TAP - KAL
VGK - MIN 1.00
FLA - SJS 2.00

Marko Ahosilta – KalPan johtotähti

MESTIS / Haastattelu
Marko Ahosiltaa pidettiin aikoinaan lahjakkaimpana kuopiolaisjunioria sitten Sami Kapasen. Mestiksen pistepörssin kärkipäähän kausi toisensa perään sijoittuneen Ahosillan otteista on kuitenkin puuttunut aina se jokin. Tie todelliselle huipulle ei ole auennut. Kuluneen alkukauden perusteella näyttää siltä, että kuopiolaislaituri on viimein ottanut puuttuvan askeleen.

Kuopiolaisvinkkelistä Mestiksen alkukausi on sujunut vallan mainiosti. KalPa on hallinnut Mestistä ensimmäisestä kierroksesta lähtien. Joukkue on hävinnyt seitsemästätoista ottelustaan vain yhden. Kilpipaitojen kirkkain tähti alkukaudella on eittämättä ollut Marko Ahosilta.

- Äärettömän tyytyväinen olen alkukauteen. Fyysisellä puolella on tapahtunut suurin harppaus, nyt pärjään myös siellä omissa kulmauksissa. Yleensä alkukausien aikana minulla on jalat olleet hieman tahmeat. Nyt tuntuu pelillisestikin todella hyvältä pelata. Minulla on hyvä kesä takana, minkä myötä vauhti on ehkä hieman parantunut, Ahosilta kommentoi.

Myös Ahosillan rooli on hieman muuttunut. Kovasta rannelaukauksestaan tunnettu Ahosilta on totuttu näkemään juuri maalintekijänä. Tällä kaudella mies on kuitenkin nähty yhä enenevässä määrin pelintekijänä, ratkaisevat maalisyötöt lähtevät usein juuri Ahosillan mailanlavasta.

- Ehkä siinä on ihan hivenen roolikin muuttunut. Siinä on toisessa laidassa aika liukas laituri Kasper Kenig. Osittain vähän pakostakin rooli on muuttunut enemmän pelintekijäksi. Kaspu on kärkäs hyökkääjä ja minulle on sitten jäänyt se syöttäjän rooli. On minulla kuitenkin maalipaikkoja paljon ollut. Enemmän olen kolistellut tolppia ja vetänyt ohi, kuin saanut kiekkoja kehikon sisään.

- Yhteispeli Kasperin kanssa tuntuu toimivan hyvin. Vielä tässä on kuitenkin paljon kehitettävää. Hyvin mennyt alkukausi on niin suhteellinen käsite. Fyysisellä puolella on vielä petrattavaa. Toisaalta myös maalinteossa pitäisi saada lisää onnistumisia.

Juniorimaajoukkueen vakiokalustoa

Ahosilta aloitti kiekkouransa 6-vuotiaana korttelikiekossa. Vähitellen tie vei junioritason edustusjoukkueeseen. Kiekkouran ensimmäinen meriitti tuli keväällä 1996, kun KalPan C-juniorit voittivat SM-kultaa. Kuopiolaisten lahjakkaasta 1980-ikäluokasta kultaa olivat voittamassa Ahosillan ohella mm. Jukka Voutilainen ja Mikko Jokela.

- Junioriurasta muistuu parhaiten mieleen C:n kausi. Voitettiin lopulta mestaruus. Ei taidettu hävitä yhtään peliä koko kaudella. Siinä vaiheessa ensimmäistä kertaa mietti, että tätä voisi pelata ammatikseen. Samalla kaudella alkoivat myös ne maajoukkuekuviot pyöriä.

Hyvät otteet jatkuivat myös seuraavilla kausilla. Hyvin sujunut kausi 1997-1998 toi Ahosillalle kutsun 18-vuotiaiden EM-kisoihin. Läpi kauden erittäin hyvin maajoukkueessa esiintynyt Ahosilta jatkoi hyviä otteittaan myös EM-kisoissa. Mies valittiin turnauksen tähdistöön sekä Suomen joukkueen parhaaksi pelaajaksi.

- Koko maajoukkuekausi meni hyvin. Todella hyvien pelikavereiden kanssa sain pelata, kun vierellä olivat Jani Väänänen ja Jari Viuhkola. Siinä ketjussa oli mukava ja helppo pelata.

