JYP - IFK
KOO - SPO
PEL - TPS
SAI - TAP
BOS - STL 2.00
NYI - NJD 2.00
NYR - CHI 2.00
TBL - TOR 2.30
NSH - WPG 3.00
MIN - ANA 3.00
DAL - LAK 3.30

HIFK:n mies haluaa valloittaa Kouvolan

MESTIS / Haastattelu
Miikka Jouhkimaisella oli Mestiksen tasosta omat ennakkoluulonsa, mutta KooKoo-sopimusta hänen ei ole tarvinnut katua hetkeäkään. Mies huokui tyytyväisyyttä ja näyttöhaluja Jatkoajan tavatessa miehen Kouvolan syksyisellä kävelykadulla.

Miikka Jouhkimainen pelasi kaksi edellistä kautta SM-Liigaa SaiPan paidassa. Ensimmäinen kausi sujui hyvin, peliaikaa ja pisteitäkin tuli – odotukset seuraavaa kautta nousivat korkealle. Toinen kausi lappeenrantalaisten sputnikien riveissä alkoi pisteidenkin valossa vaatimattomasti ja lopulta lokakuun 24. päivän Jokerit-peli muutti koko kauden katastrofiksi. Jouhkimaisen jo aiemmin oireillut lonkka koki kovia taklaustilanteessa. Mies joutui lonkkaleikkaukseen, josta kuntoutuminen kesti koko loppukauden.

– Suuresti jäi kyllä harmittamaan. Lappeenranta oli hyvä paikka ja tykkäsin siellä olla tosi paljon, 25-vuotias hyökkääjä harmittelee.

Loukkaantumisen pilaaman kauden jäljiltä ottajat SM-Liigassa olivat vähissä ja Jouhkimainen päätti lähteä hakemaan uralleen uutta nostetta Mestiksestä. KooKoo valikoitui seuraksi, ei kaupungin miellyttävien nähtävyyksien, vaan laadukkaan valmennuksen ja nousumahdollisuuden vuoksi.

– Kyllä edelleen haluan Suomen parhaassa sarjassa pelata, enkä näe yhtään syytä, miksei se vois olla KooKoo, jossa sitä sitten pelattaisi.

Kouvola – ”mukava kaupunki”

Jouhkimainen on ollut nyt kuukaudenpäivät Kouvolassa. Kaupungista mies on tykännyt, vaikka asunnonetsinnässä ei vielä olekaan lykästänyt.

– Hyvin olen viihtynyt, mukava kaupunki. Ei ole ikinä ollut mitään kulttuurishokkia vaan nämä on kaupunkeja siinä missä muutkin. Kunhan löytyy toi asunto, niin alkaa normaali siviilielämäkin olemaan kunnossa.

Kaupungin lisäksi myös seura ja Ismo Lehkosen harjoitukset ovat tehneet mieheen vaikutuksen. Mestikseen tuloon kohdistuneet ennakkoluulot liittyivät juurikin harjoitteluun. Miehen tavoite on vielä Liigassa ja tavoitteen toteutumiseksi ”Jouhki” on valmis tekemään töitä.

– Hyvin on ”Ikan” treenit maistuneet. Kesätreenijakson aikaan tulin, niin mentiin kyllä todella kovaa. Kyllä siihen ihastui. Sitä vähän pelkäsin, että minkälaista lätkimistä Mestiksessä on, mutta treenit vakuutti kyllä ensimmäisestä päivästä lähtien.

Jouhkimainen on urallaan kokenut myös HIFK:n ja SaiPan kesäharjoitusjaksot. Niiden ja KooKoon vastaavan vertailun lopputulema on jopa hieman yllättävä.

– Mitä nyt olen verrannut HIFK:hon ja SaiPaan, niin täällä ennen kautta vedettävä harjoittelujakso on kyllä kovempi.

Viimekautisen vakavan lonkkavamman vuoksi Jouhkimainen on vielä hieman puolikuntoinen. Lonkan kanssa ei haluttu ottaa riskejä ja sen kanssa on treenattu hieman normaalia rauhallisemmin.

Paalasmaan Late (fysiikkavalmentaja) oli siinä kyllä suuresti apuna. Leikkauksen jäljiltä aloitettiin vähän rauhallisemmin mutta nyt jalka taas kestää täysillä mukanaolon, mies iloitsee.

Kohti Mestis-kautta 2010–2011

KooKoossa Jouhkimaisen pelipaikka löytyy kanadalaisten Kory Bakerin ja Blair Yaworskin ketjun toisesta laidasta. Ketju on päässyt harjoitusotteluissa myös pisteiden makuun ja Jouhkimainen on tykännyt pelistä kanadalaisten kanssa.

– Tultiin Blairin kanssa aika samaan aikaan, siinä on sitten siinä menty oikeastaan koko aika. Hyvä meininki on ollut treeneissä ja näyttää peleihinkin tarttuvan. Varsinkin Koryn kanssa tulee heitettyä juttua, sille kun jotain englanniksi sanoo niin aika usein tulee vastaus jo suomeksi, Jouhkimainen naurahtaa.

Miehen ensimmäinen ja samalla edellinen visiitti Mestikseen oli yhden päivän ja pelin mittainen. Kaudella 2006–2007 silloinen HIFK:n sopimuspelaaja lainattiin Salamoihin yhden ottelun ajaksi hakemaan pelituntumaa, yllätys yllätys, loukkaantumisen jälkeen. Ennakkoluulot sarjaa kohti olivat peräisin tuosta, ei-niin-kamalan-mieluisasta visiitistä.

