NYI - STL 2.00
NYR - CAR 2.00
CBJ - NJD 2.00
MTL - FLA 2.30
DET - ANA 2.30
NSH - WSH 3.00
MIN - LAK 3.00
WPG - VGK 3.00
DAL - TBL 3.30
SJS - PIT 5.00

Pittsburghissä keskitytään jo tulevaisuuteen

NHL / Artikkeli
Joukkue lähti kauteen Mario Lemieux'n mukaan tavoitteenaan pudotuspelipaikan saavuttaminen. Tällä hetkellä sijoitus on kuitenkin koko liigan viimeisenä ja pudotuspeleihin pääsyyn ei ole enää realistisia mahdollisuuksia.

Martin Strakan kauppaaminen Los Angelesiin ja ykkösvahti Marc-Andre Fleuryn päästäminen nuorten MM-kisoihin osoittavatkin, että organisaatiossa on katseet käännetty jo tulevaisuuteen ja tällä hetkellä keskitytään pääasiassa talouden paikkaamiseen.

Maalivahtiosasto jo kunnossa

Pittsburgh on tällä hetkellä koko liigan eniten maaleja päästänyt joukkue. Verkko on heilahtanut omassa päässä keskimäärin 3,6 kertaa ottelua kohden, joka on nykypäivän vähämaalisessa NHL:ssä todella paljon. Tästä ei kuitenkaan voi syyttää maalivahteja, joista etenkin viime kesän ykkösvaraus Marc-Andre Fleury on pelannut hyvin ja on lunastanut häneen kohdistetut kovat odotukset. Alkukaudesta nuorukaisen otteet olivat suorastaan erinomaisia ja vaikka marraskuun lopussa ja joulukuun alussa punalamppu alkoikin vilkkua selän takana hieman kiivaampaan tahtiin, niin liigan huonoimman puolustuksen takana merkkautetut tilastot: 3,20 maalikeskiarvo ja etenkin 91,0 torjuntaprosentti osoittavat, että ainakin Fleury on onnistunut tehtävässään.

Fleuryn alkusyksystä solmima 3-vuotinen sopimus on mielenkiintoinen, sillä sen mukaan hänen palkkaansa lisätään tämän kauden osalta muhkeat kolmen miljoonan dollarin bonusrahat mikäli hän pelaa vähintään 25 ottelua, sekä saavuttaa vähintään kaksi seuraavista tavoitteista: Calder Trophy –äänestyksessä viiden parhaan joukkoon selviytyminen; 20 voittoa; 3,25 maalikeskiarvo; 89,0 torjuntaprosentti; 1800 pelattua minuuttia tai neljä nollapeliä. Joukkueella on toki edelleen mahdollisuus lähettää Fleury takaisin juniorijoukkueeseensa ja säästää tiukan budjetin joukkueelle paljon merkitsevän määrän dollareita. Strakan sopimuksesta eroon pääsyn jälkeen Pittsburghin palkkabudjetti kuitenkin pieneni sattumalta juuri suunnilleen saman suuruisen summan verran. GM Craig Patrick tosin kiisti, että niillä asioilla olisi mitään yhteyttä.

Viime kaudella hyvin esiintynyt Sebastien Caron on käytännössä joukkueen kakkosvahti, vaikka onkin pelannut enemmän pelejä kuin Fleury. Edelleenkin tulokkaaksi luettavan Caronin torjuntaprosentti (88,8) on kuitenkin huomattavasti Fleuryn vastaavaa heikompi. Fleuryn torjuessa kiekkoja Kanadan maalilla nuorten MM-kisoissa Suomessa, toimi Caronin varamiehenä joukkueen kolmas Quebec-lähtöinen veskari Jean-Sebastien Aubin, jonka NHL-ura on jo 26-vuotiaana kääntynyt pahasti laskusuuntaiseksi, eikä miehen tulevaisuus ainakaan Pittsburghissa näytä yhtään valoisalta. Alkukauden Aubin torjuikin kiekkoja farmissa Wilkes-Barressa yhdessä viime kesän varauksen Andy Chiodon kanssa.

Marc-Andre Fleury (19 vuotta), Sebastien Caron (23) ja Andy Chiodo (20) takaavat, että joukkueen maalivahtiosasto on kunnossa moneksi vuodeksi eteenpäin ja osoittaa, että joukkueen uudelleenrakentaminen on aloitettu fiksusti herkimmältä osa-alueelta, eli tolppien välistä.

