Detroit Red Wingsin debyyttikausi itäisessä konferenssissa ei ollut helppo. Pääsy pudotuspeleihin oli kuitenkin osoitus siitä, että joukkueesta löytyy ratkaisijanviitalle kantajia myös kirkkaimpien johtotähtien takaa.

Red Wingsin kesäloma alkoi pudotuspelien ensimmäisen kierroksen päätteeksi Boston Bruinsin jatkettua kannujahtia. Sarja kovaa karhulaumaa vastaan toi tärkeää kokemusta etenkin Gustav Nyquistille ja Tomas Tatarille, joille on tarjolla entistä enemmän vastuuta tulevana talvena.

Vaihtuvuutta valmennukseen

Kesä punasiipien muutosrintamalla oli odotetun hiljainen. Todd Bertuzzista ja Mikael Samuelssonista osattiin kuitenkin vihdoin päästää irti, eikä siirtotakarajalla hankitulle konkarille, David Legwandille, tehty myöskään jatkosopimusta. Puolustajista hyvän kauden lähinnä AHL:n puolella pelannut Adam Almqvist vaihtoi paitansa KHL-seura Severstal Cherepovetsin väreihin, kun murtautuminen NHL-kokoonpanoon ei näyttänyt realistiselta. Myös Cory Emmerton siirtyi Venäjälle KHL-joukkue HK Sotsin riveihin.

Red Wingsin hankintalista jäi sen sijaan kokonaan tyhjäksi pelaajiston osalta. Vapaista agenteista ei saapunut uusia vahvistuksia eikä joukkue suorittanut yhtään pelaajakauppaa. Raikkaita tuulia penkin taakse saatiin apuvalmentajien muodossa, kun Tom Renney ja Hurricanesin päävalmentajaksi lähtenyt Bill Peters korvattiin Jim Hillerilla, Tony Granatolla ja Andrew Brewerilla.

Seuraava junnupari uunista ulos

Red Wingsin vahvuudet piilevät tulevallakin kaudella syvällä organisaation rakenteissa. Farmiseura Grand Rapid Griffinsista löytyy jälleen useampikin kiekkoilija, joka on valmis ottamaan seuraavan askeleen niin menestysorganisaation kuin oman uransa puolesta. Oppi-isät Pavel Datsjuk ja Henrik Zetterberg yhdessä Mike Babcockin johtaman valmennuksen kanssa takaavat, että esimerkiksi Teemu Pulkkinen ja Ryan Sproul pääsevät parhaalla mahdollisella tavalla mukaan NHL-rytmiin, mikäli miehet itse osoittavat olevansa siihen valmiita.

Teemu Pulkkisen tavoitteena on pukea tämä asu ylleen yhä useammassa ottelussa.

Kuva © Getty Images

Pulkkisella on takana vasta yksi kokonainen kausi Pohjois-Amerikassa, mutta debytointi AHL:ssä oli enemmän kuin onnistunut. Joukkueen sisäisen pistepörssin voitto niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissä lupaa hyvää NHL-uraa ajatellen. Vasempana laitahyökkääjänä luisteleva Pulkkinen taistelee peliajasta muun muassa Tatarin, Tomas Jurcon ja Anthony Manthan kanssa. Erityisesti Pulkkisen kova laukaus on avainasemassa miehen raivatessa tietä taalajäille. Viime kaudella yli 30 maalia iskeneelle jokerikasvatille voi olla lähitulevaisuudessa kysyntää jopa joukkueen ykkösylivoimassa.

Red Wingsin moneen kertaan puhki ylistetyt nuoret näyttivät jo viime kaudella, että joukkueesta löytyy paitsi huippuluokan taitoa, myös esimerkillisyyttä ja johtajuutta, muualtakin kuin Datsjukin käsistä ja pääkopasta. Lisäksi, mikäli joukkueen kokeneemmat vastuunkantajat pysyvät paremmin pelikuntoisina kuin edelliskaudella, nähdään todennäköisesti myös punasiipien kokoonpanossa vähintään kolme maalintekoon kykenevää kentällistä. Esimerkiksi rikkonaisen edelliskauden perusteella vuosikymmenen floppihankinnaksi leimatulla Stephen Weissilla ei ole muuta kuin voitettavaa.

Kyle Quincey sai uuden sopimuksen pian sen jälkeen, kun useampi haluttu puolustaja oli solminut jatkosta muiden seurojen kanssa.

Kuva © Getty Images

Tyhjäkäyntiä kaudesta toiseen

Siinä missä muuttumattomuudesta löytyy NHL-joukkueen vahvuudet, sisältää se myös tukun heikkouksia. Viime kaudella osakkeitaan parantaneista kiekkoilijoista esimerkiksi Matt Niskaselle toki tarjottiin pahvia Detroitin suunnalta, mutta autokaupunki ei miestä miellyttänyt. Loppujen lopuksi vahvistus toisensa jälkeen suuntasi muualle Red Wingsin jäädessä tyhjin käsin.

Siipipaidat onkin helppo nähdä marginaalimuutostensa vuoksi paikallaan polkevana ja juuri ja juuri pudotuspeleihin vuosi toisensa jälkeen yltävänä joukkueena, jonka realistinen mahdollisuus voittaa Stanley Cup on pieni. Ei ole näin ollen ihme, ettei vuosikymmen takaperin dynastiaksi kutsutulla seuralla ole enää viehätysvoima huipussaan.

Osaava valmennus, tukku lupaavia ammattilaisuraa aloittelevia nuorukaisia ja pari maailmanluokan hyökkääjää eivät riitä pitkälle vertailuissa, kun joukkueen puolustus ja maalivahtikaksikko ovat korkeintaan keskitasoa, ja hyökkäyksen huimaa potentiaalia varjostaa vielä pitkään kokemattomuus. Etenkin fyysisyyden kanssa tulee ongelmia viimeistään pudotuspeleissä organisaation yksiselitteisesti karttaessa kyseistä osa-aluetta pelitavassaan.

NHL-Toimituksen arvio: Mike Babcock johtaa jälleen tutun ryhmänsä tutulla kaavalla mukaan kamppailuun viimeisistä pudotuspelipaikoista. Lopulta joukkue onnistuu muutaman pisteen turvin saavuttamaan kirjoittamattoman tavoitteensa pudotuspeliputken jatkuessa yhä.