Tasan 60 vuotta sitten Riihimäellä syntyneen Jukka Jalosen pelaajaura jääkiekkoilijana oli varsin vaatimaton, mutta hän ylsi kuitenkin liigatasolle kahden ottelun verran JyP HT:ssa kaudella 1985–86. Jalosen pelaajauran viimeinen kausi 1988–89 meni Hyvinkään Ahmoissa II-divisioonassa.
Jalonen valmistui liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1988 ja aloitti Tampereen Ilveksen juniorikiekkoilun valmennuspäällikkönä seuraavana vuonna. Tästä alkoi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmän kiekkovalmentajan satumainen urapolku.
Ilves
Jalonen toimi Ilveksen valmennuspäällikkönä kolmen kauden ajan, kunnes hänet nostettiin vuonna 1992 tupsukorvien liigajoukkueen apuvalmentajaksi. Hänestä tuli Ilveksen päävalmentaja vain 30-vuotiaana marraskuun lopulla, kun Anatoli Bogdanov sai potkut.
Jalosen ensimmäinen kausi päättyi runkosarjan kahdeksanteen sijaan puolivälierätappioon TPS:lle. Seuraavalla kaudella runkosarjasijoitus oli jo kuudes, mutta tällä kertaa Jokerit oli vahvempi puolivälierissä.
Kausi 1994–95 oli Ilvekselle ja Jaloselle todellinen painajainen. Heikko kauden aloitus toi Jaloselle potkut lokakuussa, mutta yllättäen Ilves hankki hänet takaisin helmikuussa. Ilves sijoittui kuitenkin runkosarjassa viimeiseksi ja joutui karsintoihin, joissa se säilytti liigapaikkansa. Jalonen jätti Ilveksen kauden päätteeksi.
Nuorisomaajoukkueet
Ilves-tehtäviensä ohessa Jalonen aloitti valmennusuransa maajoukkueissa. Kaudella 1991–92 hän toimi alle 17-vuotiaiden maajoukkueen apuvalmentajana ja kaudella 1994–95 alle 18-vuotiaiden apuvalmentajana.
Vuonna 1995 tapahtui myös Jalosen ensikosketus jääkiekon arvoturnauksiin, kun Pikkuleijonat pelasi EM-kisoissa Berliinissä. Tästä turnauksesta Jalonen sai heti palkintokaappiinsa kultaa, kun Suomi vei EM-kullan. Seuraavalla kaudella hän toimi alle 17-vuotiaiden päävalmentajana.
Lukko
Jalosen valmennusura Liigassa jatkui Ilveksen jälkeen Raumalla. Aluksi hän toimi kaudella 1995–96 Václav Sýkoran ja keväällä Pentti Matikaisen apuvalmentajana. Lukko voitti kyseisellä kaudella pronssin.
Kaudeksi 1996–97 Lukko palkkasi uudeksi päävalmentajaksi ruotsalaisen Freddy Lindforsin, mutta hän sai potkut jo joulukuussa. Näin ollen Jalosesta tuli Lukon päävalmentaja, mutta pudotuspelipaikka jäi haaveeksi.
Sport
Pettymykseen päättyneen kauden jälkeen Jalonen jatkoi matkaansa vuonna 1997 Vaasaan I-divisioonaan juuri nousseen Sportin päävalmentajaksi. Sport jäi runkosarjassa kahdeksanneksi, joka ei riittänyt pudotuspelipaikkaan. Jalosen sopimus Sportin kanssa purettiin kauden jälkeen.
Alleghe
Jalonen lähti oikaisemaan laskussa ollutta kurssiaan eksoottisesti italialaiseen Allegheen kaudella 1998–99. Monikansallisessa Alppiliigassa Alleghen sijoitus oli runkosarjassa 12:s, ja pudotuspelit jäivät kauas. Italian sisäisessä mestaruussarjassa Alleghe hävisi puolivälierissä.
