Kärkikahinaa päämajakaupungissa
Kuntokäyrät
Kotijoukkueena otteluun lähtevä Jukurit on eittämättä ollut alkusyksyn onnistujista. Viidellä voitolla seitsemästä pelatusta ottelusta kerätyt 15 pistettä tietävät ennen keskiviikon kamppailua sarjataulukon kolmatta sijaa. Alla ovat makeat voitot Turusta Toverien vieraana ja kotikaukalosta Sportia vastaan jatkoajan jälkeen. Ainoat tappiot ovat tulleet LeKille voittomaalikilpailussa ja sarjan kakkosena majailevalle Kiekko-Vantaalle tiukan taistelun jälkeen.
Vielä isäntiä terävämmin kautensa on aloittanut kuitenkin D Team. Vierailijat ovat pelanneet toistaiseksi tappiottomasti, ja ainoa pistemenetys on koettu Lempäälässä, kun LeKi kaatui vasta voittomaalikisan jälkeen. Viime lauantaina Jyväskylässä käydyssä kärkikamppailussa Kiekko-Vantaata vastaan D Team intoutui esittämään kauden parastaan ja riepotteli lohipaitoja tylyin 6-2 -lukemin.
Ratkaisun paikat
Molempien ryhmien onnistunut sarjan alku näkyy myös kaikissa tilastoissa. Ehkäpä kaikista huikein statistiikka on Jukureiden alivoimapelissä. Noin 75 alivoimaminuuttia ja nolla päästettyä maalia kertovat jo jotain onnistumisen tasosta. Joukkueen alivoima on taistelevaa, uhrautuvaa ja hyvin organisoitua. Lähimpänä kiekkoa puolustava käy kiekolliseen kiinni, kun muu osa neliötä pitää aluepuolustuksessa rauhallisesti paikkansa. Kiekonriistot onnistuvat kovalla prosentilla, eikä puruissa kuhnailla. Puolustava neliö pysyy hyvin pelin sisällä ja minimoi mallikkaasti vastustajan paikkoja.
Myöskään isäntien ylivoimassa ei ole juurikaan moittimista. Sarjan kolmanneksi tehokkain miesylivoima on jauhanut jo 13 osumaa. Ainoastaan vieraileva D Team on onnistunut kerran useammin. Molempien erikoistilannepelaamisessa onkin havaittavissa samoja hyviä ominaisuuksia. Kiekkoa kierrätään hyvin, pysytään koko ajan liikkeessä, paikkoja vaihdetaan aktiivisesti ja pyritään ampumaan paikan tullen, välillä epävarmoistakin paikoista. Ylivoimassa on selkeää ideaa ja tekemisen meininkiä jota hieman puuttui viime kaudella niin Jyväskylässä kuin Mikkelissäkin.
Kummankaan hyökkäys ei välttämättä ole sarjan nimekkäin tai kovapalkkaisin, mutta pelaamisen rentous ja ilo näkyy tällä hetkellä. Molemmilta joukkueilta löytyy hyvin liikkuvia pelaajia, jotka pyrkivät kontrolloimaan kiekkoa ja pelaamaan aktiivisesti kiekottomana. Tämä pääsääntöisesti pakottaa vastustajaa rikkomaan, jonka kautta vaaralliset ylivoimat ovat päässeet mellastamaan.
Ehkä merkittävin tekijä kuitenkin on ollut molempien joukkueiden onnistunut oman pään pelaaminen. Jukureiden verkkoon on tehty ainoastaan kerran yli kaksi osumaa ja mikkeliläiset ovatkin sarjan vähiten maaleja päästänyt joukkue. Viimeisessä viidessä pelissä omissa on kolahtanut ainoastaan neljä kertaa.
