Teemu Pulkkinen on ainoa suomalaispelaaja, joka jatkoi KHL:ssä pelaamista Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Kaudeksi 2023–24 Pulkkinen jopa teki uuden sopimuksen Kunlun Red Stariin pelattuaan sitä ennen Traktor Tšeljabinskissa.
Täksi kaudeksi suomalaishyökkääjä teki sopimuksen DEL-seura Schwenninger Wild Wingsin kanssa. 12 ottelun jälkeen Pulkkisen pistesaldo on 2+2. Parhaalla kaudellaan 2014–15 Pulkkinen teki AHL:ssä 34 maalia 46 runkosarjaottelussa ja pudotuspeleissä 14 osumaa 16 ottelussa.
32-vuotiaana Pulkkisen ura on eittämättä laskusuunnassa: viime kaudella viisi maalia 37 ottelussa, toissakaudella 27 pistettä 63 ottelussa eikä DEL:ssä suju yhtään sen paremmin. Kehnon pelillisen tason lisäksi Pulkkisen – ja kymmenien muiden KHL:stä kahden viime vuoden aikana länteen lähteneiden pelaajien – rasitteena on mainehaitta.
Kun vaihtoehtoina olivat historian oikealla puolella oleminen tai jatkaminen Venäjän autoritäärisen johtajan Vladimir Putinin propaganda-sarjassa, Pulkkinen valitsi jälkimmäisen.
Valitettavan monet seurat DELissä, NL:ssä, Tšekin ja Slovakian Extraligassa sekä monikansallisessa ICEHL:ssä ovat päättäneet hylätä arvonsa ja hankkia pelaajia, jotka puolestaan päättivät siirtyä pelaamaan tai jatkaa pelaamista KHL:ssä, joka on yksiselitteisesti sotarikoksia tekevän valtion kilvenkiillotus(erikois)operaatio.
Huolestuttavinta sota-ajan KHL:n valinneiden pelaajien hankkimisessa on suoraselkäisten tahojen vähyys ja jaksaminen.
Maalivahti Adam Reideborn esimerkiksi on urheilullisesti perusteltu hankinta SC Bernille, mutta on ihmeteltävä päävalmentaja Jussi Tapolan ja maalivahtivalmentaja Simo Vehviläisen valmiutta työskennellä ruotsalaistorjujan kanssa.
Reideborn nimittäin teki jatkosopimuksen TsSKA Moskovaan, mutta KHL:n muuttuneen ulkomaalaiskiintiön vuoksi seura luopui ruotsalaismaalivahdista, joka siirtyi kesällä 2023 kahden vuoden sopimuksella Berniin.
Suomen historia huomioon ottaen on käytännön mahdottomuus keksiä päteviä perusteluita tukea sotivaa Venäjää edes urheilulla.
Toinen sveitsiläisseura SCL Tigers puolestaan lähti avoimeen konfliktiin KHL:n kanssa, kun Michal Krištof siirtyi HK Sotšin näkemyksen mukaan Sveitsiin ilman KHL-seuran lupaa, mistä huolimatta IIHF hyväksyi siirron.
Krištof keräsi parhaalla kaudellaan Liigassa 39 pistettä 58 ottelussa. Tšekin Extraligassa syntyi 30 pistettä 42 ottelussa ja KHL:ssä 110 ottelun saldo oli 67 pistettä. Ihan kelpo tehoja, mutta ei mitään sateentekijän saavutuksia, joiden takia kannattaa riitauttaa kansainvälinen siirtojärjestelmä.
Puhumattakaan Ukrainan kansan kärsimysten sivuuttamisesta!
Huolestuttavinta sota-ajan KHL:n valinneiden pelaajien hankkimisessa on suoraselkäisten tahojen vähyys ja jaksaminen. Toistaiseksi SHL on pitäytynyt hankkimasta KHL:ssä Venäjän hyökkäyssodan alettua pelanneita. Liigassa on yksi säännön vahvistava poikkeus, Pelicansin Michal Jordán.
Tšekkipuolustaja siirtyi viime kaudeksi Lahteen Sveitsistä, mutta hän oli syksyn 2022 KHL-seura Amur Habarovskin kapteeni. Väitetysti Jordán ei saanut voimassa ollutta sopimustaan aiemmin purettua.
Toistaiseksi Jordán on tulkinnanvarainen yksittäistapaus, mutta kuinka kauan?
Isommilla resursseilla operoivat seurat valitsevat Pulkkisen tai Krištofin kaltaisia pelaajia, jotka eivät ole tähtiä, mutta joiden hankintaan liittyy imago- ja muita riskejä. Liigassa on tällä kaudella puuhasteltu HockeyEttan-taustaisen Fredrik Granbergin ja viime kausina Italiassa, Unkarissa ja Ranskassa pelanneen Jari Sailion kanssa.
Seuroilla on totta kai vaikeutensa sekä omien taloustilanteidensa että pelaajamarkkinoiden yleisen niukkuuden kanssa, Lisäksi tuoreet muutokset ulkomaalaislakiin ovat vaikeuttaneet erityisesti pohjoisamerikkalaisten pelaajien hankintaa.
Kuitenkin Liigasta on kahden viime vuoden aikana lähtenyt runsaasti pelaajia KHL:ään. Juridista estettä ei liigaseuroilla ole hankkia esimerkiksi ennestään tuttua pelaajaa suoraan KHL:stä. Useat eurooppalaiset sarjat ovat jo osoittaneet, että moraali on halpaa.
Yksittäisten suomalaisten selkärankaisuus on jo kyseenalaista, joten pahimmillaan on vain ajan kysymys, että kokonainen sarja päättää luopua nollatoleranssistaan.
