Dialogi: Koronakriisi aloitti Liigan pienryhmäharjoittelun kyttäämisen – "Syljetään päälle, kun yrittävät harjoittaa ammattiaan"

LIIGA / Artikkeli
Liiga-seuroissa varotaan yhdessäoloa.
Kuva © Timo Savela
Pienryhmäharjoittelu on nyt kuuma aihe suomalaisessa jääkiekkokeskustelussa. Vaikka ylimääräisiä kokoontumisia tulisi koronakriisin vuoksi välttää, moni Liiga-seura on päätynyt pienryhmäharjoitteluun. Toisaalta moni on päätynyt pelkkään omatoimiharjoitteluun. Jatkoajan Tuuli Määttä ja Samuli Huikuri pohtivat asiaa pelaajien näkökulmasta.

Yhteiskuntaan on julistettu poikkeusolot ja yli kymmenen ihmisen organisoidut tapahtumat on kielletty. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, ettei jääkiekko-otteluja voida järjestää. Nyt tapetilla ovat nousseet kuitenkin myös jääkiekkoilijoiden harjoitukset, sillä osa Liiga-seuroista on järjestänyt pelaajilleen yhteisiä harjoituksia pienryhmissä.

Ryhmäharjoituksia toteuttaneet seurat on monessa puheenvuorossa tuomittu, vaikka tämänhetkisten tietojen mukaan pienryhmäharjoittelu on tapahtunut alle kymmenen hengen porukoissa.

Jatkoajan Tuuli Määttä ja Samuli Huikuri pohtivat yhdessä, onko pienryhmäharjoittelussa ongelmia.

Mitä jääkiekkoilijoiden pienryhmäharjoittelusta on tähän mennessä jäänyt sanomatta?

Huikuri: Ammattiurheilijoiden on ylläpidettävä myös lajitaitojaan. Kuntoa, liikkuvuutta ja muuta sellaista voi harjoitella yksinkin tai tarkistaa ohjelmaa välillä valmentajien kanssa, mutta jääkiekon pelaamista ei voi oikein harjoitella yksin.

Määttä: Kun kausi keskeytettiin, monelta jääkiekkoilijalta meni ensin kevään kohokohta, jota varten oli koko vuosi tehty töitä. Seuraavaksi iski epävarmuus työpaikan säilyvyydestä tai uuden löytämisestä. Tuntuu, että nyt vielä syljetään päälle, kun he yrittävät harjoittaa ammattiaan ja samalla nähdä muutamaa tuttua kaveria, jotka auttaisivat pysymään järjissään.

Huikuri: Riskejä toki on, mutta muutaman ihmisen kanssa harjoitellessa ne ovat pieniä. Eivätkä pienryhmäharjoitukset ole virallisesti kiellettyjä. Ongelma on esimerkin näyttäminen: jos mediassa esillä olevat urheilijat eivät välitä suosituksista, se antaa meille tavallisille tallaajillekin signaalin, että oman edun vuoksi voi hieman joustaa ja lipsua.

Määttä: Tässä on otettava huomioon, että Suomessa itse viruksen aiheuttamat ongelmat kuten terveydenhuollon kapasiteetin riittäminen ovat toistaiseksi jääneet todella vähäisiksi verrattuna siihen, mitä pelättiin. Mielipiteeni pienryhmäharjoittelusta olisi toinen, jos teho-osastot olisivat nyt täynnä.

Huikuri: Mikäli kautta yritetään aloittaa normaalisti, harjoituspelien pitäisi alkaa elokuussa. Harjoituspeleissä olisi lähtökohtaisesti tarkoitus päästä kokeilemaan kentällisiä ja muita pelillisiä asioita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jääharjoittelun pitäisi alkaa heinäkuussa. Joukkueissa on varmasti mietitty, miten harjoittelu voidaan toteuttaa mahdollisimman turvallisesti ja hygieenisesti ja se voikin melko hyvin onnistua. Suurempi kysymys on, mitkä ovat toimintaohjeet, kun joukkueesta joku tai jotkut sairastuvat.

Miksi jääkiekkoilijat suostuvat mahdollisesti riskialttiisiin yhteistreeneihin?

Määttä: Koen, että jääkiekkoilijat – kuten niin monet muutkin ihmiset näinä vaikeina aikoina – korkeintaan hieman uhmaavat rajoituksia yrittäessään saada oman arkielämänsä pysymään siedettävänä. On helppo huudella social distancingista ja turvaväleistä, jos omat työt, talous ja/tai sosiaalinen elämä eivät ole viime kuukausien aikana ottaneet valtava kolausta. Perinteisesti juuri epävarmoina, stressaavina ja pelottavina aikoina ihmisillä olisi tarve kääntyä toistensa puoleen ja löytää voimaa sosiaalisista suhteista ja yhdessä tekemisestä.

Huikuri: Jääkiekkoilija on varmasti tottunut harjoittelemaan isommassa tai pienemmässä porukassa, joten tilanne stressannee lähes jokaista pelaajaa. Joukkue tarjoaa rakennetta ja turvaa.

Määttä: Jääkiekkoilijoiden, joiden arkielämä on rakennettu yhdessä urheilemisen ympärille, kohdalla tämä on mielestäni erityisen korostunutta. Harva ammattijääkiekkoilija harjoittelee mieluiten yksinään.

Mikä oli sosiaalisen median rooli kohun synnyssä?

Huikuri: Pienryhmäharjoittelun olisi voinut hoitaa myös kaikessa hiljaisuudessa viestimättä sitä sosiaaliseen mediaan. Näin ainakin suurin kohu olisi todennäköisesti vältetty. Joukkueen ulkopuolinen ongelma koituu kuitenkin esimerkin näyttämisestä.

Määttä: Näin juuri. Tämä osoittaa mielestäni myös sen, kuinka huonosti somea ymmärretään seuroissa ja yrityksissä yleensä. Kaikkea arkielämästä ei kannata kertoa julkisesti, vaikka se tuntuisikin siinä hetkessä viattomalta.

Huikuri: Samaan aikaan seuroilla on tarve tuottaa sosiaaliseen mediaan sisältöä, jotta kannattajat saadaan pidettyä mukana kyydissä. Kesä on normaalistikin ongelma-aikaa, ja nyt tauko vielä piteni toistaiseksi määrittelemättömän mittaiseksi.

Määttä: Kyllä. Seurojen kannattaa olla somessa todella varovaisia brändiensä takia. Yksittäisen pelaajan kuulumiset jostakin ulkoa metsästä olisi todennäköisesti riskittömin vaihtoehto juuri nyt.

» Lähetä palautetta toimitukselle