Newcastle
Jalosen aika Italiassa jäi yhteen kauteen, ja vuosituhannen taitteessa hän siirtyi Englantiin Newcastle Riverkingsiin. Joukkueessa pelasi kaudella 1999–2000 peräti 12 suomalaista, ja se jäi Ison-Britannian liigassa hopealle.
Seura siirtyi vuonna 2000 Hjallis Harkimon omistukseen, ja sen nimeksi tuli Newcastle Jesters (suom. Jokerit). Muun muassa joukkueella oli sama logo kuin Helsingin Jokereilla. Jalosen toinen kausi Newcastlessa päättyi jumbosijaan, ja seuran toiminta loppui kauden jälkeen.
HPK
Jalonen on kertonut, että hänen valmennusuransa oli lähellä päättymistään Newcastle-pestin jälkeen. Suomeen palannut Jalonen onnistui kuitenkin vakuuttamaan HPK:n puheenjohtajana toimineen Harri Lintumäen kyvyistään, ja hän sai lopulta päävalmentajan paikan.
Jalonen onnistui heti ensimmäisellä kaudellaan HPK:ssa loistavasti, kun se sijoittui runkosarjassa toiseksi ja saavutti pronssia. Seuraavalla kaudella tuli ylivoimainen runkosarjan voitto, mutta pudotuspeleistä mukaan tuli jälleen pronssia.
Jalosen valmennuksessa HPK:sta tuli 2000-luvun alussa suurseurojen vahva haastaja Liigassa, joka pystyi uskottavasti kamppailemaan mestaruudesta. Vaikka runkosarjoissa jälki oli vahvaa, pudotuspeleissä tuloksena alkoi olla liian usein pronssi.
Neljän hävityn välieräsarjan jälkeen HPK ylsi vuonna 2006 loppuotteluihin, joissa se kukisti Ässät. Näin ollen Jalosesta tuli mestarivalmentaja huiman uranousun huipennukseksi. Jalonen jatkoi vielä yhden kauden ajan HPK:ssa, joka kuitenkin päättyi jälleen pronssiin. Yhteensä Jalonen saavutti HPK:ssa yhden kullan ja neljä pronssia.
Leijonat, 1. jakso
Suomen kuumimpien valmentajanimien joukkoon noussut Jalonen nimitettiin syksyllä 2006 Leijonien valmennusryhmään. Aluksi hän toimi kaudella 2007–08 Doug Sheddenin apuvalmentajana, ja tämä yhteistyö huipentui MM-pronssiin Kanadassa.
Jalonen aloitti Leijonien päävalmentajana syksyllä 2008. Ensimmäinen kausi jätti vielä parantamisen varaa, sillä Suomi putosi puolivälierissä Sveitsin MM-kisoissa.
Seuraavalla kaudella Jalonen luotsasi Leijonien NHL-pelaajien olympialaisissa Vancouverissa, mutta suurimmaksi puheenaiheeksi nousi tuolloin erimielisyydet monien suomalaisten NHL-tähtien, kuten Teemu Selänteen ja Olli Jokisen kanssa. Eripurasta huolimatta Suomi ylsi pronssille.
Jalosen asemasta käytiin keskustelua etenkin vuonna 2010, kun MM-kisoissa tuli jälleen tappio puolivälierissä. Iso käännekohta tapahtui kuitenkin keväällä 2011, jolloin Suomi palasi maailmanmestariksi 16 vuoden tauon jälkeen. Bratislavan kullan voi sanoa aloittaneen Jalosen menestystarinan Leijonissa.
Kovista odotuksista huolimatta MM-kullan jälkeiset kahdet kotikisat eivät tuoneet menestystä, vaikka Suomi selvisi sekä 2012 että 2013 mitalipeleihin. Kummatkin pronssiottelut päättyivät tappioon, ja kireänä nähty Jalonen jätti maajoukkueen vuoden 2013 kisojen jälkeen.
SKA Pietari
Jalonen palkattiin KHL:n suurseuran Pietarin SKA:n päävalmentajaksi kesken hänen viimeisen maajoukkuekautensa joulukuussa 2012. Jalonen jatkoi kuitenkin töitään myös Leijonissa kyseisen kauden loppuun asti.