Nappiin menneet EM-kisat johtivat tulokseen heti samana kesänä. New Jersey Devils varasi Ahosillan NHL:ään kahdeksannella varauskierroksella. Ahosilta sai myös kutsun harjoitusleirille, mutta kieltäytyi lopulta kutsusta. Tällä hetkellä NHL-ura ei siinnä kuopiolaisen ykköstavoitteena.

- Siinä keväällä oli vähän sellaista kontaktia useammaltakin seuralta. Osa saattoi vain kysellä kiinnostusta ja osa oli varmaan hieman enemmän tosissaan. Toiveikkaana silloin kesällä kuitenkin olin, jos vaikka saisi NHL-varauksen. Olisihan se iso juttu näin pienikokoiselle kaverille.

- Varaus oli todella iso kunnianosoitus. Olin ehkä silloin vähän liian nuori kaveri, enkä osannut sitä tarpeeksi arvostaa. En oikein tiennyt mitä se tarkoitti. Jäin vähän maistelemaan sitä varausta, kun olisi pitänyt tehdä enemmän töitä.

- Oli puhetta sinne harjoitusleirille lähtemisestä, mutta lopulta se kuitenkin sitten jäi. Tällä hetkellä tilanne on se, että sieltä on agenttipuolen kaveri joskus vain soitellut. Lippahattuja, pelipaidan ja joulukortin ne saattavat lähettää. Kyllä se siihen jää.

- Täytyy sanoa, että nyt on aika nöyrät tavoitteet. Jos Suomessa pääsisi edes lähelle kärkeä, niin se olisi jo todella kova juttu. En usko, että olen enää valmis lähtemään AHL:ään. Mieli voi tietenkin muuttua. Katsotaan nyt, jos pääsisi edes Suomessa lähemmäksi huipputasoa.

Seuraavallakin kausilla Ahosilta merkkautti hyviä tehoja niin B- kuin A-nuortenkin SM-sarjoissa. Hyvät otteet johtivat lopulta näyttöpaikkaan myös KalPan edustusjoukkueen liigaryhmässä. Ahosilta itse suhtautuu juniorisarjojen pistetehtailuun maltillisesti.

- Niin, tulihan niitä pisteitä jossain vaiheessa tehtyä. Ne ekat liigapelit olivat vain katselua. Pääsi kokeilemaan miltä miesten vauhti tuntuu. Pelejähän niillä kausilla tuli paljon, kun sarjatauoilla olin vielä nuorten maajoukkueen mukana, Ahosilta muisteli kausia jolloin mies pelasi parhaimmillaan kolmessa eri joukkueessa.

- Ei sitä silloin osannut ajatella, että häiritsikö se mitenkään. Tuntui vaan mukavalta, kun pääsi pelaamaan A:n kanssa sekä kokeilemaan myös SM-Liigaa. Kuitenkin peli kävi ihan mukavasti, eikä se touhu vielä silloin niin totista ollut. Vapaa-aika jäi tietenkin vähille.

Muutto maailmalle

Kevät 1999 toi viimein jobinpostia kuopiolaiseen kiekkoiluun. Pitkään SM-Liigan hännillä roikkunut KalPa tippui lopulta 1-divisioonaan. Liigasta tippuminen aiheutti seuralle konkurssin heinäkuussa ja edustusjoukkue tiputettiin Suomi-Sarjaan saakka. Uuteen kauteen lähdettäessä A-junioreiden SM-liiga oli kovatasoisin sarja savolaisessa kiekkoilussa. A-junioreiden haasteet eivät kuitenkaan olleet Ahosillalle riittävät. Tie vei 1-divisioonan KJT:hen.

- Kausi alkoi Kuopiossa. Hannu Kapanen oli silloin 20-vuotiaiden maajoukkuevalmentaja. Hanneksen kanssa puhuttiin, että A-nuorten taso ei riitä. Kehityksen kannalta piti saada kovempia pelejä. Sitä kautta lähdin sitten pelaamaan Mestistä Järvenpäähän.

Ensimmäinen täysi kausi miesten sarjoissa sujui mallikkaasti. Ahosilta kokosi 30 ottelussa lähes yhtä monta tehopistettä. Talvella 1999 oli jälleen edustustehtävien aika. Tällä kertaa edessä olivat 20-vuotiaiden MM-kisat Ruotsissa.

