Jatkoajan Mika Suonsyrjä löysi Suomen kisajoukkueesta pääasiassa vain hyvin ja vielä paremmin pelanneita pelaajia. Muutamalle leijonalle jäi kuitenkin vielä parannettavaa. Seuraavassa lyhyet arviot kaikista Leijonista.
Maalivahdit:
30 Fredrik Norrena, Linköpings HC
Kaksi ottelua (Italia ja Saksa alkusarjassa). Kaksi nollapeliä. Täydellinen suoritus pienessä roolissa.
31 Antero Niittymäki, Philadelphia Flyers
Suomen joukkueen ehdoton ykkösmaalivahti läpi kisojen. Kesti paineet ja pelasi upeat kisat. Ei oikeastaan ainuttakaan helppoa maalia koko kisoissa. Valittiin turnauksen parhaaksi maalivahdiksi.
33 Niklas Bäckström, Oulun Kärpät
Varamies. Ei peliaikaa.
Puolustajat:
3 Petteri Nummelin, HC Lugano, 0+2=2
Eurooppalaisen kiekkoilun yksi helmistä. Isossa kaukalossa omimmillaan. Yllätti varmasti monet järkevällä ja tarkalla puolustamisella. Loistavia avauksia läpi turnauksen.
4 Kimmo Timonen, Nashville Predators, 1+4=5
Hyvin liikkuva Timonen oli Leijonien ykköspakki Sami Salon loukkaannuttua. Erinomainen kiekollisena ja nollatoleranssin oloissa puolustaminenkin sujuvaa. Mukana toimittajien tähdistökentällisessä.
6 Sami Salo, Vancouver Canucks, 1+3=4
Isokokoiseksi puolustajaksi pehmeäkätinen Salo oli Suomen paras puolustaja loukkaantumiseensa asti. Pysyi isoista puolustajista parhaiten mukana kisojen hurjatempoisessa luistelukiekossa. Alivoimamaali Yhdysvaltoja vastaan muistetaan pitkään.
7 Aki-Petteri Berg, Toronto Maple Leafs, 0+0=0
Siinä missä Kanadan jätit Chris Prongerin johdolla näyttivät eksyksissä olevilta majakoilta jäällä, niin Berg pisti jalkaa liikkeelle ja otti isoa roolia Suomen takalinjoilla.
Kiekollisesti rajoittunut nyt ja aina tulevaisuudessakin, mutta sisäistänyt asian ja toimii sen mukaisesti.
27 Teppo Numminen, Buffalo Sabres, 1+2=3
Johtaja jäällä ja sen ulkopuolella. Tyylikäs ja rauhallinen esitys. Maajoukkue menettää paljon Nummisen astuessa takavasempaan.
32 Toni Lydman, Buffalo Sabres, 1+0=1
Kisojen alkuvaiheissa hivenen ulkona pelaamisen rytmistä. Salon loukkaannuttua pystyi kuitenkin nostamaan tasoaan.
Hyödyllinen peruspuolustaja.
77 Antti-Jussi Niemi, Västra Frölunda, 0+0=0
Aloitti seitsemäntenä puolustajana, mutta nousi pelaavaan ryhmään Salon loukkaannuttua. Ei esittänyt yhtään mitään, jossei pettänytkään. Ei ikinä käyttöä johtavissa rooleissa Leijonissa.
5 Lasse Kukkonen, Kärpät
Kutsuttiin mukaan Salon loukkaannuttua. Ei pelannut kuitenkaan lainkaan.
Hyökkääjät:
8 Teemu Selänne, Mighty Ducks of Anaheim, 6+5=11
Polvivaivoistaan toipunutta Selännettä oli ilo seurata jäällä. Tahtotaso oli huipussaan Selänteen metsästäessä uralleen kruunua. Valittiin kisojen parhaaksi hyökkääjäksi. Aiheesta.
10 Ville Nieminen, New York Rangers, 0+1=1
Tyhjänpäiväistä koohkausta läpi turnauksen. Väläykset ja taklaukset minimissä. Alisuorittaja. Pelityyli ei oikein sovi nollatoleranssin oloihin.
