Piiroisen kanssa pronssille?

LIIGA / Haastattelu
Jyväskyläläiskannattajien joukossa on ehditty syksyn aikana laulaa Super-Samulista ja siitä, kuinka Piiroinen johdattaa JYPin pronssille ankean syksyn jälkeen. Piiroinen itse naurahtaa moisille maalailuille ja muistelee hieman enemmän jalat maassa -periaatteella tähänastista kiekkoilijan uraansa.

Kausi 2006-2007 on saavuttanut noin puolenvälin ja Jyväskylässä... No, kaikkein mieluiten puhuttaisiin mistä tahansa muusta kuin siitä missiosta. JYP on joulutaukoa vietettäessä sarjassa kolmanneksi viimeisenä, eivätkä päämäärät sarjakärjen hätyyttelemisestä pelillisellä tasolla ole kovin realistiset.

Syyskauteen mahtui monenlaisia tapahtumia – eikä aina niin valoisiakaan. Ensin kapteeni jätti joukkueen, sitten loukkaantui ykkösmaalivahti. Välillä peruttiin liigapeli hallin hajoamisen vuoksi ja otteluiden välipäivinä harjoitettiin ketjulottoa oikein urakalla. Tuloksellisesti syksy on mennyt alakanttiin, mutta kesällä Jyväskylään siirtynyt yksi jukuritrion osanen, 27-vuotias Samuli Piiroinen, ei näe alkukautta aivan sysimustaksi.

- Viime peleissä ollaan kyllä menty jollain tapaa eteenpäin; ollaan saatu voittojakin ja sellaisen jokapäiväinen tekeminen on ihan toisenlaista. Ei tule enää sellaisia niin sanottuja mustia hetkiä, eikä olla jo valmiiksi valmiita häviämään, lähinnä neloskentässä syksyn pelannut hyökkääjä pohdiskelee.

Niin... Jos alkukauden tähtihetket ovat yleisen tekemisen parantumisessa, ei tästä syksystä jääne jälkipolville muisteltavaa. Jyväskylässä usko mission viemiseen kunnialla loppuun on kuitenkin luja ja pelaajat ovat sitoutuneet projektiin kunnian asiana. Piiroinen tietää, että taival on pahasti kesken, mutta ei missään tapauksessa menetetty tapaus.

- Meillä on hyvä joukkue, jossa on potentiaalia menestykseen asti, hän uskoo.

- Itse ainakin jukurivuosina vähän kuin jo totuin menestykseen, joten tottakai sitä janoaa lisää. Meillä on kovat tavoitteet tälle kaudelle, mutta ilman niitähän olisi ihan yhtä tyhjän kanssa pelata, mies lisää.

Koko kolmikko JYPiin

Helsinkiläislähtöinen Piiroinen on saanut ensimmäiset kiekko-oppinsa Helsingin IFK:ssa. Punapaita vaihtui kuitenkin siniseksi, kun laitahyökkääjä siirtyi Espoon Bluesin A-nuoriin kaudelle 1999-2000. Aikaa noista vuosista alkaa kuitenkin olla jo sen verran, etteivät Helsingin ja Espoon joukkueet enää juuri tuntoja Piiroisen pääkopassa herätä.

- Kyllä se on ennemminkin itse joukkue ja pelityyli, joka sytyttää esimerkiksi HIFK:ta vastaan, hän sanoo.

Bluesin nuorista Piiroinen siirtyi KJT:n palveluksiin vuosituhannen vaihduttua ja sieltä kahden kauden jälkeen Mikkelin Jukureihin. Neljä kautta Jukureissa; 216 ottelua ja 135 tehopistettä olivat suoritus, jotka eivät jääneet keneltäkään sarjaa seuraavalta huomaamatta. Muistot Mikkelistä ovatkin Piiroisella vain positiivisia. Luistin kulki peleissä mukavasti ja kliseisesti sanottuna: elämä hymyili.

- Jukureissa tuli menestystä ja pari mestaruutta. Todella hyvää aikaa oli. Mikkelissä on organisaatio, joka toimii hyvin ja pelit kulkivat. Ja tietysti, kun joukkuepelistä on kyse, niin sieltä sai myös paljon ystäviä, mies naurahtaa.

Palkintona hienoista jukurivuosista tulikin kutsu SM-liigaan huhtikuussa 2006. Piiroisen kanssa Keski-Suomeen matkasin samalla kerralla koko hyökkäyskolmikko Olli Sipiläisen sekä Mika Niemen voimin.

Monet jyväskyläläiset ehtivät tässä vaiheessa ihmetellä kovasti seurajohdon toimia. JYPin A-nuoret olivat juuri voittaneet mestaruuden ja lahjakkaat 1985-syntyneet alkoivat kasvaa yli-ikäiseksi junioritasolle. A-junioreista monille olisi suonut liigapaikan, mutta sen sijaan ”neloskentän täytettä” saapuikin Mestiksestä.

- Toki tiesimme junioreista löytyvän lahjakkaita pelaajia. Me olemme kuitenkin seuranneet tätä kolmikkoa jo pitempään ja odotettu oikeaa hetkeä. Nyt oli heidän aikansa ja hetki siirtoon sopiva, JYPin päävalmentaja Matti Alatalo perustelee ja tyrmää turhat puheet pelipaikkojen viemisestä.

