Kotietu on helppoa kauraa SaiPalle.
SaiPa tunnetaan joukkueena, joka pelaa ärsyttävää, kurinalaista ja työteliästä jääkiekkoa. Tämä vihastuttaa vastustajia. Taistelukiekko ei kuitenkaan useimmiten johda muuhun kuin kymmenennen sijan tavoitteluun.
Jos SaiPa onnistuu saalistamaan paikan pudotuspeleissä, on SaiPa musta hevonen korkeintaan niin sanotuissa "säälipleijareissa". Muuhun eivät lappeenrantalaisten rahkeet riitä.
Tällä kaudella on toisin.
SaiPa varmisti Tappara-voitollaan paikan puolivälierissä ja tarrasi kiinni kotietuun ennen viimeistä runkosarjakierrosta, jossa SaiPa kohtaa kotonaan umpisurkean TPS:n. Kotietu on näin helppoa kauraa SaiPalle.
SaiPa on todistanut runkosarjan viimeisissä ottelussa, että se kykenee jäädyttämään minkä tahansa vastustajansa hyökkäyspelin. Keltamustat karvaavat korkealta jopa kolmella miehellä, raastavat vastustajan avauspelin palasiksi ja iskevät vastaan suoraviivaisesti. Mutta mikä erottaa SaiPan aiemmista taistelevista SaiPa-nipuista?
Hyökkäyspeli. SaiPa on Pekka Tirkkosen alaisuudessa pelinopea ja –rohkea nippu, joka osaa avata myös hitaasti. Toki SaiPan vahvuus piilee sen nopeissa vastahyökkäyksissä ja pelin kääntämisessä. Niissä tilanteissa SaiPa on parhaimmillaan.
Paketin kruunaa SaiPa-maalia tilkitsevä Jussi Markkanen. 38-vuotias kettu pelaa loistavasti illasta toiseen. Miten on edes mahdollista liikkua sivuttaissuunnassa noin vikkelään tuossa iässä?
Markkasta ja koko joukkuetta ajaa eteenpäin palo voittaa sekä seuran että sen fanien vuoksi. Tämä henkinen voima yhdistettynä SaiPan pelityyliin on myrkkyä jokaiselle vastustajalle, joka edes uskaltaa laittaa itseään likoon SaiPaa vastaan. Mustelmia satelee, tilaa ei ole ja virheisiin ei ole varaa.
Reilu viikon päästä alkavissa puolivälierissä SaiPa on musta hevonen. Ja sen jälkeen välierien. Sitten voidaankin jo kirjoittaa historiankirjoja uusiksi.