- Ihan hyvin meni myös se kaksikymppisten maajoukkuekausi. Itse MM-kisoissa sitten peliaika jäi todella vähiin. Pisteiden valossa pärjäsin sielläkin ihan mukavasti. Omasta mielestä olisin voinut ehkä pelata hieman enemmänkin, mutta tällä kertaa se meni niin.

Sairastuminen oli katkaista kiekkouran

Seuraavalle kaudelle Ahosilta etsi jälleen uusia haasteita. Mies oli erittäin lähellä solmia sopimuksen Kouvolan KooKoon kanssa, mutta neuvottelut kariutuivat aivan viime hetkellä. Tie vei lopulta Jokerien organisaatioon, jonne siirtyivät myös vanhat pelikaverit KalPasta: Jukka Voutilainen ja Samuli Suhonen.

- Se oli todella lähellä, ettei menty silloin Seven (Suhonen) kanssa Kouvolaan. Kaikki asiat oli jo oikeastaan sovittu kuntoon. Se oli hyvin lähellä. Niin kuin aina, mikään ei ole kuitenkaan varmaa ennen kuin nimi on paperissa. Tehtiin lopulta ihan hyvä päätös, kun lähdettiin Helsinkiin.

Kausi 2000-2001 Jokereissa loppui Ahosillan kohdalta ennen kuin se ehti edes alkaa. Borreoloosin jälkiseurauksena alkanut kuumeilu jatkui aina pelikauteen saakka. Kuumeilun myötä myös fyysinen kunto laski. Pelikuntoon mies ei ehtinyt itseään kuntouttaa.

- Siinä kuumetta sairastelin koko alkukauden. Harjoittelun pystyin aloittamaan vasta niin myöhään, että katsoin viisaammaksi jättää koko kauden väliin. Valmistauduin omatoimisesti sitten huolella seuraavaan kauteen. Pitkään jatkunut kuume vei voimat, oli järkevämpää laittaa fysiikka rauhassa kuntoon.

- Jossain vaiheessa siinä kauden aikana jo mietti, että näinköhän sitä täältä enää tullaan. Ehkä en nyt kuitenkaan vakavasti lopettamista miettinyt. Toivo eli koko ajan, että pääsisi pelaamaan. Tähtäsin sitten siihen, että pystyisin aloittamaan seuraavan kauden hyvällä fysiikalla.

- Jälkeenpäin ajatellen sairastapauksesta oli ehkä myös hieman hyötyäkin. Nyt asioihin osaa suhtautua nöyremmin. Ehkä siinä talven mittaan kasvoi myös henkisesti.

Takaisin Kuopioon

Väliin jääneen kauden jälkeen Ahosilta palasi takaisin Kuopioon. KalPa oli noussut keväällä Suomi-Sarjasta Mestikseen. Sairaudestaan toipunut laituri palasi mielellään kotiseudulle. Kausi meni nappiin niin joukkueelta kuin Ahosillalta; joukkue voitti pronssia ja Ahosilta metsästi 37 tehopistettä.

- Se oli todella hyvä kausi. En olisi uskonut, että pystyisin pelaamaan välivuoden jälkeen niin hyvän kauden. Iso kiitos KalPan organisaatiolle. Paldaniuksen Kari teki silloin toimitusjohtajan hommia. Kari luotti siihen, että pystyin vielä tulemaan takaisin. Olen tyytyväinen, että pystyin olemaan luottamuksen arvoinen.

Liigaseurojen kosiskeluista huolimatta Ahosilta päätti jäädä Kuopioon. Joukkueena seuraava kausi sujui KalPalta hieman heikommin; Vaasan Sport pudotti kuopiolaiset jo puolivälierissä. Ahosillalle kausi oli kuitenkin tähänastisen uran pisterikkain, tuloksena 23 maalia ja 22 syöttöpistettä.

- Toiseen kauteen lähtiessä moni asia muuttui. Meiltä lähti paljon hyviä pelaajia liigaan. Valmentajakin vaihtui, kun Mika Pieniniemi tuli päävalmentajaksi. Ei meillä välttämättä materiaali ollut ihan edelliskauden tasolla. Sarja pelattiin ihan hyvin. Pudotuspeleissä kaikki on sitten niin pienestä kiinni. Tällä kertaa lento katkesi sitten puolivälierissä.

- Kauden jälkeen siinä oli hieman liigakontakteja. Kontakteja on oikeastaan ollut nyt melkein joka keväänä. Se on kuitenkin hieman inhottava lähteä liigaympyröihin. Joe et heti onnistu, niin se on sitten sitä nelosketjun pelaamista. Minulla on kuitenkin fysiikka se osa-alue, jota eniten pitää kehittää, se ei kehity siellä viltissä istumalla.

