Euroopan suurseurassa valmentava Petri Vehanen näkee Liigan jääneen Keski-Euroopan sarjojen jalkoihin

LIIGA, Muut Sarjat / Haastattelu
Vehanen edusti pelaajaurallaan Liigassa ainoastaan Rauman Lukkoa.
Kuva © Jaakko Stenroos - http://jaskan.kuvat.fi/
Välittömästi pelaajauransa jälkeen valmentajaksi hypännyt Petri Vehanen seuraa läheltä Euroopan suurseuran toimintaa. Vehasen mukaan Liiga on jäänyt muiden sarjojen jalkoihin pelillistä tasoa mitattaessa.

Yhdeksi Euroopan rikkaimmiksi seuroiksi luokiteltu Adler Mannheim on luottanut Petri Vehasen osaamiseen jo useamman kauden ajan. Suomi ja Rauma saivat jäädä, kun Vehanen siirtyi yllättäen Mannheimiin syksyllä 2021.

Siirron takana saattoi olla tuttu henkilö, Rostislav Haas, joka kaudella 2013–14 valmensi Vehasta Lev Prahassa. Haas jäi pois Mannheimin joukkueen toiminnasta joulukuussa 2021, ja Vehanen hyppäsi välittömästi ruoriin.

Täällä pelataan kiekkoa kovalla tasolla ja toiminta on hyvin ammattimaista

– Olen viihtynyt todella hyvin. Pelasin urani viimeiset vuodet Saksassa, joten maa sekä sen kiekkosarja ovat minulle tuttuja. Olen muutenkin tykännyt olla Keski-Euroopassa. Täällä pelataan kiekkoa kovalla tasolla ja toiminta on hyvin ammattimaista, Vehanen kertoo puhelimitse.

Maailmanmestarivahdin työtehtäviin kuuluu seuran edustusjoukkueen sekä alle 20-vuotiaiden joukkueen maalivahtien kanssa työskenteleminen, joukkueen arjessa mukana oleminen sekä videoiden katselu. Aikaa jää kuitenkin myös yleisellä tasolla jääkiekon seuraamiseen.

– Työn puolesta katson eri sarjojen maalivahteja, mutta mielenkiinnosta seuraan myös Liigaa ja erityisesti sitä, miten Lukolla menee.

Vastaus ei ole yllättävä, sillä Liigassa Vehanen edusti aikoinaan ainoastaan Rauman Lukkoa yhteensä 13 kauden ajan. Hänen paitansa myös roikkuu jäädytettynä hallin katossa.

Mannheim kiikkuu Euroopan kärjessä

Mannheim on yksi Euroopan kärkijoukkueista. DELissä Mannheim on sarjan piikkipaikalla ja CHL:ssäkin sijoitus on neljäs, mikä tietää sitä, että joukkue nähdään hyvin todennäköisesti pudotuspeleissä. Seurassa panostetaankin tasavertaisesti kumpaankin sarjaan.

– Tavoitteena on voittaa molemmat sarjat. Meillä on hyvä joukkue, toiminta on ammattimaista ja potentiaalia on joukkueessa runsaasti. Totta kai menestyminen vaatii myös ripauksen onnea, mutta koen, että tavoitteet ovat ihan saavutettavissa.

DELissä joukkue on voittanut mestaruuden viimeksi keväällä 2019 ja kolmella edellisellä kaudella kausi on päättynyt välierätappioon. Nyt mestaruutta on kuitenkin lähdetty jahtaamaan uudistetun valmennusjohdon voimin.

Uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin ruotsalainen Johan Lundskog, joka sai aisaparikseen kaksi edellistä kautta KHL:ssä valmentaneen Curt Fraserin. Etenkin Fraser tuo kokemusta joukkueeseen, sillä hän on ollut päävalmentajana NHL:ssä neljän kauden ajan ja apuvalmentajana kokemusta on peräti kahdeksan kauden ajalta.

– Joukkue on pelannut todella hyvin siihen nähden, että joukkueessa tapahtui isoja muutoksia. Mukaan tuli paljon uusia pelaajia ja lähes koko valmennustiimi meni uusiksi. Joukkue on kuitenkin nyt erittäin vahva.

Kokemusta löytyy myös pelaajistosta, sillä sopimuspelaajilla on vyöllään yli 950 NHL-ottelua sekä 800 KHL-ottelua. Hyökkääjistössä viilettää muun muassa kaksinkertainen Stanley Cup -voittaja Tom Kühnhackl.