Puolustus farmitasoa

Valitettava realiteetti on, että Pittsburghissa pelaa tällä hetkellä yksi hyvää NHL-tasoa oleva puolustaja, eli Dick Tärnström, sekä yksi kohtuullista NHL-tasoa oleva puolustaja, eli Drake Berehowsky. Muu materiaali on enemmän tai vähemmän farmitasoa.

Tällä hetkellä Tärnström johtaa joukkueen sisäistä pistepörssiä 20:lla pisteellään, joka tosin sekin riittää vasta 17:een sijaan koko liigan puolustajien pistetilastossa. Osoittaa muuten karusti Penguins-hyökkääjien tason. Peliaikaa Tärnströmille kertyy tuollaiset vajaat 25 minuuttia per ottelu, joten ei mikään ihmekään, että plus/miinus-tilasto on pahasti pakkasen puolella. Joka tapauksessa on ollut mukava huomata, että mies on pystynyt keräämään pisteitä myös ilman Mario Lemieux'ta ja Tärnström onkin jo nyt iskenyt yhtä monta häkkiä, mitä koko viime kauden aikana yhteensä, jolloin hän niittasi oman ennätyksensä, 7 maalia.

Syksyllä hankitulta Drake Berehowskylta odotettiin kovaa panosta huteran puolustuksen apuna. Alkukaudesta Berehowsky pelasikin ihan mukavasti, mutta kauden edetessä on miehen peliaika vähentynyt. Lisäksi hän joutui juuri jättämään viisi ottelua väliin sormivamman takia. Tosiasia onkin, ettei Berehowskyn tasoisen miehen paikka kuuluisi olla NHL-joukkueen ykköspakkiparissa, pelaamassa yli 20 minuuttia ottelua kohden.

Yksi syy Berehowskyn vähentyneeseen peliaikaan on Straka-kaupassa Los Angelesista saapuneen, HPK:ssakin pelanneen Martin Strbakin hyvät esitykset ja sen myötä kasvanut vastuu. Strbak on tällä hetkellä Penguins-puolustajista ainoa, jonka tehotilastosta löytyy plus-merkkinen luku. Asiassa on tosin toinenkin puoli, joka kertoo kaunistelematta joukkueen puolustuksen tasosta, kun kaveri tulee suoraan AHL:stä Pittsburgh-pakistoon pelaamaan yli 20 minuuttia per ottelu.

Muista puolustajista farmista nostettu Patrick Boileau on kerännyt ihan kivasti pisteitä, 23-vuotiaalla Brooks Orpikilla on vielä tulevaisuus edessään ja Josef Melichar on pitkästä aikaa pysynyt terveenä. Kuitenkin tosiasiassa heillä kaikilla, kuten myös Marc Bergevinillä ja Dan Fochtilla olisi suuria vaikeuksia löytää tällä hetkellä pelipaikkaa mistään muusta NHL-joukkueesta.

Syksyllä waiver-draftissa hankittu Nolan Baumgartner jatkoi jo viiden ottelun jälkeen matkaansa Vancouveriin ja sieltä suoraan farmiin AHL:ään. Penguinsin farmipuolustajista odottaisin ainakin Ross Lupaschukin jossain vaiheessa kevättä saavan kutsun haistelemaan NHL-ilmapiiriä. Tosin Wilkes-Barressa taistellaan vielä tosissaan play off –paikoista, joten ylösnostoa ei välttämättä nähdä.

Hyökkäys tehotonta

Mario Lemieux'n loukkaantumisen ja Martin Strakan myymisen jälkeen joukkueesta ei löydy käytännössä enää yhtään hyökkääjää, joka mahtuisi missään liigan kärkijoukkueessa kahteen kovimpaan ketjuun. Aleksei Morozovin tehoihin on syntynyt suuri aukko ilman Mario Lemieux'ta, eikä nuoresta kaartista kukaan muukaan ole pystynyt nousemaan varsinaiseen ratkaisijan rooliin. Konstantin Koltsov väläyttelee silloin tällöin, mutta tällä hetkellä on menossa jo seitsemän ottelun pisteetön putki.

