Ketunpojat mies mieheltä

LIIGA / Artikkeli

Maalivahdit

1 Antti Jokela

Oma kasvatti tuli Porista kakkosveskariksi, kun Mikael Vuorio lähti hakemaan peliaikaa Mestiksestä. Onnistui harjoituspeleissä hyvin, ja Ismo Lehkosen aikana pääsi sentään suhteellisen säännöllisesti pelaamaan. Oli lyhyen aikaa myös Lukon ykkösmaalivahtikin, mutta Jukka Rautakorven tultua joukkueen peräsimeen ei Jokelalle enää vastuuta paljon löytynyt. Pelasi kauden viimeisen ottelun, ja todisti olevansa liigatason maalivahti.

Hyvä kakkosmaalivahti, joka pelasi hyvin aina maaliin päästyään, mutta joutui suurimman osan kaudesta availemaan vaihtoaition luukkua. Edessä lienee uuden työpaikan etsiminen, sillä Mikael Vuorio toiminee ensi kaudella Vehasen kakkosmiehenä.

30 Iiro Tarkki

Kirjautti pari liigaottelua, mutta vartioi vain vaihtoaition luukkua.

35 Petri Vehanen

Kauteen mahtui synkkiäkin hetkiä ja penkkikomennuksia, mutta kokonaisuutena Pete pelasi hyvän kauden. Rautakorven puolustusvoittoisen pelisysteemin ansiosta Vehanen sai paremmin apua kenttäpelaajilta, ja kiekotkin alkoivat jäädä paremmin kintaaseen.

Pudotuspeleissä ei pettänyt, joskaan ei pystynyt yksin nostamaan joukkuettaan voittoihinkaan. Silti pleijareiden parhaita kettupaitoja.

Puolustajat

3 Jaakko Harikkala

Jytypakin kehityskäyrä otti takapakkia kahden nousujohtoisen vuoden jälkeen. Oli mukana muodostamassa legendaarista Kesä-Harikkala-pakkiparia, jonka jäällä ollessa katsomoa pelotti aina. Pelasi loppukaudesta huomattavasti paremmin, kun rinnalla oli hyvin liikkuva pelikaveri - Lehtonen, Niskala tai Hämäläinen.

Kauden sisälläkin melkoista vuoristorataa. Harjoitusotteluissa Harikkala oli joukkueen parhaimmistoa, mutta kauden alkupuoliskolla otteet eivät mairitelleet. Paransi kuitenkin kevättä kohti. Ongelmia liikkeen kanssa, taustalla ilmeisesti polvivamma.

Laukoi pari tärkeää maalia, mutta kiekollista puolustajaa Harikkalasta ei taida saada aikaiseksi edes Rautakorven koulu. Voimaa on kuin pienessä kylässä, eikä nyrkkihippasille haastajia normaalisti kuulu. Harikkalan kaltaisia miehiä Lukko olisi tarvinnut enemmänkin pudotuspeleissä. Boston Bruins kävi syksyllä katsastamassa Harikkalan kehitystä, mutta raumalaisten onneksi ura jatkuu SM-liigassa ja Lukossa. Liikettä parantamalla mahdollisuuksia nousta yhdeksi liigan parhaista puolustavista puolustajista.

6 Mikko Purontakanen

Ehkä Lukon joukkueen suurin kehittyjä edelliskaudesta. Rautakorven tulon myötä sai vakipaikan kolmospakkiparista Teemu Kesän rinnalta. Ei vielä pysty pelaamaan illasta toiseen taitojensa ylärajoilla, vaan väliin mahtuu huonojakin iltoja. Hyvin liikkuva peruspuolustaja. Jatkaa Raumalla myös ensi kaudella.

14 Ville Piekkola

Pienikokoinen ja hyvin liikkuva puolustaja aloitti kaikkien yllätykseksi Isosalon tilalla nelosketjun keskushyökkääjänä. Ei pärjännyt aloituksissa eikä pystynyt viimeistelemään vaikka paikkoja oli, mutta muutoin ei sentterikokeilu aivan floppi ollut. Vammat kiusasivat jälleen, eikä pystynyt ottamaan paikkaa puolustuksesta Jarkko Kauvosaaren noustua liigarinkiin keskushyökkääjänä. Kävi ensin lainalla TuTossa, pelasi loistavasti, mutta palasi Raumalle loukkaantumisen takia. Siirrettiin lopulta KalPan vahvuuteen.