Suomessa luistellaan paremmin, Saksassa kamppaillaan

Maailmaa pelaajaurallaan nähnyt Vehanen näkee työssään joka päivä eurooppalaisten kiekkosarjojen erot. Liigassa on mukana enemmän nuoria pelaajia kuin Saksassa, mutta Saksassa meno on vauhdikkaampaa.

Suomessa luistellaan paremmin, kun täällä ollaan vahvempia kamppailutilanteissa

– Datan mukaan DELissä on enemmän kokeneempia ja vanhempia pelaajia. Jos Liigaan vertaa, niin Suomessa luistellaan paremmin, kun täällä ollaan vahvempia kamppailutilanteissa ja fyysisessä pelissä. 

Tasosta puhuttaessa ovat erot kuitenkin hänen mielestään kaventuneet. Tämä näkyy etenkin CHL:ssä, jossa pelataan yksittäisiä otteluita eri joukkueita vastaan.

– Seitsemän ottelun sarja on eri asia, mutta yksittäisissä peleissä voidaan nähdä niin sanotusti yllätyksiä, sillä marginaalit ovat pienentyneet. Kyllä Isossa-Britanniassakin on joukkueissa ammattipelaajia ja toiminta ammattimaistuu myös pienemmissä kiekkomaissa.

Vehasen mukaan joukkueiden väliset erot tulevat esille lopulta päivittäisessä tekemisessä sekä luonnollisesti siinä vaiheessa, kun aletaan puhumaan seurojen budjeteista. 

Budjeteista puhuttaessa voidaankin verrata esimerkiksi Mannheimin ja Lukon budjetteja. Lukon kokonaisbudjetti kauden aikana on 8,8 miljoonaa euroa, josta pelaajabudjetin osuus on 2,95 miljoonaa. Mannheimissa koko budjetti on yli 20 miljoonaa euroa, josta arviolta 55–70 prosenttia käytetään pelaajien ja valmennuksen palkkakuluihin. Saksassa kuuden joukkueen kokonaisbudjetti on yli kymmenen miljoonaa.

– Organisaationa olemme Euroopan kärkeä. Samalla rakenteella täällä kuitenkin edetään asioissa kuin muissakin joukkueissa, mutta arki sitten tekee sen eron, vaikka esimerkiksi Raumalla toiminta on erittäin ammattimaista.

Pelaajia virtaa Liigasta ulkomaille

Raha on pyörinyt Liiga-keskusteluissa niin kauan, kun sarja on ollut olemassa. Viime aikoina on nostettu esille se, kuinka useat eri kiekkosarjat ovat painaneet Liigan ohitse niin pelaajavirran kuin palkkojenkin osalta.

Tilanne on tänä päivänä se, että yhä useampi valitsee ulkomaille lähdön Liigan sijaan

Ulkomaille virtaa enemmän suomalaispelaajia kuin aiemmin. Mannheim esimerkiksi nappasi riveihinsä Markus Hännikäisen ja Jyrki Jokipakan, Sveitsissä pelaa 33 suomalaispelaajaa ja vahvan viime kauden Liigassa pelannut Iikka Kangasniemi kiekkoilee tällä kaudella Tšekissä.

– Tilanne on tänä päivänä se, että yhä useampi valitsee ulkomaille lähdön Liigan sijaan. Pelillisesti esimerkiksi Sveitsissä ja Ruotsissa pelataan parempaa kiekkoa, mikä on seurausta siitä, että useissa sarjoissa pelaajille voidaan maksaa parempaa palkkaa.

Muissa sarjoissa pelaajia houkuttelevat myös allekirjoitusbonukset sekä esimerkiksi ilmainen auto ja asunto sopimuskauden ajaksi. Lisäksi verotuksellisesti Suomi on alakynnessä muihin sarjoihin verrattuna. 

– Liiga on jäänyt muiden jalkoihin. Esimerkiksi myös Itävallassa voidaan tarjota hyviä sopimuksia ulkomaalaispelaajille. Jos hetki sitten tilanne oli se, että Saksa ja Tšekki olivat Liigan takana, nyt on tilanne aivan toinen. 

Vehasen mukaan Liigassa positiivinen asia on kuitenkin se, että nuoret pelaajat saavat peliaikaa ja sitä kautta saavat kerättyä itseluottamusta ennen muihin sarjoihin siirtymistä. Tehtävää kuitenkin on, jos Liigassa aiotaan kääntää kelkka kohti positiivisempaa tulevaisuutta.

» Lähetä palautetta toimitukselle