Ainoana yli kymmeneen maaliin on pystynyt Calgaryssä ja NY Rangersissa jo menetetyksi lupaukseksi tuomittu Rico Fata. Ehkäpä suurin positiivinen yllätys joukkueessa on kuitenkin ollut 24-vuotias tulokas Ryan Malone. Hän tuli käytännössä suoraan yliopistojoukkueesta Pittsburghin pelaavaan kokoonpanoon ja ratkaisijan rooliin. Tällä hetkellä Malone on Penguinsin pistepörssissä Tärnströmin ja Fatan jälkeen kolmantena sekä liigan tulokaspörssissä hienosti viidentenä. Myös alkukauden farmissa pelannut Tomas Surovy on esiintynyt positiivisesti. Hän on joukkueen tehotilaston selkeä kärki ja Strbakin ohella ainoa plussan puolella (+5). Surovyn kanssa samaan aikaan farmista nostettu Tom Kostopoulos voidaan myös lukea onnistujien listaan.

Vuoden 1998 Pittsburghin ykköskierroksen varaus Milan Kraft alkaa pikku hiljaa aloitella hivuttautumistaan häneltä odotetulle tasolle. Tällä kaudella miehellä on jo realistiset mahdollisuudet 20:een maaliin. 31-vuotiaan Brian Holzingerin kausi on varmasti ollut mielenkiintoinen, sillä hyvien Buffalo-vuosien jälkeen hänen NHL-uransa näytti jo tulleen loppusuoralleen Tampa Bayssä. Pittsburgh kuitenkin hankki miehen viime kauden loppupuolella ja tällä hetkellä Holzinger pelaa noin 18 minuuttia per ottelu ja saa jääaikaa myös ylivoimalla. Toisaalta muissa joukkueissa Holzinger olisi korkeintaan kolmosketjun raataja.

Pitkään sopimusasioista kiukutellut voimahyökkääjä Ramzi Abid on ollut suuri pettymys. Hän on erinäisistä syistä johtuen (sopimuksettomuus, loukkantumiset, vilttikomennukset) pystynyt pelaamaan ainoastaan 16 ottelua, tehden niissä kolme maalia. Se on aivan eri luokkaa mitä mieheltä odotettiin lupaavan viime kauden jälkeen, jolloin Abid merkkautti 33:ssa ottelussa tehot 10+8.

Fyysistä osastoa hyökkääjistössä edustavat jättiläinen Steve McKenna sekä joukkueen kaikki 40 ottelua pelanneet Matt Bradley ja Kelly Buchberger. Tappelijan rooli on langennut valitettavasti pääasiassa Buchbergerin harteille. Kesällä hankittu 37-vuotias veteraani on tiputtanut hanskansa tällä kaudella jo kymmenen kertaa ja lähes poikkeuksetta on kyyti ollut kylmää. Hattua täytyy kuitenkin nostaa Buchbergerin innokkuudelle ja joukkueen puolesta sykkivälle suurelle sydämelle. McKennalta odotan tappelurintamalla loppukaudesta enemmän. Hän kuitenkin pystyisi ilman hanskoja vähintäänkin kohtalaisiin suorituksiin, kunhan mies laittaisi itseään likoon vaikkapa edes puoliksi yhtä innokkaasti kuin Buchberger. Reserveistä löytyisi toki oikea raskassarjalainenkin, kesällä hankittu Reid Simpson, mutta hänen NHL-uransa taitaa olla jo päätöspisteensä ohittanut ja miehen kausi onkin kulunut käytännössä kokonaan farmissa Wilkes-Barressa.

Kolmas ennen kauden alkua saapunut veteraani Mike Eastwood on tehnyt sen mitä häneltä on odotettukin, eli voittanut yli puolet aloituksistaan ja pelannut paljon alivoimaa. Eri asia onkin sitten kannattaako kaikkia vanhoja sotaratsuja enää pitää joukkueessa, kun tälläkin hetkellä farmissa pelaavat mm. Kris Beech, Michal Sivek ja Colby Armstrong, joilta kaikilta odotetaan hyvää tulevaisuutta Penguins-paidassa.