16 Toni Porkka

Pelasi toisen kauden Janne Niskalan pakkiparina, ja nyt asetelma muodostui sellaiseksi kuin alun perin oli tarkoitettukin: Nikke sävelsi ja Tonto varmisti. Roolin muutoksesta johtuen ei aivan yhtä näkyvä kausi kuin vuotta aiemmin, mutta puki leijonapaidan ylleen tälläkin kaudella. Kärsi tälläkin kaudella loukkaantumisista, mutta nyt oli kunnossa silloin, kun tärkeimpiä pelejä pelattiin. Teki hyvissä ajoin 1+2-vuotisen jatkosopimuksen kasvattajaseuransa kanssa.

24 Topi Lehtonen

Ei sopinut Ismo Lehkosen permanenttiin, joten alkukausi meni turskaa pureskellessa Stavangerissa. Jukka Rautakorpi kutsui kuitenkin Lehtosen välittömästi Raumalle astuttuaan Lukon peräsimeen. Avasi maalitilinsä heti ensimmäisessä ottelussaan Ässiä vastaan. Hyvin liikkuva peruspuolustaja, joka ei pärjää fyysisessä pelissä. Vakiinnutti paikkansa Lukon puolustuksessa, muttei noussut otsikoihin. Laukoi yhteensä kolme maalia kauden aikana.

28 Janne Niskala

Raumanmeren rannikkotykki sylki tehokkaasti etenkin ennen joulutaukoa. Niskala palkittiin marraskuun kuukauden pelaajana, ja hän tykitti komeat 21 täysosumaa. Nuo maalit riittivät puolustajien maalikuninkuuteen ja Lukon uuteen puolustajien maaliennätykseen. Myös maajoukkuepaita puettiin nuoren raumalaispuolustajan ylle.

Vaikka tehot kokonaisuudessaan olivat komeat, Niskalan kauteen mahtui myös pitkiä kuivia kausia. Tosin, eihän puolustajan ensisijainen tehtävä kentällä olekaan pistetehtailu vaan oman maalin suojeleminen. Pudotuspeleissä Niskala ei, kuten ei kovin moni muukaan, pystynyt pelaamaan lähelläkään omaa tasoaan.

Niskala teki jo varhaisessa vaiheessa jatkosopimuksen kasvattajaseuransa kanssa, vaikka kirkkaampiakin valoja olisi ollut tarjolla. Tulevaisuudessa ehdottomasti tärkeimpiä lenkkejä hyökkäävänä ja peliä tekevänä puolustajana, jonka lyöntilaukaus on vaarallinen täsmäase.

41Otto Honkaheimo

Vuotta vanhemman Heikkisen tavoin harjoituspelien kautta liigaryhmään, mutta peliaika oli jo Lehkosen Lukossa kortilla. Loppukaudesta pari peliä, ja puki myös pudotuspeleissä. Isokokoinen, hyvin liikkuva all round -puolustaja. Lukon tulevia runkomiehiä.

42 Teemu Kesä

Fyysinen puolustaja, joka liikkuu isoksi mieheksi hyvin. Alkukausi Jaakko Harikkalan parina ei vakuuttanut. Otteet ryhdistyivät, kun rinnalle tuli Mikko Purontakanen. Vakiovalinta kolmospakkipariin. Hyvä laukaus, jota ei päässyt juurikaan käyttämään. Kauden avausosuma tuli punaviivalta roikkukiekolla Jarmo Myllyksen taakse.

Kesän kehitystä ovat haitanneet lukuisat loukkaantumiset. Lukon aikanakin mieheltä on mennyt polvea, olkapäätä ja leukaluuta. Tänä syksynä hän joutui seuraamaan otteluita sivusta myös sydämen rytmihäiriöiden takia. Jälleen kausi loppui kesken polvivamman myötä. Pudotuspeleissä Kesälle olisi ollut käyttöä.

