä enää huonommin voi mennä. Tämä on yksi kokemus lisää. Tästä kun selvitään, niin voidaan selvitä mistä vain.

Tiukka paikka vaatii tiukkaa budjettikuria

Lipponen toteaa kuitenkin suoraan, että poikkeuksellinen tilanne on tuonut myös omat budjettihuolensa. Kaikki tavanomainen toiminta on täytynyt ajatella uusiksi ja iso osa normaalista kassavirrasta on kadonnut kuin tuhka tuuleen.

− Kyllä tämä aika tarkkaa kassavirran kanssa elämistä on. Jokainen, joka osakeyhtiö-bisneksessä toimii, tietää, että miten tarkkaa tekee, jos sinulla häviää 300 000 euroa varmoja tulonlähteitä.

− Meillä on kuitenkin viimeiset kaksi vuotta ollut viisi VIP-aitiota ja ne ovat olleet harvasen ilta loppuunmyytyjä. Yleisöäkin on käynyt reilusti yli tuhat, viime vuonnakin kävi yli kahta tuhatta, joten menetämmme karmeat lipputulot, kuten anniskelusta saatavat tulotkin.

Lipposen mukaan varsinkin anniskelumyynti on noussut todella merkittävään rooliin ottelutapahtumamyynnissä.

− Meillä oli viime vuonna anniskelumyynti ensimmäistä kertaa yli 100 000 euroa, kyllähän tässä menetetään todella paljon. Puhumattakaan siitä, että tällainen kohdistuu urheiluseuraan, se tarkoittaa bisneksessä sitä, että tulemme olemaan kovilla. Toivotaan, että kaikki, niin fanit kuin yhteistyökumppanitkin, ymmärtävät tilanteen. Yhteistyökumppanimme ovat kyllä hyvin seisseet takanamme.

Omat realiteettinsa asettaa myös Outokummun jäähalli, joka on rutkasti pienempi kuin Joensuun jäähalli.

− Outokummussa ei pystytä ihmeitä tekemään. Sinne mahtuu sen 700 katsojaa, 200 istumaan ja 500 seisomaan. Rakensimme sinne yhden yhteistyökumppanimme kanssa lisäkatsomoita ja saimme halliin noin parisataa lisäpaikkaa. Aika yksinkertaisella mennään runkosarjan kotipelit.

Outokummusta paikkakuntana tai yhteisönä Lipposella ei sen sijaan ole mitään pahaa sanottavaa. Pikemminkin Kiekko-Pojat on yllättänyt iloisesti se, kuinka lämpimästi seura on otettu vastaan Outokummussa.

− Outokummun kaupunki on tietysti lähtenyt hyvin tukemaan meitä. Se on hyvä puoli ja sinne suuntaan menee kiitosta. On tämä heille poikkeuksellinen tilanne ja sekin pitää ajatella positiivisesti, että nyt on saatu Outokummusta hyvin yrityksiä mukaan, varmaan yli 30 kappaletta.

− Olisihan se hienoa, että saisimme pidettyä niitä jatkossakin, vaikka tullaankin Joensuuhun. Kyllähän meillä brändinä ja strategiana on "Loistava Pohjois-Karjala". Ei täällä toista edustusjoukkuetta pelaa samanlaisella sarjatasolla kuin me. Täytyy saada yhteisöllisyys tarpeeksi isoksi.

Kiekko-Pojilla on tulevana torstaina myös iso julkistus uudesta yhteistyökuviosta.

− Tulevana torstaina on tulossa iso uutinen siltä suunnalta. Olemme saaneet myytyä Outokummun jäähallin nimen, se julkistetaan torstaina.

Kohti parempaa tulevaisuutta

Lipponen kertoo uskovansa siihen, että aurinko tulee paistamaan vielä myös Kiekko-Pojille tulevaisuudessa.

− Parempia aikoja on edessä. Sillä tätä hommaa jaksaa taustaporukkamme kanssa. Joensuun uusi hieno jäähalli alkaa toivottavasti olla vuoden päästä valmis ja sitähän on myyty jo yli 700 000 eurolla, aitioita ja muita juttuja, mitä sieltä myydäänkään pitkillä sopimuksilla. Onhan sinne hienoa aikaa tulossa, ei se auta kuin tämä vuosi jälleen seisoa päällään, mies hehkuttaa lämpimään sävyyn.

Lipponen katsoo haasteiden myös yhdistävän koko pohjoiskarjalaista kiekkokansaa.

− Kyllä tällaiset asiat monesti yhdistävätkin. Nyt se nähdään. Joensuusta on puhuttu kiekkokaupunkina ja viime keväänä oli hyvä määrä porukkaa, mutta kaikkien pitää ymmärtää, että emme me yksinämme pysty pitämään hommaa kasassa, ei meillä kenelläkään niin syviä taskuja ole. Kyllä tähän tarvitaan kaikki pohjoiskarjalainen kiekkokansa.