- Pelaaminen kuitenkin kehittää eniten fysiikkaa ja taitoa. Sen takia sitten jäin tänne, kun täällä sai pelata isossa ruodussa. Viime keväänä täällä myös satsattiin selvästi enemmän. Huomasi, että kauteen panostetaan. Isoistakin suunnitelmista pystyi jo vähän haistelemaan. Sen näki jo keväällä, että tulossa oli hyvä oltavat niin pelillisesti kuin tavoitteellisestikin. Tämäkin tietenkin vaikutti päätökseen jäädä Kuopioon.

Kova harjoittelu palkitsi viime keväänä

Ahosillan osalta viime kausi oli selkeästi kaksijakoinen; syksyllä pimennossa ollut laituri nousi talven mittaan todelliseen huippukuntoon. Kuopiolaisen kuntohuippu osui pudotuspeleihin, joissa syntyi peräti seitsemän maalia. Ahosilta sai alkukaudesta melko kovaa kritiikkiä, osittain turhaankin. Kovan fyysisen harjoittelun myötä mies oli alkukaudella selkeästi väsynyt. Odotuksiin nähden runkosarjan 33 pistettä oli kuitenkin pieni pettymys.

- Siinä tapahtui ihan selkeä muutos harjoittelun suhteen. Alettiin treenaata tosissaan jopa kahta tai kolmea kertaa päivässä. Minä en ole koskaan ollut fyysisesti se joukkueen vahvin pelaaja. Kova harjoittelu vaikutti minuun hieman enemmän. Fysiikka ei ollut riittävän niin kovaan harjoitteluun.

- Keväällä sitten hieman kevennettiin harjoittelua. Syksyn kova harjoittelu rupesi tuottamaan keväällä hyvää tulosta. Keväällä tuntui siltä, että talvella on tehnyt hyvin töitä. Huomasi itsekin, että luistin kulku kevyemmin.

- Ei harjoittelu missään nimessä ollut kuitenkaan liian kovaa. Ehkä se joihinkin yksittäisin peleihin oli liian hieman kovaa, mutta kokonaisuuden kannalta ei. Kuntoa tehtiin juuri kevättä varten. Siinä oli minulla henkilökohtaisiakin tavoitteita; fysiikka piti saada muuttumaan, jos meinaa vielä pelata kovia pelejä. Fyysisentason muutos vaikutti vähän niihin syksyn peleihin.

- Fyysisestä harjoittelusta kuuluu iso kiitos Harri Hakkaraiselle. Harri vastasi ja vastaa yhä kuntoharjoittelusta. Harrin kanssa pystyy aina keskustelemaan asioista. Hän pystyi myös hyvin selittämään, miten välillä on väkisin raskaampaa. Henkiselläkin tasolla Harri pystyy neuvomaan, miten ne asiat menevät. Harrilla on ollut iso osa koko joukkueen menestyksen kanssa. Harrin myötä meidän harjoittelu hyppäsi aivan toiselle tasolle.

Myös KalPan joukkueen kuntohuippu osui nappiin. Joukkue pelasi erittäin hyvät pudotuspelit. Kruununa tiukat finaaliottelut Mikkelin Jukureita vastaan. Jukurit oli pitkään KalPalle ylitsepääsemätön este, kunnes viime keväällä asetelmat muuttuivat. Mestis-mestaruutta juhlittiin Kuopiossa railakkaasti ja pitkään.

- Meillä oli hyvä joukkue. Takana oli hyvä talvi ja hyvin valmistauduttiin pudotuspeleihin. Päästiin iskemään ehkä vähän altavastaajana. Joukkueella oli hirveä näytönhalu. Jukureilla oli ehkä hieman liian hyvä mieli. Kiekko-Vantaa näytti meille esimerkkiä, että Jukurit voidaan kaataa. Lähdettiin sitten täysillä iskemään, itseemme luottaen. Ei se mestaruus helpolla tullut. Pystyttiin kuitenkin hallitseva mestari kaatamaan. Se oli todella hieno homma koko kuopiolaiselle jääkiekkoilulle.

- Tällaisia juttuja ei usein tule, joten pitihän sitä koittaa vähän varovaisesti myös juhlia. Toiset juhli enemmän ja toiset vähän enemmän. Olihan se niin hieno juttu, että piti sitä juhlistaakin.