– Silloin jäi Mestiksestä vähän huono kuva. Tultiin ja mentiin hallille ihan miten sattui. Eihän se ollut kuin yksi päivä, mutta kyllä sitä yhdessä päivässä jo aika paljon ehti oppia. Nythän tämä KooKoon touhu ei eroa liigaorganisaatioista juuri mitenkään, mutta silloin erot oli vielä aika suuria, Jouhkimainen muistelee.

Mitään tarkempia urasuunnitelmia tai henkilökohtaisia tavoitteita miehellä ei vielä ole. Liigaan on tarkoitus palata mahdollisimman pian, muttei kuitenkaan vielä tämän kauden aikana.

– Tämä talvi panostetaan täysillä KooKoohon. En lähde edes miettimään mitään liigajuttuja tässä vaiheessa. Tiedän, että pystyn pelaamaan siellä. Vähän syytän noita loukkaantumisia kyllä, en pidä itseäni huonona pelaajana, koska en pelaakaan Liigassa.

Joukkueen tavoitetta, mestaruutta, Jouhkimainen pitää täysin realistisena. Mies kehuu organisaatiota jopa liigatasoiseksi.

– Se olisi minun mielestä tyhmää, jos ei mestaruutta pitäisi tavoitteena. Täällä on hemmetin kova joukkue ja valmennus.

Loukkaantumista loukkaantumisen perään

Nuoren miehen uralle on mahtunut valitettavan paljon loukkaantumisia. Milloin on ollut hajalla käsi, milloin nilkka, milloin kylki ja milloin lonkka. Mutta löytyykö loukkaantumisten taustalta jonkin muukin syy kuin pelkkä epäonni?

- Sitä olen itse asiassa tässä viime aikoina yrittänyt vähän miettiä, että mistä ne johtuu. Minun rooli on kuitenkin aina ollut aika selkeästi sellaista, missä pitää taklata kovaa ja paljon. Muutaman taklauksen olisi joskus voinut jättää tekemättä, kun on ollut tosiaan sellaisiakin tilanteista, missä olen loukkaantunut sen takia, että olen itse taklannut, mies pohtii vakavoituneena.

Taklaukset ovat aina kuuluneet Jouhkimaisen pelityyliin olennaisena osana, ja tulevat kuulumaan myös jatkossa vaikka loukkaantumisia aina välillä sattuukin.

– Toivottavasti tässä iän myötä tulisi vähän malttia, ettei ihan joka paikassa vedä ihan täysillä päin. Tykkään kuitenkin taklata ja niillä vähän herätellä myös omaa joukkuetta. En osaisi vain kierrellä ja kaarrella, mutta niihin taklauksiin pitäisi kyllä saada vähän lisämalttia.

Viime kauden lonkkavamma piti Jouhkimaisen poissa kaukalosta miltei vuoden. Pikkuhiljaa mies alkaa olla täydessä iskussa.

– Paikat on nyt taas kunnossa mutta fyysinen kunto on vielä vähän vaiheessa. Siitä on kuitenkin melkein vuosi, kun viimeksi pelasin. En nyt rapakunnossa, mutta pelikunnossa on vielä hakemista.

Vuoden tauon jälkeen pieni hakeminen kunnon löytämisessä lienee ymmärrettävää. Jouhkimainen jos kuka tietää, mitä ongelmia lyhyetkin, saatikka sitten pitkät, pelitauot tekevät.

– Tauko tekee aina sen, että vaikka juoksisit tai pyöräilisit joka päivä, niin jäälle mennessä se on aina eri juttu. Ja vaikka jäällä olisi luistellut pitkään, niin peliin meneminen on sitten taas eri asia.

NAHL-sarjaa ja alamäkiluistelua

Vasta 25-vuotias Jouhkimainen on ennättänyt tekemään urallaan myös hieman persoonallisempiakin valintoja.

Mies, tai silloin vielä poika, lähti Pohjois-Amerikkaan vanhempana B-juniorina. Kauden 2002–2003 pelipaikka löytyi North American Hockey Leaguesta, ensin Cleveland Baronsista ja sitten Soo Indiansista.

– Siellä pelattiin kolmekin vuotta vanhempia kavereita vastaan. Oli kyllä opettavainen kokemus joka osa-alueella. Silloin olisi ollut mahdollisuus lähteä vielä Kanadaan seuraavaksi kaudeksi, mutta päätin palata HIFK:hon.

Luistelua ja liikettä ylipäänsä parhaana ominaisuutenaan pitävä Jouhkimainen harrastaa alamäkiluistelua, lajia, jossa lasketaan rataa alas jopa 50 kilometrin tuntivauhtia.

– Se on sellainen vähän erilaisempi harrastus, mies naurahtaa.

Kaksi maailmanmestaruuttakin lajissa voittanut Jouhkimainen on Suomen maajoukkueen jäsen. Suomessa lajilla ei juurikaan ole kosketuspintaa, mutta maailmalla se on suosittua, todella suosittua.

– Viime vuonna Kanadan kisoissa oli yli 110 000 katsojaa. Harmi etten itse päässyt sinne tuon lonkan takia.

– Lajissa kiehtoo erityisesti huima nopeus luistimilla. Jokaisen suomalaisen jääkiekkoilijan pitäisi päästä kokemaan se, Jouhkimainen päättää ja heittää ilmoille toiveen siitä, että Suomeen saataisi järjestettyä alamäkiluistelurata ja –kilpailuja.

» Lähetä palautetta toimitukselle