Harjoitusottelu Liigassa pelaavaa Pelicansia ja Suomen Cupin ottelu Kooveen kakkosjoukkuetta vastaan kuvasti ehkä jollain tapaa Peliittojen koko kautta.
Pelicansia Peliitat nöyryytti tylyin 5–1-lukemin, mutta II-divisioonassa pelaavalle Kooveen kakkosjoukkueelle heinolalaiset olivat vähällä hävitä nousten lopulta niukkaan 8–7-voittoon.
Tosin ongelmat harjoituskaudella johtuivat eri asioista kuin sarjapeleissä ja cup-pelin tapaisia viime hetken venymisiä Peliitoilta ei ennen loppukautta nähty. Joukkueen tavaramerkiksi tulikin menettää kahden maalin johtoasema useaan kertaan kauden aikana.
– Harjoituskaudella peli ailahteli muista syistä. Pelaajavaihtuvuus oli sarjapelien aikana välillä aikamoista, Ensimmäistä täyttä kauttaan Peliittojen vetovastuussa ollut Vesa Petäjä kertoo.
Pelaajaliikenne Pelicansin ja Peliittojen välillä oli jälleen tiivistä. Pelicansin loukkaantumiset sotkivat myös Peliittojen kuvioita, kun Lahteen nostettiin verestä voimaa loukkaantuneiden tilalle Peliittojen riveistä. Peliitat väläytteli ajoittain kaatamalla sarjan kärkiryhmiä, mutta äkkiä oltiin taas takaisin lähtöpisteessä.
– Koko kauden kestävää tasaista joukkueen pelin kehittymistä haettiin, mutta tuntui, että
jouduttiin välillä aloittamaan tavallaan alusta. Näissä tilanteissa, joissa vaihtuvuutta
pelaajistossa tuli, olisi minun pitänyt pystyä johtamaan joukkueen ryhmäytymistä paremmin. Siten olisimme mahdollisesti pystyneet pitämään joukkueen suorituksen paremmin raiteilla, vaikka vaihtuvuutta pelaajistossa tulikin.
– Tietysti näin jälkikäteen mietittynä olisin myös tehnyt tiettyjä taktisia muutoksia aiemmin.
Peliittoja on viime syksyjen aikana piinannut käsittämätön kotimörkö. Kuluneella sesongilla heinolalaiset voittivat kotijäällään vain yhden ottelun ennen joulukuuta. Petäjä myöntää tilanteen luoneen painetta joukkueelle ja itselleen.
– Totta kai siinä on pientä paineen tuntua niin itsensä kuin joukkueen puolesta, kun ei kotona voittoja alkanut tulemaan. Kokonaisuutena kotipelit joulukuusta eteenpäin antoivat varmastikin yleisölle vastinetta rahoilleen.
Yksittäiseksi pelilliseksi onnistumiseksi Petäjä nostaa helmikuisen kotipelin Iisalmen Peli-Karhuja vastaan, joka päättyi Peliittojen 7–3-voittoon.
– Ehkä yksittäisenä pelinä nostaisin kotivoiton IPK:sta, joka on ollut varmasti myös monien fanien mielestä kauden kohokohta. Tietysti myös 6–3-kotivoitto Ketterästä oli hyvä peli meiltä.
Peliitat aloittikin hurjan kevätkirin ja kotipelit alkoivat kääntyä voitoiksi. Pudotuspelipaikka oli jo miltei otettavissakin, kunnes Pelicansin luottosentteri Hannes Björnisen loukkaantuminen astui kuvioon. Pelicans valitsi korvaajakseen Peliitoissa hurjaan iskuun äityneen Sakke Hämäläisen. Kesken kauden Peliittoihin hypännyt Leevi Tukiainen nousi nopeasti joukkueen kärkiratkaisijoiksi, mutta pelasi hänkin loppukauden Lahdessa.
Tuttujen luottoratkaisijoiden lähtö ei voinut olla näkymättä ja niinpä Peliitat jäi karsintaviivan huonommalle puolelle sijalle 11. Korona-kriisin iskettyä karsintapelit jäivät kuitenkin pelaamatta.
Peliittojen faneille oman kaupungin kasvatti Sakke Hämäläisen menetys kirpaisi, etenkin kun Pelicans oli mahdollisuutensa Liigan puolella menettänyt. Joukkueen reppuselkään ottanut Hämäläinen oli yleisön silmissä johdattamassa Peliitat pitkästä aikaa pudotuspeleihin. Tässä Peliittojen ja Pelicansin yhteistyön syvin olemus tulee esiin.
– Kyllähän sitä olisi tiettyjä pelaajia halunnut pitää, mutta tämä on meidän tapamme toimia. Kasvatamme pelaajia isompiin ympyröihin. Peliitat on Mestiksessä sisäänheittäjän roolissa. Kasvatamme pelaajia, joilla ei ennestään ole oikeastaan juuri lainkaan kokemusta Mestiksestä. He tekevät sitten läpimurtonsa täällä, kuten nyt ollaan taas saatu huomata.
Petäjä viittasi Hämäläisen ja Tukiaisen nousua Pelicansin vakiokokoonpanoon ja kauden jälkeen muihin seuroihin siirtyneisiin useisiin avainpelaajiin.
Nuoruus ja kokemattomuus yhdistettynä suureen pelaajavaihteluun maksoivat kovaa hintaa alkukaudesta. Kauden edetessä rutiini ja kokemus kasvoi, joka alkoi näkyä myös tulostaululla.
– Kauden aikana tapahtui erittäin suurta kehitystä varsinkin niillä pelaajilla, joilla Mestis-
kokemusta ei aiemmin juurikaan ollut. Siinä mielessä harjoitusprosessiin voi olla tyytyväinen.
Petäjän puheista on selvästi aistittavissa suurta tyytyväisyyttä ja aitoa iloa pelaajien otettua isompia harppauksia urallaan eteenpäin.
Ensi kauden pelaajalista näyttää Peliittojen osalta vielä tyhjältä. Korona-kriisi iski huonoon saumaan, sillä pelaajasopimuksia ei oltu ehditty saamaan paperille, jotka oli tarkoitus raapustaa kauden viimeisten pelien jälkeen.
– Meillä ei taloudellisista syistä ole yleensä tehty seuraavan kauden pelaajasopimuksia kauden aikana, ja nyt korona pisti sopimusten teon jäihin samalla, kun kausi päättyi. Mitään äkillisiä suoranaisia tulonmenetyksiähän ei tästä ole Peliitoille sinänsä koitunut, mutta tilanne tulevan kauden sponsorien osalta on vielä avoin.
– Kulut tietysti pyritään pitämään minimissä, kunnes tiedetään varmuudella, että pelit syksyllä alkavat. Viime kauden pelaajien kanssa on jatkosta keskusteltu ja keskustellaan edelleen.
Karsintapelit jäivät Peliitoilta pelaamatta. Vastustajakaan ei ehditty Suomi-sarjan puolelta perkaamaan, mutta Petäjän mukaan sarjapaikka olisi pystytty säilyttämään myös pelaamalla.
– Sarjojen keskeytyshetkellähän ei ollut vielä karsintavastustajaa tiedossa, mutta uskon vahvasti, että karsinnat olisi klaarattu. Kun katsoo Mestis-joukkueiden karsintahistoriaa viime kausilta, niin kyllähän kaikki todennäköisyydet olivat meidän puolellamme.