Keväällä 2013 Jalonen valmensi SKA:n pudotuspelien kolmannelle kierrokselle, jossa se hävisi Moskovan Dinamolle. Seuraavalla kaudella SKA sjoittui runkosarjassa kolmanneksi, mutta hävisi tällä kertaa toisella kierroksella. Se riitti SKA:lle, joka antoi Jaloselle potkut kauden päätteeksi.
Nuoret Leijonat
SKA-potkujen jälkeen Jalonen piti hetken taukoa valmentamisesta. Hänet nimitettiin tammikuussa 2015 Nuorten Leijonien päävalmentajaksi seuraavan talven kotikisoihin.
Vuoden 2016 nuorten MM-turnaus jatkoi Jalosen menestysputkea maajoukkueissa. Patrik Laineen, Mikko Rantasen ja Sebastian Ahon tähdittämä joukkue nappasi MM-kultaa upeiden esitysten päätteeksi Helsingissä.
Jokerit
KHL:ään vuonna 2014 siirtynyt Jokerit tiedotti Jalosen valinnasta seuran uudeksi päävalmentajaksi jo syyskuussa 2015. Jalonen aloitti Jokerien päävalmentajana maajoukkuepestin jälkeen syksyllä 2016.
Jalosen ensimmäinen kausi Jokereissa oli tuloksellisesti seuran KHL-jakson heikoin, ja joukkue putosi ensimmäisellä kierroksella. Pestin jälkimmäinen kausi oli paljon parempi, kun Jokerit keräsi runkosarjassa kaikista joukkueista kolmanneksi eniten pisteitä. Pudotuspeleissä tie tyssäsi kuitenkin toisella kierroksella.
Leijonat, 2. jakso
Jääkiekkoliitto tiedotti Jalosen palaavan Leijonien päävalmentajaksi kahden vuoden sopimuksella lokakuussa 2017. Jalosen toisen leijonajakson ensimmäiset MM-kisat pelattiin keväällä 2019 Slovakiassa, jossa hän oli kahdeksan vuotta sitten palauttanut Suomen maailmanmestariksi.
Jalosen ryhmää Slovakiassa pidettiin ennen turnausta yhtenä heikompana Suomen MM-joukkueena miesmuistiin. Verrattain nimetön joukkue esiintyi kuitenkin alusta asti vakuuttavasti, ja huikea turnaus huipentui ikimuistoisiin pudotuspeliotteluihin.
Kevään 2019 urotekoa voi perustellusti pitää Jalosen uran kovimpana näyttönä, kun Leijonat voitti NHL-tähdillä kyllästetyt Ruotsin, Venäjän ja Kanadan MM-kultaan johtaneella polullaan.
Seuraavalla kaudella MM-kullan puolustamisen vesitti koronapandemian puhkeaminen, mutta kevään 2021 kuplakisoissa Latviassa Jalosen valmentama joukkue pelasi jälleen vakuuttavasti. Haave toisesta perättäisestä MM-kullasta kariutui kuitenkin finaalin jatkoajalla Kanadaa vastaan.
Kaudesta 2021–22 tuli Jalosen vakuuttava työnäyte. Koronan takia NHL-olympialaiset Pekingissä jäivät toteutumatta, mutta ennakkosuosikkina pelannut Leijonat marssi lopulta historiansa ensimmäiseen olympiavoittoon. Kyseessä oli jo Jalosen neljäs arvokisakulta.
Olympiakullan jatkoksi Leijonat lähti tavoittelemaan historiansa ensimmäistä MM-kultaansa kotikisoissa Tampereella. Tavoite täyttyi, kun Sakari Manninen ratkaisi jatkoajalla finaalin Kanadaa vastaan.
Jalosen päävalmentajasopimus Leijoniin jatkuu vuoteen 2024 asti. Tähän mennessä hänen saldonsa Leijonista on kolme MM-kultaa, olympiakulta, MM-hopea, olympiapronssi ja apuvalmentajana MM-pronssi.