Tappara vei viime kaudella nimiinsä ensin runkosarjan voiton ja marssi sen jälkeen vakuuttavalla tavalla aina mestaruuteen saakka. Uuteen Nokia Arenaan siirtymisen jälkeen joukkue sai pelinsä sellaiseen iskuun, ettei mestaruusjunalle löytynyt enää pysäyttäjää. 

Nyt Tappara on vielä kovemman tehtävän edessä, kun se lähtee kauteen puolustavana mestarina ja yrittää uusia viime kevään temppunsa.

Viime kauden jälkeen joukkueen jättivät koko Liigan pistepörssin voittoa juhlinut Anton Levtchi, ilmiömäisen kevään pelannut Joona Luoto, kanadalaishyökkääjät Tyler Morley ja Kyle Platzer, kokenut ranskalainen Charles Bertrand ja puolustajat Santtu Kinnunen, Brady Austin, Otto Leskinen sekä Tomas Hamara. Lisäksi seuraikoni Jukka Peltola lopetti menestyksekkään pelaajauransa.

Joukkueen jättäneiden pelaajien tasosta kertoo paljon se, että yhdeksästä lähtijästä peräti viisi teki kauden päätyttyä NHL-sopimuksen.

Lähtijöiden tilalle Tappara onnistui kuitenkin naaraamaan huippuluokan vahvistuksia, joista monet ovat tapparalaisille jo entuudestaan tuttuja. Ykkössentteriksi perinteikäs menestysseura hankki NHL- ja KHL-kaukaloissa meritoituneen Jori Lehterän, jonka tutkapariksi ylivoimalle saapui KHL:n viime kauden maalipörssin voittanut Niko Ojamäki.

Viisikkopelissä Lehterän rinnalla on toistaiseksi nähty maalinedustan erikoismies Veli-Matti Savinainen ja viime kauden maaliruisku Waltteri Merelä.

Vielä hieman kirjoittamattomia kortteja ovat ulkomaalaisvahvistukset Tyler Kelleher ja Philip Granath, mutta kaksikosta etenkin jenkkihyökkääjä Kelleher on jo harjoituspeleissä väläytellyt mailataitojaan ja peliälyään. Granathin visiitti saattaa sen sijaan jäädä lyhyeksi, mikäli näyttöjä potentiaalista ei ala pian tulla.

Muutoksista huolimatta mestarijoukkueen kokoonpanosta löytyy myös jatkuvuutta, kun erinomaiseksi kahden suunnan pelaajaksi kouliintunut Patrik Virta, läpimurtonsa tehnyt Kristian Tanus ja huimia kehitysaskeleita viime vuosina ottanut Petteri Puhakka jatkavat joukkueessa. Myös ikinuori Kristian Kuusela ja parhaillaan loukkaantumisesta toipuva kapteeni Otto Rauhala taistelevat kirvespaidassa alkavallakin kaudella.

Puolustusosaston kiekollisiksi johtopelaajiksi Tappara hankki tutut mailataiturit Valtteri Kemiläisen ja Maksim Matushkinin. Vasta hiljattain joukkueeseen liittyi myös kanadalaispuolustaja Ben Thomas, jolla on kokemusta varsinkin AHL-kaukaloista.

Puolustuspään hankinnoissa korostuu selkeästi kiekollisten taitojen arvostus, joten mikäli uusia vahvistuksia ei enää tule, on Tapparan oman pään kamppailupelaaminen ja maalinedustan suojelu pitkälti Mikael Seppälän ja Joni Tuulolan harteilla. Veli-Matti Vittasmäki ja Casimir Jürgens vääntävät rinnalla, mutta ovat pelaajatyypiltään enempi yleispuolustajia.

Maalivahtitilanne on Tapparalla selkeä ainakin ykkösmaalivahdin osalta, sillä kultavahti Christian Heljangon asemaa ei uhkaa käytännössä mikään muu kuin loukkaantuminen. Ainakin toistaiseksi kakkosvahti on Vilho Heikkinen, joka esiintyi viime kaudella edukseen RoKissa, mutta jonka kykyjen riittävyys liigatasolla on vielä arvoitus.

Tuttu menestysresepti

Jo kolmatta mestaruuttaan päävalmentajana viime keväänä juhlinut Jussi Tapola jatkaa joukkueen pääkäskijänä myös pian alkavalla kaudella, joten pelillisesti suuria muutoksia tuskin on odotettavissa. Jo harjoituspelit ovat osoittaneet, ettei Tapparaa vastaan ole tälläkään kaudella helppoa tehdä maalia - varsinkaan, jos joukkueen päästää johtoasemaan. 

Lyhyen otannan perusteella ainakin valtaosa uusista pelaajista vaikuttaa tukevan hyvin joukkueen pelitapaa, joka perustuu edelleen tiiviiseen viisikkopelaamiseen, nopeisiin rytminmuutoksiin ja laadukkaisiin erikoistilanteisiin. Tapparalaiseen tapaan pelaajilta edellytetään yhä vahvaa sitoutuneisuutta raakaan työntekoon, jonka hedelmistä joukkueella on kaiken onnistuessa erinomainen mahdollisuus päästä taas keväällä nauttimaan.

Yksilötasolla katseet kääntyvät toki pitkältä ulkomaiden kierrokseltaan palanneeseen Lehterään, jolta on lupakin odottaa vahvaa panosta. Toistaiseksi yhteistyö Merelän ja Savinaisen kanssa on vaikuttanut lupaavalta ja kyseessä tulee varmasti olemaan yksi Liigan vaarallisimmista ketjukoostumuksista. Etenkin Merelä on vaikuttanut löytäneen peliinsä lisää fyysisyyttä maalinteko- ja puolustustaitojen rinnalle.

Ykkösylivoimamiehityksen täydentävät Ojamäki ja Kemiläinen, joten lienee sanomattakin selvää, ettei Tapparaa vastaan kannata jäähyillä.

Ainoat kysymysmerkit Tapparan osalta liittyvät lähinnä keskikaistan ohuuteen ja jo mainittuun puolustusosaston kamppailuvoimaan. Alkukaudesta sentterinä nähty Tanus osaa pelata keskelläkin, mutta viime kaudella pienikokoinen hyökkääjä teki kovaa tulosta laidassa.

Rauhalan ollessa telakalla kovan liigatason keskushyökkääjiä ovat oikeastaan vain Lehterä ja Virta, joten kyseiselle pelipaikalle mahtuisi yksi tekijämies lisääkin. Topi Rönni on tulevaisuuden nimi, muttei välttämättä vielä valmis isoon rooliin.

Kokonaisuus huomioon ottaen on kuitenkin vaikea nähdä, että mikään muu joukkue olisi voittamaan tottunutta Tapparaa vahvempi kandidaatti taistossa Kanada-maljasta. Oletettavaa on, ettei muutoksia kokenut joukkue ole tälläkään kertaa parhaimmillaan vielä syksyllä, mutta vastustajien hymyt ovat lähellä hyytyä jälleen keväällä - kuten viime kaudellakin.