Paljon heikommaksi ei jää vierailijakaan. Jokipojat onnistui tekemään D-verkkoon neljä maalia, mutta kun toisaalta toisessa päässä heilahti peräti yhdeksän kertaa, ei pieni vuoto omassa päässä juuri haitannut. Onnistunut hyökkäys onkin ollut samalla myös D Teamin puolustuksen suuri apu, sillä paljon kiekkoa pitävä ja vastustajan päässä pyörivä joukkue ei ole tarjonnut vastapuolelle kovin suuria mahdollisuuksia aiheuttaa pitkiä pyörityksiä omaan päätyyn.
Keskiviikon ottelun ennakkoasetelma on kaikin puolin pyöreä. Vaikka D Team on kunnostautunut ajoittain todellisissa maalijuhlissa, niin nyt vastaan asettuu hyvin organisoitunut ja kurinalainen joukkue. Molemmat ovat ottaneet kohtuullisen paljon jäähyjä sarjasijoitukseensa nähden, joten siinä löytyy molemmilla parannettavaa. Vaikka alivoimat ovat toimineet hyvin, niin molemmilla on miesylivoimissaan sellaista osaamista, että tilastot eivät välttämättä enää auta mitään.
Jukurit on tunnetusti ollut aina kova kotonaan, joten kotietu painaa lievästi vaakakuppia mikkeliläisten suuntaan. Molemmat joukkueet ovat onnistuneet tasaisesti laajalla rintamalla, joten materiaalieroa tuskin voidaan laskea olevan kummankaan eduksi. Avainasioiksi nousevatkin, saako Jukurit D Teamin ajoittain aivan oman tahtonsa mukaan mellastanutta kahta ensimmäistä kentällistä kuriin ja se, kestääkö jyväskyläläisten maltti pelata omaa peliään kotijoukkueen armottoman tiukassa prässissä.
Kokoonpanot
Jukureiden kokoonpano on hyvin pitkälti sama kuin lauantaina Sportia vastaan. Poissa ovat loukkaantumisten takia Olli-Pekka Komulainen, Riku Rissanen, Tuomo Jormakka sekä Miikka Lindholm. Pahimpiin aukkoihin kokoonpanossa ovat saapuneet SaiPasta lainalla olevat Marlo Koponen sekä Jarmo Jokila, joka pelaa keskiviikkona sarvipäiden ykkösketjun laidalla paikkaamassa Lindholmia.
D Team on pelannut jo muutaman pelin vakiintuneilla kokoonpanoilla, ja suuria muutoksia tuskin on tulossa Jukurit-otteluunkaan. Loukkaantumisen vuoksi sivussa on vielä hetken aikaa maalivahti Jarno Laitinen. Mikkeliläisillekin tuttu keskushyökkääjä Turo Asplund jatkaa edelleen JYPin liigajoukkueessa.
Muuta
Paljon toisilleen tuttuja
Joukkueista löytyy useampia molempien paikkakuntien kiekkoseuraajille tuttuja nimiä.
Nyt sivussa oleva Asplund oli viime kaudella Jukureiden tehokkain pelaaja. Samuli Piiroisen mikkeliläiset muistavat sarvipääpaitojen monivuotisena luottohyökkääjänä. Petteri Muotka on ehta jukurikasvatti ja D-hyökkääjä Markus Poukkula pyörähti viime kaudella parissa ottelussa mikkeliläisten apuna. Myös viime aikoina loukkaantumisesta kärsinyt puolustaja Antti Jaatinen on edustanut juniori-ikäisenä Jukureita.
Kotijoukkueen riveistä puolestaan Henrik Forsberg ja Ilkka Vaarasuo edustivat viime kaudella D Teamia. Eero Hyvärinen, Titaaneissa lainassa oleva Kalle Mäkinen ja Jormakka ovat JYP-kasvatteja. Ilkka Kallioinen pelasi D Teamin edeltäjässä Diskoksessa Mestistä jo kaudella 2001-02, ja myös hyökkääjä Tero Kettunen on A-ikäisenä pukenut päälleen Diskos-paidan sekä JYP-nutun.