11 Saku Koivu, Montreal Canadiens, 3+8=11
Joukkueen kapteeni nousi vanhalle tutulle tasolleen. Loistava esitys läpi turnauksen, jota varjostavat ainoastaan turhat jäähyt hyökkäysalueella. Ykkössentterimme nyt ja lähitulevaisuudessa. Toimittajien tähdistökentässä.
12 Olli Jokinen, Florida Panthers, 6+2=8
O.J johti Suomen kakkosvitjaa hyvällä intensiteetillä läpi turnauksen. Iski lisäksi tärkeitä maaleja. Sankarin viitta oli jo harteilla finaalin loppusekunneilla, mutta maali jäi millien päähän. Saku Koivun seuraaja Suomen ykkössentterinä.
14 Niklas Hagman, Dallas Stars, 0+1=1
Erittäin luisteluvoimainen ja energinen esitys. Kädet olivat kuitenkin umpijäässä ratkaisupaikoissa. Pystyi kuitenkin painamaan peliä vastapäätyyn ja hankkimaan jäähyjä vastustajille. Löydettävä kiekollisia avujaan esille, mikäli havittelee vastuullisempaa roolia.
16 Ville Peltonen, HC Lugano, 4+5=9
Peltonen ei hurmannut kisoissa hymyllään, mutta peliesitykset olivat kuosissaan. Nöyräksi joukkuepelaajaksi Peltonen on aina ollut käsittämättömän tehokas. Nousi Torinossa Raimo Helmisen ohi kaikkien aikojen tehokkaimmaksi arvokisaleijonaksi.
21 Mikko Koivu, Minnesota Wild, 0+0=0
Taitava keskushyökkääjä joutui ehkä itselleen heikosti sopivaan rooliin nelosketjun keskelle. Teki pyyteetöntä työtä ilman suuria kohokohtia. Onko nuoremmassa Koivussa ainesta nousta johtavaksi pelaajaksi hyökkäyspäässä? Ei ainakaan tämän turnauksen perusteella.
24 Antti Laaksonen, Colorado Avalanche, 0+0=0
Luistelee paljon ja tekee töitä hartiavoimin joukkuen eteen.
Ei kuitenkaan esittänyt mitään sellaista, että olisi itsestäänselvä valinta samalle pelipaikalle jatkossa.
25 Jukka Hentunen, HC Lugano, 0+0=0
Tippui jo varhaisessa vaiheessa ylimääräiseksi hyökkääjäksi.
Olisi odottanut suurempaa panosta luisteluvoiman korostuessa. Vieläkö löytyy roolia tulevaisuudessa?
26 Jere Lehtinen, Dallas Stars, 3+5=8
Kisojen parhaan hyökkäysketjun tasapainottava pelaaja. Mr. Työmoraali hoitaa leiviskänsä kunnialla aina. Nyt ja tulevaisuudessa elintärkeä osa Leijonia.
36 Jussi Jokinen, Dallas Stars, 1+3=4
Hyvänä luistelijana Jokinen sopi mainiosti kisojen pelitapaan. Viimeistelyprosentti jäi kuitenkin liian heikoksi. Tulevaisuuden maajoukkuetähti.
37 Jarkko Ruutu, Vancouver Canucks, 0+0=0
Hoiti oman roolinsa tavoilleen uskollisena. Sai turhankin paljon huomiota Jagrin huonon kypärän ansiosta. Jos nollatoleranssi säilyy, niin Ruudun maajoukkueura alkaa olla ehtoopuolellaan.
39 Niko Kapanen, Dallas Stars, 2+1=3
Tarkka kahden suunnan pelaaja Kapanen teki voitavansa puukätisen Niemisen ja energiaihme Hagmanin keskellä. Pystyy parempaankin. Tehnee pitkän uran Leijonapaidassa.
Valmennusjohto:
Erkka Westerlund, Risto Dufva ja Hannu Virta
Suomen etukäteen parjattu valmennusjohto teki loistavaa työtä valmistaessaan joukkuetta turnaukseen. Ohjien antaminen pelaajien käsiin poikkeuksellinen, mutta toimiva ratkaisu. Suomen pelitapa oli ainoa oikea nykymateriaalilla. Ainoa kysymysmerkki nousee esiin mietittäessä pelinjohdon onnnistumista. Osuivatko aikalisät oikeisiin paikkoihin?