Kiekko-Pojat ei ole myöskään unohtanut Joensuuta täysin.

− Sen takia tässä on kehiteltykin, että halusimme tuoda väkisin kaksi peliä Joensuuhun. Tammikuussa pelataan Jokereita ja Kiekko-Espoota vastaan ulkoilmaottelut tuolla Suomen hienoimmalla pesäpallostadionilla, Mehtimäen pesäpallostadioniolla. Kyllä me teemme kaikkemme, mitä pystymme tekemään.

Lipponen näkee koko kokonaisuuden myös isomman kuvan palasina.

− Tämä on prosessi, se pitää itsekin muistaa. Muutaman vuoden olen kuitenkin ollut jo tässä hommassa ja voitot ovat tärkeitä. Ovathan ne nytkin tärkeitä, mutta pitää muistaa, mikä projekti on nyt menossa ja millä budjetilla ollaan nyt menossa. Ykkösprioriteetti on se, että olemme hengissä seurana.

Kuten monet muutkin suomalaiset urheiluseurat, myös Kiekko-Pojat on lähdössä taustayrityksensä Joensuun Kiekko-Pojat Oy:n voimin myös jääkiekon ulkopuoliseen liiketoimintaan mukaan. Lipponen myöntää, että nykypäivänä ei ole realistista enää odottaa, että pelkkä jääkiekkoliiketoiminta toisi tarpeeksi rahaa seurojen kirstuihin.

− Kaikkihan nämä lähtevät euroista. Sitten kun on kassa ja taustat kunnossa, voi ruveta kehittelemään lisää palasia valmennukseen, joukkueeseen tai fysiikkavalmentajaa, hierontaa ja kaikkea tällaista.

− Kehitetään lisäksi kaikkea muuta taustalla. Julkistamme muutaman viikon päästä liiketoimintaa tähän yrityksen taustalle ja sitä pitää olla. Olemme kyllä ajan hermolla ja teemme tässä kaikkea, että on muutakin bisnestä kuin pelkkä kaukalossa tapahtuva bisnes, jos ajatellaan yhtiön kannalta.

Myös Kiekko-Poikien oma myynti on kohdillaan.

− Meilläkin on aika kova yhteistyökumppanimyynti, se oli viime vuonna yli 500 000 euroa ja sitä se on ollut aikaisempinakin vuosina. Toki kapeilla hartioilla ollaan menty, melkein kaikki sopimukset ovat minun tekemiäni. Silläkin puolella pitää kehittää. Ei sekään kuitenkaan loputtomiin kanna, pakko on olla muitakin liiketoimintoja, jos meinaamme kehittyä seurana, Lipponen toteaa.

Kausitavoitteet on asetettu uusiin realiteetteihin

Lipponen kertoo, että runsaasti kaventunut budjetti on hankaloittanut luonnollisesti myös joukkueen kasaamista. Hän pitää kuitenkin näkemästään.

− Olen ollut kasaamassa joukkuetta päävalmentaja Simo Karjalaisen kanssa. Haastajan roolissahan me olemme. Meillä on nuori joukkue, kärki on toki terävä. Maalissa on huippulahjakas Eemil Vinni, joka on HIFK:sta lainalla. Hänestä povataan jopa NHL:n ykköskierroksen varausta.

Budjetin asettamat raamit ovat tuoneet kuitenkin myös omat realiteettinsa.

− Nuoria poikia on, monen pitää todistaa, että pystyy pelaamaan Mestistä. Pelaajabudjettimme on sarjan pienin. Joka vuonna meillä on ollut tavoitteenamme sijat 1-4, vaikka pelaajabudjettimme ei ole aina ollut vastaavilla sijoilla. Viimekin vuonna budjettimme vasta oli kuudenneksi tai seitsemämmenksi suurin, mutta pelasimme silti kärkisijoista.

− Totta kai piti tänä vuonna ymmärtää itsekin, että emme voi lähteä samalla pelaajabudjetilla. Budjetista piti puolet karsia ja se on nyt vähän alle 70 000 euroa. Sarjassa pitää pysyä. Lähdetään nyt katsomaan, miten nuorella joukkueella menee. Pitää muistaa myös paikallisuus, annamme pelaajille mahdollisuuksia.

Mutta kuten monen muunkin asian suhteen, budjetistakin Lipponen toteaa, että kaikki on osa isompaa jatkumoa.

− Tämähän on parin vuoden prosessi. Toivotaan, että moni ottaa askelia ja sitten vuoden päästä, kun on uusi halli, sen huuma ja muut, niin Kiekko-Pojat ottaa taas strategiaan lyödyt sijat 1-4 käyttöön, mies päättää.

» Lähetä palautetta toimitukselle