Viime kaudella Predatorsilla oli olemassa kaikki edellytykset valloittaa jopa itse Stanley Cup. Loistokkaan runkosarjan jälkeen kävi kuitenkin kylmät, sillä San Jose Sharks lähetti hampaattoman saalistajalauman aikaiselle kesälomalle.
Elämä Nashville Predatorsin kannattajana ei ole ollut helppoa kesän 2007 aikana. Ovet kävivät, kun avainpelaaja toisensa jälkeen vaihtoi maisemaa. Omistajakin ehti vaihtua, mutta seura itse sentään pysyy kantrikaupungissa - ainakin toistaiseksi.
Arvoitukselliset maalivahdit
Maalivahtiosasto meni kerralla uusiksi. Monivuotinen luottovahti Tomas Vokoun siirtyi Floridan auringon alle, joten päävastuun torjuntatöistä kantaa jatkossa Chris Mason. Kokenut kakkosvahti Mason on ominaisuuksiltaan kelvollinen NHL:ään, mutta kestävyys on punnitsematta. Edellisen kerran 31-vuotias kassari kantoi päävastuuta keväällä 2006, kun Vokoun joutui sairastumisen vuoksi sivuun. Tällöin Mason ei täysin vakuuttanut.
Harjoituskaudella erinomaisesti pelannut Dan Ellis lähtee kauteen kakkosvahtina. Peliminuutteja Masonin apuna kertynee tasaisesti, mutta suuresta vastuusta on kanadalaisen turha haaveilla.
Taustalla kärkkyy myös Pekka Rinne. Kempeleläinen saa varmasti omat näytönpaikkansa, sillä seuran maalivahtiosaston tulevaisuus lepää suurelta osin kärppäkasvatin harteilla. Rauhallisella Rinteellä on kaikki edellytykset hyvään uraan taalakaukaloissa, joten tie ylös olisi syytä raivata nopeasti.
Timosen menetys ei tunnu
Vokounin ohella myös toinen alakerran johtohahmo, Kimmo Timonen, suuntasi muualle. Toisin kuin maalivahtipelissä, ei kuopiolaisen lähdön pitäisi vaikuttaa joukkueeseen juurikaan. Suoraa korvaajaa rosterissa ei Timoselle ole, mutta muiden pelaajien tasonnosto riittänee mainiosti Philadelphiasta käsittämättömän kovan sopimuksen saaneen puolustajan korvaamiseen.
Shea Weber ottanee liiderin roolin. Kaikkien asiantuntijoiden hehkuttama kanadalainen on lähes täydellinen nykykiekkoilija. Suurikokoinen, taitava ja hyvin liikkuva. Kaiken hyvän lisäksi rightilta ampuva pelaaja tuo vaihtoehtoja ylivoimapelaamiseenkin. Kiekko liikkuu, sillä tutut Dan Hamhuis ja Marek Zidlicky tietävät, mitä kumilimpun kanssa tulee tehdä. Superlupaus Ryan Suterin on myös otettava askel eteenpäin.
Pääpaino alakerrassa on edelleen liikkuvuudessa. Jykevä kaappi Greg de Vries on pelaajatyyppinä melko harmaa, mutta kokeneena peruspelaajana täyttää varmasti ruutunsa Predatorsissa.
Suomalaiset Janne Niskala ja kevään MM-kisoissa vakuuttanut Ville Koistinen saanevat myös omat tilaisuutensa ylhäällä loukkaantumisten myötä, mutta pääosa kaudesta kulunee farmijoukkue Milwaukeessa.
Ratkaisijat vähissä
Kuka tahansa NHL-valmentaja ottaisi käsiinsä Peter Forsbergin, Scott Hartnellin tai Paul Kariyan kaltaisia kovan luokan hyökkääjiä. Kolmikon lähtö jättää Predatorsin hyökkäyskalustoon melkoisen loven.
Toki Predators saa tähtitrion poistumisesta huolimatta jalkeille asiallisen hyökkäyskaluston. Roolijako tosin lienee aiempaa selkeämpi – kaksi ketjua hyökkää ja kaksi tyytyy lähinnä jarruttamaan vastustajan pelaamista.
Tärkeimpiin rooleihin voinee istuttaa edelleen Steve Sullivanin ja viime kaudella viimein onnistuneen David Legwandin. Myös Jean-Pierre Dumont ja Martin Erat pystyvät ratkaisuihin. Sentteri Legwandin ei tarvitse hinata joukkuetta eteenpäin yksinään, sillä Jason Arnott on edelleen kelpo vireessä.
Jokeriksi ovat monet ennakoitsijat veikanneet Aleksandr Radulovia. Nuoren venäläislaiturin ominaisuudet ovat kunnossa, joten roolin kasvaessa menevät viime kauden tehopistelukemat 18+19 uusiksi.
Työnteosta ja kovuudesta ei homma jää kiinni. Vernon Fiddler, Jarred Smithson ja Scott Nichol röyhivät tasaisen varmasti illasta toiseen. Kovuuttakin löytyy, sillä Darcy Hordichuk ja Jordin Tootoo ovat valmiina myllyihin tosi paikan tullessa.
Hankinnat ovat olleet lähinnä rivipelaajia. Kokeneiden Martin Gelinas’n ja Radek Bonkin luistin ei kulje enää entiseen malliin, joten konkarikaksikon tarjoama hyöty joukkueelle on otettava kokemuksesta. Kolmas kesän hankinta Jed Ortmeyer täyttänee paikkansa alempien ketjujen työjuhtana. Mitään uutta ei kukaan edellä mainitusta kolmikosta Predatorsiin kuitenkin tuo.
Puolustavampaan tyyliin?
Predatorsin valmennuksesta vastaa edelleen Barry Trotz. Kokeneen luotsin työpaikka ei ole ollut uhattuna vielä kertaakaan, eikä tälläkään kaudella näköpiirissä ole suuria uhkia.
Omaan valmennusfilosofiaansa luottava Trotz on näyttänyt kykynsä pelaajien kehittäjänä. Luisteleva, hyökkäysvoittoinen ja liikkuva pelitapa on toiminut runkosarjassa hyvin, mutta todellinen menestys on jäänyt saavuttamatta. Nyt aika voisi olla kypsä muutokselle.
Pelaajamateriaaliltaan Predators on kiistatta heikentynyt. Tehot putoavat, mutta eväitä viime kauden menestyksen parantamiseksi on. Runkosarjassa pisteitä ei kerry samanlaiseen tahtiin, mutta pelitapaa virittämällä pudotuspelipaikka on varma asia. Mikäli joukkue pystyy kasvamaan voittajaksi, on eteneminen pudotuspelien toiselle kierrokselle sopivan haastava tavoite.