49 Ilkka Heikkinen

Pääsi olosuhteiden pakosta liigajoukkueen mukaan harjoituspeleihin, ja otti vakuuttavilla otteillaan paikan pelaavasta kokoonpanosta. Sai rinnalleen Erik Hämäläisen, joka opetti nuorelle tulokkaalle heti, että kaukalossa ei ole koskaan kiire mihinkään.

Jukka Rautakorven Lukkoon Heikkinen ei mahtunut, vaan Bono huomasi heti olevansa A-juniorien mukana. Ennen siirtoajan umpeutumista Heikkinen siirtyi hakemaan pelikokemusta Mestiksen TuTosta. Kausi päättyi loukkaantumiseen. Putoaminen liigaryhmästä tiesi myös rannalle jäämistä nuorten MM-kisoista.

Isokokoinen ja hyvin liikkuva puolustaja, jonka lavassa kiekko parhaimmillaan kuin liimattuna. Suurimmat puutteet avauspelissä. Edellytykset nousta huippupuolustajaksi ainakin liigatasolla. Merkitty mies jo NHL-seurojenkin papereissa.

77 Erik Hämäläinen

Ei vanha, vaan kokenut. Laajempi pakkimateriaali mahdollisti sen, että Eepin ei tarvinnut pelata ollenkaan niin paljon. Teki pakille hyvät tehot 11+15, mikä riitti koko joukkueen pistepörssissä kuudenteen sijaan.

Alkukaudella tutustutti Ilkka Heikkistä liigaympyröihin, ja loppukaudesta oppipoikana oli SaiPasta tullut Antti Bruun. Parempaa oppi-isää nuorelle puolustajalle on vaikea kuvitella.

Teki vuoden jatkosopimuksen. Vuodet näkyvät väkisinkin jo hieman liikkeessä, mutta paikkaa hidastuneita jalkojaan sijoittumisella ja oikea-aikaisuudella.

Hyökkääjät

9 Markus Jämsä

Mestiksen Machuldan liigakausi päättyi käytännössä jo ennen kuin alkoikaan. Juuri ennen kauden alkua tehty nivusleikkaus piti Jämsän sivussa pitkään. Tammikuussa Jämsä sai mahdollisuutensa muutamaan otteluun, eikä huonosti pelannutkaan, mutta tie vei viime kauden tapaan takaisin kasvattajaseura Vaasan Sportiin. Vuosi sitten Jämsä vielä terrorisoi Mestiksessä maalivahteja taidoillaan, mutta nyt ei riittävää kuntopohjaa ja tuntumaa ollut takana, eikä maalipitsikään viuhunut tuttuun tyyliin.

Takana on nyt kolme kautta Lukon organisaatiossa, mutta maalintekijän kannukset liigatasolla ovat edelleen ansaitsematta. Mies, joka tekee maalin sieltä, mistä muut eivät edes ammu, ei ole pariin vuoteen liigassa maalannut. Lehkosen scouttauksia, saako vielä uuden tilaisuuden Rautakorven orkesterissa? Potentiaalia on, mutta mies ei ole enää mikään poikanen.

10 Daniel Tkaczuk

Vielä pari vuotta sitten tämän miehen saaminen SM-liigaan olisi ollut täyttä utopiaa. Tuli kesken kauden hakemaan uutta nostetta uralleen, ja täyttikin ruutunsa hyvin. Lukon selvästi paras aloittaja, joka johti lähinnä kolmosketjua laitureinaan Mikko Luovi ja Toni Koivisto.

Paljon jääaikaa alivoimalla, mutta miksi ei ylivoimalla? Tähtisen loukkaannuttuakaan ei Tkaczukille tahtonut aueta paikkaa kummastakaan ylivoimamiehityksestä.

11 Mikko Luovi

Pari edellistä kautta oli mennyt pilalle poskiontelotulehdusten vuoksi, mikä sai kannattajat takajaloilleen, kun Luovi taisteli sopimuksen Raumalle. Poskiontelot eivät vaivanneet, mutta kauteen mahtui nivus- ja selkävaivoja aivan riittämiin. Pystyi kuitenkin pukemaan 38 otteluun, joissa keräsi tehot 8+4. Aikaisempiin nähden ehjä kausi takaa jatkoa Luovin uralle.