Tiellä tähtiin

Ahosillalla oli sopimuksessaan optio myös tästä kaudesta. Päätös jäädä Kuopioon oli helppo; panostihan seura tosissaan liiganousuun. Alkukausi onkin sujunut upeasti niin joukkueelta kuin Ahosillalta. Joukkueen tavoitteet ovat kuitenkin pidemmällä.

- Mulla oli tavallaan siinä sopimus päällä. Iso asia oli se, että täällä voi olla mahdollista pelata liigaa vuoden päästä. Minulla oli mahdollisuus lähteä liigaan jo tälle kaudelle. Toivottavasti pääsen sitten KalPassa kokeilemaan siitä liigahommaa. Mikäli nousu ei toteudu, niin sitten pitää tietenkin miettiä uudelleen.

- Päätös oli loppujen lopuksi melko helppo. Täällä on asiat järjestetty joukkueen puolelta erittäin hyvin myös siviilissä. Koen, että tämä on paras paikka pelata ja kehittyä. Kyllä minä näen, että oli hyvä ratkaisu jäädä tänne.

- Ei tämä joukkueen hyvä alkukausi mikään hirveä yllätys ole ollut. Tietenkin pelien voittaminen näin selkeästi on ollut yllätys. Meillä on kuitenkin materiaalia ja potentiaalia todella paljon. Meidän tavoitteet ovat niin paljon suuremmat kuin monella muulla joukkueella, mikä osaltaan selittää tasoeroja.

- Ei sitä liiganousua harjoituksissa ja peleissä mietitä. Viime kaudellakin puhuttiin enemmän liiganoususta, nyt keskitytään työntekoon. Toimiston puoli hoitaa ne asiat, ja me keskitytään pelaamiseen. Tietenkin kaikki tähtää sinne kevääseen. Jukureita pidän meidän pahimpana haastajana. Niillä on äärettömän kurinalainen ja hyvin liikkuva joukkue.

Hyvän alkukauden jälkeen KalPa teki yllättävän hankinnan. Kimmo Timosen suhteiden myötä joukkue hankki NHL-vahvistuksen, kun Nashvillen Adam Hall liittyi joukkueeseen. Hallin hyvät otteet ovat jääneet myös Ahosillan mieleen.

- Se oli erittäin hieno homma, että saatiin Adam tänne. Hän tuo meille arvokasta pelaajakokemusta. Adam tuo rotia ja esimerkkiä koko joukkueelle. Mies on erittäin nöyrä pelaajaa ja tekee aina sitä omaa hommaansa. Adamilla on iso rooli myös kaukalon ulkopuolella. Mies on sopeutunut hyvin Suomeen; syö makkaraa ja on kova saunomaan.

Ahosillan alkukausi on ollut suorastaan maaginen. Mies on ollut monien mielestä alkukaudella selkeästi kuopiolaisryhmän paras pelaaja, vaikka ei sisäistä pistepörssiä johdakaan. Uudesti syntyneestä Ahosillasta on hyvä esimerkki KalPa-Sport-ottelun 3-0-maali. Ahosilta voitti taklauksen jälkeen kiekon omassa päädyssä kahta Sport-hyökkääjää vastaan. Mies nousi väkevästi keskialueelle ja vapautti Kasper Kenigin läpiajoon. Vastaavia tilanteita on ollut alkukaudella paljon.

- Nyt on menty kieltämättä reilu askel eteenpäin. Jos tässä pystyy tekemään läpi talven samalla tavalla töitä, niin uskon, että olen valmis kokeilemaan myös liigakiekkoa. Fysiikan osalla tässä on vielä eniten kehitettävää. Ei ehkä lihasvoiman puolella niinkään paljoa, vaan kestävyyttä ja nopeutta pitää saada selkeästi lisää.

Ahosiltaa pidettiin aikoinaan hieman liian itsekkäänä pelaajana. Tunnin haastattelutuokion perusteella vaikutti siltä, että mies on ottanut puuttuvan askeleen eteenpäin myös henkisellä puolella. Erittäin motivoituneelta ja nöyrältä vaikuttanut Ahosilta on viimein matkalla tähtiin. Ahosilta on valmis nousemaan koko suomalaisen kiekkokansan tietoisuuteen.

» Lähetä palautetta toimitukselle