Mustia pilviä

Penguinsin katsojamäärät ovat tämän kauden aikana vajonneet todella alhaisiksi. Joulukuun ensimmäisenä päivänä kotiottelu Atlanta Thrashersiä vastaan houkutteli paikalle ainoastaan noin 9500 katsojaa ja koko kaudenkin keskiarvo on vain vajaat 12000 katselijaa ottelua kohden. Kun tähän vielä lisätään joukkueen huono taloudellinen tilanne, niin ei ole mikään ihmekään, että organisaation siirtymisestä muualle spekuloidaan vähän väliä.

Joukkueen Pittsburghissa jatkamisen päällä leijuvat mustat pilvet iskivät ensimmäisen salamansa 9. joulukuuta, kun Winnipegin apulaiskaupunginjohtajalta Dan Vandalilta saapui kirje omistaja Mario Lemieux'lle. Kirjeessä Vandal ilmaisi Winnipegin olevan kiinnostunut asemasta Penguinsin uutena kotikaupunkina, mikäli jatko Pittsburghissa käy mahdottomaksi. Jos ei muuta, niin ensimmäinen toisen kaupungin osoittama julkinen kiinnostus Penguinsia kohtaan tuo varmasti ainakin lisää pohjaa Lemieux'n vaatimuksille uuden areenan saamiseksi Pittsburghiin.

Tulevaisuutta rakennetaan

Oli Penguinsin kotikaupunki tulevina vuosina sitten Pittsburgh, Winnipeg tai jokin muu, niin pelaajistoa täytyy silti rakentaa koko ajan aivan samalla tavalla. Kuten jo mainittuakin, on maalivahtiosasto Fleuryn ja kumppaneiden ansiosta kunnossa pitkäksi aikaa.

Puolustus sen sijaan tulee kokemaan muutoksia, kun 38-vuotiaan Bergevinin lisäksi myös Tärnström, Berehowsky, Strbak ja Focht alkavat jo vähitellen lähennellä kolmenkymmenen ikävuoden rajaa. Orpik, Lupaschuk ja vuoden 2002 ykköskierroksen varaus Ryan Whitney ovat pelaajia, joiden odotetaan nousevan suuriin rooleihin tulevina vuosina. Myös Noah Welchin ja Paul Bissonnetten nimet kannattaa painaa mieleen.

Yli kolmekymppiset hyökkääjät Lemieux, Buchberger, Eastwood, Holzinger ja McKenna eivät varmasti pelaa seurassa enää kauaa, joten uutta ja lupaava sukupolvea tulisi ja on toki jo alettukin vähitellen ajamaan sisälle suurempiin ympyröihin. Tästä osoituksena mm. Surovyn, Malonen, Kostopoulosin, Koltsovin ja Kraftin saama lisääntynyt vastuu sekä parantuneet otteet. Myös Armstrong, Sivek, Beech ja Matt Murley sekä vielä junioreissa pelaavat Ben Eaves, Erik Christensen ja kumppanit saavat ajan kuluessa varmasti vielä monta hyvää näyttömahdollisuutta. Lisäksi tulevien vuosien draftit tulevat olemaan mielenkiintoisia, kun seurataan mihin tähtien Alexander Ovechkinin ja Sidney Crosbyn pelaajaoikeuden lopulta päätyvät. Ainakin ensi kesänä varattavissa olevan Ovechkinin nappaamiseen on Penguinsilla hyvät mahdollisuudet.

Joka tapauksessa ensin pitää viedä kuluva kausi kunnialla päätökseen ja vaikka taistelu play off ?paikoista Pittsburghin osalta on jo päättynyt, niin toki mielenkiintoista seurattavaa joukkueen ympärillä vielä riittää. Fleuryn tilanne on käytännössä vielä auki, mutta mikäli hän jatkaa seurassa ja palaa alkusyksyn vireeseensä, niin Fleury taistelee vielä tosissaan vuoden tulokkaan tittelistä. Lisäksi monien nuorten pelaajien henkilökohtaiset piste-ennätykset kirjoitetaan kauden jälkeen uusin numeroin, joka on aina iloinen osoitus ylöspäin kulkevasta kehityskäyrästä. Vastuuta nuorille on ainakin edelleen luvassa, 7. päivä tammikuuta selvisi, että Mario Lemieux joutuu lonkkaleikkaukseen ja supertähden koko loppukausi jää valitettavasti väliin.

» Lähetä palautetta toimitukselle