15 Ilkka Saarela

Puki kahteen liigaotteluun ja pääsi viilettämään samassa ketjussa isoveljensä kanssa. Pistetili ei auennut. Pääosa kaudesta vierähti A-juniorien peleissä, ja sijoittuikin lopulta A-liigan pistepörssin kakkoseksi ketjukaverinsa Teemu Virtalan jälkeen.

Ei kumarrellut kuvia liigadebyytissään, sillä sai jo ensimmäisessä liigaottelussa SaiPan Pasi Nielikäisen lämpimäksi taklauksellaan.

18 Jeff Ulmer

Yllätyshankinta kesken kauden Cardiffista Walesista. Viime kaudella Lukossa pelanneen Jasonin veli osoittautui kelpo snaipperiksi. Maalasi 34 ottelussa 13 kertaa, mikä riitti neljänteen sijaan joukkueen maalipörssissä. Laukaus on todella kova, ja Ulmeria peluutettiinkin ylivoimassa viivamiehenä. Pääsi nopeasti mukaan kuvioihin saatuaan ketjukavereikseen ennalta tutut miehet, Joe Murphyn ja Quinn Hancockin. Liigadebyytti onnistui hienosti, kun Ulmer syötti Ässiä vastaan Porissa kaksi maalia.

19 Mika Viinanen

Parin vuoden takainen ykkössentteri pelasi alkukaudesta kolmosen keskellä ja ykkösen laidassa, mutta Daniel Tkaczukin saavuttua joukkueeseen Iiro löysi paikkansa nelosen keskeltä. Hyvin mies ruutunsa täyttikin, mutta aivan toisenlainen rooli piti olla tarjolla. Kuitenkin niin Lehkonen kuin Rautakorpikin pistivät Viinasen haalarihommiin. Lehkonen peluutti Iiroa Tähtisen ketjun laitarouhijana, Rautakorven aikana vastuuta tuli paljon alivoimapelissä.

Pahiten Viinanen petti maalintekijänä. Loppukaudesta nähtiin pari nättiä maalia, mutta liian usein alkukaudesta Viinanen pelattiin avoimeen maalipaikkaan, mutta laukaus suuntautui ohi tai päin maalivahtia.

Lopetti kauden näyttävästi. Viimeisen pudotuspeliottelun päätöserän loppupuoliskolla Viinanen teki mitä tahtoi HPK-puolustuksen keskellä. Järjesteli paikat, joista ketjukavereiden olisi pitänyt pystyä viimeistelemään tarvittavat osumat.

21 Teemu Normio

Parin vuoden takaisen pörriäisketjun fyysinen palanen löysi paikkansa tutun sentterin Mika Viinasen rinnalta, mutta nelosketjusta. Pelasi rikkovassa roolissa, ja tehot jäivät vähiin. Iso ja vahva, mutta fyysisessä pelissä parannettavaa. Jätti liian usein taklauksen tekemättä, vaikka paikka niitata oli.

Sai loppukaudella mahdollisuuksia ykkösketjua myöten, ja pistikin kovasti itsensä likoon paikan saatuaan. Loppukauden tappioputkessa yksi Lukon parhaista hyökkääjistä.

Kauden viimeiseksi jääneessä pudotuspeliottelussa sentterinsä Viinasen tavoin joukkueen parhaimmistoa. Oli paikat tuoda Lukko vielä mukaan taisteluun, mutta ei pystynyt viimeistelemään.

Solmi jo kesken kauden jatkosopimuksen Lukon kanssa.

22 Toni Koivisto

Polkukoneen läpimurto jäi jälleen tekemättä. Jättää pakin kuin pakin heittämällä jälkeensä mutta kiekko pitäisi joskus laittaa maaliinkin. Teki pari näyttävää osumaa, mutta edelleen pettymys. Potentiaalia on, ja kaveri on edelleen nuori, mutta monet epäilevät jo, ettei sitä odotettua läpimurtoa koskaan tulekaan. Luistelijana kolmen parhaan joukossa koko SM-liigassa.

