Mielipide

Kupila: Hjalliksen Jokerit-bisnes ei ikinä lähtenyt lentoon, mutta jokerivisio on toimiva ja upea – Hjallis vain itse pilasi sen

LIIGA, KHL / Kolumni

Oli onni, että Jokereiden paluuseen liittyvä sekoilu meni kesällä sellaiseksi kuin meni. Ei siitä hommasta olisi mitään kuitenkaan tullutkaan.

Liigan oli pakko viheltää peli poikki. Näin saatiin tilaisuus miettiä koko kuvio läpi kaikessa rauhassa, aivan toisella asenteella.

Jokereissa on aina ollut kyse tulevaisuuden visiosta. Isolta osin harkimolaisesta hurmahengestä, jossa heittäydytään peliin uskoen onnistumisen väistämättömyyteen.
Nyt Liigan johdon olisi syytä pitää pää kylmänä. Tehtiinpä jatkossa mitä tahansa, olisi syytä perustaa päätökset tutkittuun tietoon ja todistettuun faktaan. Kun Helsinkiin – ja sama koskee Espoota – joskus tulee uusi liigaseura, on syytä tietää, mihin konkretiaan bisnesmalli nojaa. Liigalle olisi etua Jokerien pöhinästä ja kiinnostavuudesta, mutta hurmahenki ei nyt kannata.

Sillä ei Jokerit ole koskaan epäonnistunut, tökännyt tai luhistunut epäkelpoon visioon. Ei idean epärealistisuuteen. Harry Harkimon Jokerit-bisnes ei koskaan lähtenyt lentoon, mutta se ei tarkoita, etteikö se olisi voinut lentää.

Toiminta ei lentänyt, koska toiminta toteutettiin huonosti. Harkimo pilasi hyvän ideansa ihan itse. Kuten kävi myös uusimpien Jokerit-yrittäjien kohdalla.

***

Jokerit sitä, Jokerit tätä.

Jääkiekkopuheessa on ollut 30 vuotta yksi kestoaihe yli muiden. Jokereissa on ollut aihetta enemmän kuin muussa liigayhteisössä yhteensä. Jokerissa on aina ollut näkyvissä tarun ja toden kiehtova ristiriita. Ilmiö on perustunut mielikuvaan. Harkimo on suomalaisen urheiluhistorian taitavin markkinamies. Hän on osannut urheilussa harvinaisen taidon; myyntipuheen.

90-luvun kiihkeä kehitys tuotti paitsi uutta urheiludynamiikka, myös jääkiekolle uuden yleisön. Jokerit murtautui ulos urheilusivuilta laajemminkin kiinnostavaksi puheenaiheeksi. Siitä tuli seurapiirisivujen, viihdesivujen, taloussivujen ja jopa politiikan sivujen aineistoa.
Harkimon oman persoonan taikavoima ja kiehtovat pelaajat Teemu Selänteen johdolla riittivät jo yksistään tekemään ilmiön, joka tuuletti Suomi-urheilun tunkkaisen urautunutta mielikuvamaailmaa.

Pakettiin kasattiin kuitenkin paljon muutakin. Lähes maanisella vimmalla toteutettu areenaprojekti, näyttävät yhteistyökuviot, täysin uusi tapa rakentaa urheilubisnestä, euroliigavisiot, jalkapallojoukkue, hallikonseptien konsultointi- ja rakennushankkeet ja niin edelleen.

Tehtiin paljon vallankumouksellista. Kohiseva mediameteli oli siitä luonnollinen seuraus. Jokerit kiehtoi. Se herätti ihailua ja kateutta. Jokereissa tuoksui raha ja mediaseksi. Tuoksui tulevaisuus. Kun oli mukana Hjalliksen projektissa, oli mukana jossakin, missä tehtiin uutta. Jokerit sai kaiken muun näyttämään vanhanaikaiselta.

Mielikuva sai pelaajien päät pyörälle. Jokereista tuli seura, jonne kutakuinkin kaikki halusivat. Sama näkyi yritysyhteistyössä ja VIP-aitioiden näyttäytyjäsakissa. Jokerit keräsi pintakermaa kuin sokeriliemi mehiläisiä. Poliitikkoja, yrityspomoja, viihdetähtiä, julkkiksia, mediaa. Muu urheilu näytti kulahtaneelta museotavaralta.

***

Jokereiden taival SM-liigassa oli kuitenkin taloudellisesti kannattamaton.

Historia tietää, ettei menestystarinoissa ole niin olennaista se, onko tarinan pohjalla konkreettista todellisuutta. Tärkeintä on, että syntyy mielikuva ja ilmapiiri siitä, että tarinassa on sitä jotakin. Se saa ympäristön kiinnostumaan. Se tuo sijoittajia, jotka tekevät myyntimiehen puheissa maalatusta tulevaisuudesta mahdollisen.

Kaikesta kateudesta huolimatta Jokerit-ilmiöstä hurmaantui koko kotimainen jääkiekkoyhteisö. Koska haaveet kaatui ja hurma laantui, tarinasta tuli lopulta niin traumaattinen kokemus niin merkittävälle osalle lajiyhteisöä, ettei asiaa vieläkään osata tarkastella kylmän analyyttisesti. Yhä Jokereista puhutaan harvemmin jääkiekkoseurana – useammin joko lupauksena jostain suuresta tai väistämättömänä epäonnistumisena.

Jokerien tarinaa on leimannut mielikuva liiketoimintaosaamisesta. Harvemmin on huomattu kysyä, mihin mielikuva perustuu. On unohtunut peruskysymys: Mitä silloin aidosti tapahtui? Mitä tapahtui kassalippaassa? Mitä tilinpäätöksissä? Mihin suuntaan tase kumuloitui? Oliko perusteita uskoa, että suunta olisi ollut jatkossa hyvä?