- He ovat kaikki vahvoja pelimiehiä ja esittäneet hyviä otteita. Kolmikon kesken vallitsee hyvä harmonia. He täydentävät toisiaan ja toistensa pelityylejä erinomaisesti, hän jatkaa ja antaa myös tunnustusta Piiroisen puoleen.

- Samuli on ammattilainen kaikin puolin. Hän on tunnollinen harjoittelija. Hänellä on hyvä laukaus ja on sitä myöten myös tärkeä pelaaja ylivoimassa.

185-senttinen ja 85-kiloinen Piiroinen onkin osoittanut jo alkaneella kaudella pärjäävänsä pelitilanteissa erityisesti hyökkäyspäässä. Voimakkaasti luisteleva hyökkääjä ajaa maalille mielellään ja hakee maalipaikkoja ahnaasti.

- Hän on erittäin lahjakas pelaaja. Näkisin, että hän on kyllä saanut erityisiä lahjoja jääkiekkoilijaksi, ja on osoittanut sen pelisuorituksillaankin, Alatalo toteaa vielä.

Lupsakka huumorimies

Piiroinen itse on otettu saamastaan mahdollisuudesta todistaa taitonsa liigatasolla. Hyppäys Mestiksen kärkikastista SM-liigaan ei nykypäivänä ole kovin suuri. Piiroinen myöntää, että taso on kovempi ja että pelin taso on paljon kypsempi.

- Tavoite kuitenkin itsellä on aina ollut päästä kokeilemaan siipiä liigassa, joten antaahan nämä pelit aina uutta kipinää. Mutta ei se loppujen lopuksi hirveän suuri muutos ole. Pelaajat ovat isompia ja vahvempia. Vauhdissa ei niinkään suurta eroa ole, sellainen järkevämpi pelaaminen vain korvaa sen koohotuksen, hän luonnehtii.

Piiroinen vaikuttaa pelaajalta, joka menee päivän kerrallaan. Ketjukokoonpanojen muututtua todella usein syksyn aikana mies on löytänyt itsensä toisinaan hyvänkin illan jälkeen katsomon puolelta tai penkin päästä, mutta siitä hän ei suostu ottamaan stressiä. Hän uskoo, että tarpeeksi hyvät otteet tuovat lopulta pelipaikan. Samanlainen huolettomuus paistaa myös siviilipuolen Piiroisesta.

- Kaukalon ulkopuolella hän on rauhallinen huumorimies, joka tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Todellinen joukkuepelaaja, valmentaja Alatalo kuvailee.

- Samuli on varmaan aika lupsakka mies, joka ei paljoa stressaa asioista. Aika rento, viettää hyvin paljon aikaa sohvalla, merkonomi ja viittä vaille tradenomi virnistää itselleen.

Vapaa-ajan hän myöntääkin ottavan hyvin rennosti – ja kyllä, myöntää lempihuonekalukseen juuri sohvan.

- Sohvalla sitä tulee köllötettyä ja rentouduttua. No, tyttöystävää jos ehtii aina välillä vähän nähdä, hän naurahtaa, mutta kertoo lopulta viihtyvänsä kesäaikaan myös kalastusalueiden rannoilla kaloja narraamassa.

Vakipaikka liigassa houkuttelee

Vaikka organisaation koolla ei Jyväskylästä käsin hätyytellä suurimpia liigaseuroja melkeinpä millään asteella, on Piiroinen tyytyväinen seudun urheilullisiin puitteisiin. Jyväskylässä kiekkoilijan on mukava harjoittaa ammattiaan.

- Jyväskylässä puitteet pelaamiseen ovat hyvät. Hallin ympäristö mahdollistaa erinomaisesti harjoittelun. Jyväskylä on tietysti myös Mikkeliä isompi kaupunki, ei täällä juuri ole kaupungilla kävellessä tunnistettu, hän kertoo.

Piiroisen sopimus JYPin kanssa kestää kevääseen 2007 asti. Jatkosta on olemassa optio, ja ainakin valmentaja Alatalo puhuu positiivisesti hänen mahdollisesta jäämisestä Jyväskylään. Mies itse ei vielä katsele niin pitkälle tulevaisuuteen, vaan ottaa tilanteet vastaan sellaisena kuin ne tulevat.

- Tietysti nyt, kun on päässyt kokeilemaan liigaa, niin olisihan sitä mukava jatkaa tällä tasolla. Ei mitään hirveän suurta tunteenpaloa ole mennä takaisin Mestikseen, hän naurahtaa, mutta muistaa elämästään jääkiekon lisäksi muutkin asiat.

- Koulun jos saisi päätökseen, siinähän sitä tavoitetta olisi, hän sanoo, mutta jatkaa vielä hetken tauon jälkeen.

- No, ja liigapaikan vakiinnutettua. Itse kuitenkin näen, että rahkeita siihen riittäisi. Kyllä tällä tasolla olisi mukava muutama vuosi nyt sitten pelatakin.

» Lähetä palautetta toimitukselle