25 Jaakko Hagelberg

Yksi hieno läpiajomaali jäi kauden kohokohdaksi. Ei juuri mahtunut pelaavaan kokoonpanoon, vaan joutui täydennysmiehen rooliin. Ei myöskään lähtenyt tällä kaudella hakemaan pelipaikkaa muista sarjoista. Takana nyt kolme kautta Lukossa, mutta jääaikaa liigajoukkueesta ei juuri ole lohjennut. Vahva polkukone, mutta kiekollisessa pelissä parannettavaa. Huhut vievät ensi kaudeksi Norjaan Stavangeriin.

27 Sami Torkki

Otsikoissa pariin kertaan kauden aikana, pelillisistä ansioista ja vähän muustakin. Ismo Lehkonen hyllytti alkukaudesta Torkin, kun "intensiteetti ei riittänyt". Otti pelikiellon lauottuaan Timo Favorinia kiekolla. Iski hattutempun Pelicansin verkkoon ja kaksi onnenkantamoista Joni Puurulan selän taakse kauden loppuhetkillä.

Niskalan ja Saarelan jälkeen Lukon kolmanneksi tehokkain maalintekijä, ja samalla jäähypörssin voittaja. Pisti pudotuspeleissä täysillä itsensä likoon mustelmia kaihtamatta.

29 Hermanni Vidman

Pörriäisketjun pelintekijälle ei oikein Lukosta löytynyt tilaa. Tie vei ensin Pelicansiin, ja lopulta Vidman päätti kautensa Norjassa.

32 Samu Isosalo

Kovan onnen soturilta jäi koko kausi väliin. Ensin hyppääjän polvea lähdettiin operoimaan kauden alla, mikä piti Isosalon sivussa koko syksyn. Kun viimein leikattu polvi oli kunnossa, ja Isosalo oli palannut joukkueharjoituksiin, onnetar näytti uudelleen nurjaa puoltaan. Isosalo kaatui harjoituksissa, ja "terve" polvi jäi miehen alle. Näin jälleen oli edessä omatoimisen harjoittelun jakso, eikä Isosalo ehtinyt kuntoutua sellaiseen iskuun, että olisi pelaavaan kokoonpanoon mahtunut.

36 Janne Siivonen

Kuuluu samaan sarjaan Toni Koiviston kanssa. Junnuvuosien kovat maalimäärät eivät ole vielä unohtuneet, mutta maalitykin viittaa ei liigakaukaloissa ole Ihoden pojalle juuri vilauteltu. Jäänyt nelosketjun taklauskoneen rooliin. Syöttäminen ei ole ensimmäinen asia, mikä Siivosella on kaukalossa mielessä. Kuti on hyvä ja ampua pitää, mutta joskus voisi katsoa, josko ketjukaveri on paremmassa paikassa.

37 Joe Murphy

Härkämäinen laitahyökkääjä, joka aloitti kauden vahvasti ja kantoi kultakypärää. Jo kotiavauksessa tehot 2+1 ja jatkoaikamaali. Vammat sotkivat kuitenkin kautta useampaan otteeseen. Oli loukkaantuneena juuri ennen kauden alkua, mikä heijastui huonona kuntopohjana. Nivuset vaivasivat useampaankin otteeseen kauden aikana. Alkukauden pistetehtailu laantui, ja kauden saldoksi jäi 11+11. Ei pystynyt lopulta ottamaan maalitykin roolia, johon hänet hankittiin. Pudotuspeleissä joukkueen parhaimmistoa.

39 Markku Tähtinen

Parhaimmillaan Tähtisen syötöissä oli todellista taikaa. Kunnolla peli loksahti uomiinsa, kun sai rinnalleen viime kauden maajoukkueympyröistä tutut Sami Torkin ja Pasi Saarelan. Teki uuden piste-ennätyksensä 8+32.

Kauden lopussa tullut kyynärpäävamma oli kuitenkin iso isku Lukolle. Muutama ottelu jäi väliin, eikä Tähtinen selvästikään ollut parhaassa kunnossaan. Kerran jos toisenkin hän jätti tilanteen kesken ja luisteli vaihtoaitioon kättään pidellen. Viimeisissä otteluissa ei enää hoitanut edes aloituksia.

Tähtistä voidaan pitää ainoana Omat pojat -projektin luonteen vastaisena vahvistuksena. Vielä viime kaudella ei vahvistuksesta voitu puhua, mutta tällä kaudella onnistumisten myötä paineet karisivat, ja Tähtinen oli juuri sitä mitä pitikin. Keskismäinen pelintekijä, joka syötöillään repi vastustajan puolustukset pilkkeiksi.

44 Quinn Hancock

Monet ihmettelivät Hancockin hankintaa ennen toissa kauden alkua. Nyt tuota ostosta voidaan pitää kaappauksena. Runkosarjan paras pistemies, jonka passeista syntyi maali jos toinenkin. Miinuksena voidaan pitää jäähyherkkyyttä.

Pudotuspelit olivat kuitenkin eri maailma kuin runkosarja. Hancock seurasi reilut kaksi ottelua katsomon puolelta pelikieltojensa takia, ja Jani Keinäsen torppaamisesta seurannut pelikielto jatkuu vielä ensi kauden alkaessakin, mikäli Hancockin ura jatkuu Suomessa. Kentällä ollessaankaan Hancock ei pystynyt ollenkaan samanlaiseen suoritukseen kuin runkosarjassa. Lukko pelasikin parhaat ottelunsa pudotuspeleissä silloin, kun Hancock ei ollut mukana kokoonpanossa.

45 Joni Yli-Torkko

Saapui siirtojen takarajalla SaiPasta Lukkoon. Terrierimäinen hyökkääjä, joka kyllä taklauksillaan sytytti yleisöä, mutta kiekollisena meriitit jäivät vähiin. Jääaikaa tuli lähinnä nelosketjussa, tosin sai myös tilaisuutensa Joe Murphyn paikalla tämän loukkaantumisen takia.

Kärsi itsekin vammoista. Nivunen oli kipeä jo Raumalle tultaessa, ja viimeisessä pudotuspeliottelussa polvi hajosi.

47 Jarkko Kauvosaari

Tuli puskista liigajoukkueen mukaan harjoitusotteluihin ja taisteli kolmivuotisen liigasopimuksen. Yli-Tornion kasvatti ei ollut vuotta aikaisemmin mahtunut Sportin Mestis-ryhmään, vaan tie oli vienyt Lukon A-junioreihin. Eikä viime kaudella junnuissakaan takonut mitenkään ihmeellisiä pisteitä.

Osoitti kauden aikana pystyvänsä pelaamaan niin keskellä kuin laidassakin. Sai jääaikaa myös pudotuspeleissä.

Oli kuitenkin ehkä kauden suurin yllättäjä. Pelasi liigassa nöyrästi omaa ruutuaan, eikä Kauvosaarelta vaadittu mitään ihmeitä. Liigaotteluissa saatu kokemus poiki huikean määrän itseluottamusta A-junioreiden peleihin, joissa Kauvosaari oli välillä täysin pitelemätön.

52 Pasi Saarela

Parin vaisumman kauden jälkeen Saarela osoitti, ettei todellakaan ole entinen kiekkoilija. STT-ketjun kokoamisen jälkeen peli loksahti kunnolla uomiinsa, mikä huomattiin myös Rauman ulkopuolella. Valinta helmikuun pelaajaksi oli hieno kunnianosoitus. 18 maalillaan joukkueen toiseksi paras maalintekijä, ja kun saldoon lisätään vielä 25 syöttöä, saadaan joukkueen toiseksi korkein pistemäärä.

Kahden vuoden jatkosopimus Raumalle oli ilouutinen kannattajille. Liigan paras lämäri, jolle ei kovin montaa haastajaa SM-liigasta löydy. Tosin omasta joukkueestakin tulee vahva uhkaaja, sen verran tulisesti Jeff Ulmer pommeja lähettää.

Alkukaudella sai myös olla todistamassa veljensä liigadebyyttiä lähietäisyydeltä. Erääseen vierasotteluun SaiPaa vastaan koottu Saarela-Hancock-Saarela oli muutakin kuin mainoskikka, vaikka Ilkan liigaura ei vielä tuulta alleen ottanutkaan.

» Lähetä palautetta toimitukselle