Jokereiden kohdalla kysymykset ovat jääneet ilmaan jo yli 30 vuoden ajan.

Etenkin mediatalo Sanoma Oyj päättyi pankin rooliin koko ajan kasvavalla lainoituksella. Se mahdollisti sirkuksen jatkumisen ja koko ajan kirkkaampien tulevaisuudenkuvien maalaamisen, vaikka kokonaisuus sukelsi. Sanoma olisi myynyt omistuksensa Jokereista jo ennen KHL-kuviota, mutta ostajaehdokkaat kaikkosivat päästyään näkemään, miten syvällä touhu ui. Ilman Sanoma Oyj:n osallistumista kone olisi leikannut kiinni paljon aiemmin.

Onkin turha kysyä, mikä motivoi Jokereiden KHL-seikkailun. Kun tarjous tuli, se oli Harkimon pelastusköysi. Siihen oli pakko tarttua.

***

Seuraava Jokerit-organisaatio kohtaa aivan saman taloushaasteen kuin Harkimokin. Miten liigajengistä voisi saada kannattavan? Miten tulot ja menot saadaan tasapainoon?

Itsestäänselvin vastaus on se, mistä Jokerien tämänhetkisissä Liiga-hankkeissa taitaakin oikeasti olla kyse: hallista.

Areenabisnes oli se osa Harkimon jokerikonsernia, joka kykeni ajoittain tuottamaan. Ajatus jääkiekkoseurasta, jonka taustayhtiö omistaa myös areenan, oli aikanaan suomalaisessa mittakaavassa vallankumouksellinen. Tälle rakenteelle olisi edelleenkin rakennettavissa toimiva liiketoimintamalli. Omat Liiga-ottelut ja areenan vuokraus muihin tapahtumiin voisivat luoda tulomyllyn, joka turvaisi talouden.

Kuitenkaan Harkimo ei tuota myllyä saanut kunnolla pyörimään. Osin siksi, että alkuperäinen laskelma pohjautui pitkälti siihen, että HIFK olisi pelannut vuokralaisena areenassa. Kun niin ei käynyt, käyttöaste jäi pieneksi. Parhaimmillaan areena pyöri pienellä voitolla.

Toinen syy laskelmien pettämiseen oli se, että areenan rakentaminen vaati pääomia, joita Jokereilla tai Harkimolla ei ollut. Pääoma saatiin kumppaneilta, joille myytiin aitiot tai niiden käyttöoikeudet pitkillä sopimuksilla. Saatiin mukava kertasumma, mutta tärveltiin jatkuva tulovirta. Tuli rahaa rakentamiseen, mutta menetettiin tehokas aitiobisnes. Myöhemmän areenatalouden kannalta idioottimaista.

Vähemmällä kiireellä olisi voitu toteuttaa areena, joka olisi mahdollistanut jääkiekon ulkopuolisten tapahtumien isännöin tehokkaammin – ja paikannut HIFK:n jättämän kuopan. Lisäaika olisi auttanut rakentamaan talousmuskelit siten, ettei olisi pilattu aitiobisnestä jo työmaalla.

Nykyään Jokerit-brändi kytkeytyy Pasilan halliin. Se on luonnollista. Suomen tärkein areena on liian houkutteleva liiketoiminnan mahdollistaja ja laaja-alaisen merkityksen luoja voidakseen tulla sivuutetuksi jääkiekkoseuran tulevaisuutta rakennettaessa. Siksi keskustelu Liiga-Jokereista on niin vahvasti keskustelua Pasilan hallista.

***

Harkimoa on ylistetty siitä, miten nopeasti hän taikoi areenansa ja Jokerit-ilmiön. Lumouksen vahvuutta kuvaa se, ettei vieläkään taideta nähdä, että juuri kehuttu nopeus oli koko sirkuksen pahin virhe. Halli rakennettiin kiireellä ja jääkiekkojoukkuetta ei rakennettu vaan ostettiin. Kausi kauden perään.

Talousperustaa rapauttaneisiin rakenteellisiin ongelmiin on vain yksi syy: hosuminen. Harkimo munasi hienon, Suomen urheiluhistoriassa poikkeuksellisen upean, visionsa kiireellä.

Kun nyt mietitään, miten Jokerit saadaan takaisin, kannattaisi tämä opetus muistaa. Tänä vuonna itseään hankkeiksi kutsuneissa narriviritelmissä mikään ei viitannut siihen, että opetus muistettaisiin. Mutta onnekkaasti se juuri ohjasi Liigan ottamaan aikalisän.

Toivottavasti aikalisä osataan hyödyntää. On yhdentekevää, monenko vuoden päästä Jokerit palaa. Suomalaiselle jääkiekolle ja Liigalle tärkeintä on, että kun Jokerit palaa, se palaa elinvoimaisena kokonaisuutena – ei mielikuvakuplana.

Jari Kupila on Suomen tunnetuimpia urheilujournalisteja. Hän on Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja ja tietokirjailija, joka valmistelee Jyväskylän yliopistolle väitöskirjaa urheilun roolista osana suomalaisen yhteiskunnan modernisaatioprosessia. Jatkoajan uutta Kupila-palstaa julkaistaan joka toinen viikko. Kupila tunnetaan perinnelajien, kuten yleisurheilun, pesäpallon ja maastohiihdon, miehenä. Nyt hän astuu metsästä valoon, jääkiekkoon.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös