Pudotuspelien avauskierroksen jatko-ottelu kuluttaa pelikieltoja, mutta kokoonpanoa siihen ei saa vaihtaa − Arto I. Järvelä kertoo, miksi kryptinen malli on luotu

LIIGA / Uutinen
Liigan kilpailutoimenjohtaja Järvelä sanoo ykskantaan, ettei perinteinen paras kolmesta -malli ollut avauskierrokselle mahdollinen.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com
Jos torstaina alkavan ensimmäisen kierroksen sarja on kahden osaottelun jälkeen tasan, pelataan sen perään jatko-ottelu. Siihen ei kuitenkaan saa vaihtaa kokoonpanoa, eivätkä toisessa osassa ulos ajetut pelaajat saa palata kaukaloon, selvittää kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä.

Liigan pudotuspelien ensimmäinen kierros käydään viime vuoden tapaan poikkeusjärjestelyin. Osasyynä ovat runkosarjan mittaan koronan vuoksi tehdyt ottelusiirrot, osansa on puolestaan areenoiden varaustilanteella sekä toukokuussa Helsingissä ja Tampereella pelattavilla MM-kisoilla. 

Kahden ottelun sarjan formaattia on muokattu viime kaudesta hieman. Jääkiekon SM-liiga oy:n kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä perustelee muutosta muun muassa pudotuspelien hengen vaalimisella.

− Jos tulee tällainen niin sanotusti vähän läpipeli maalivahdille tai jollekulle muulle, että tulee joku sattuma [ja peli] menee 3−0 tai 4−0, niin sitten on aika karmea tilanne lähteä pelaamaan sitä seuraavaa peliä. Playoffin henkihän on se tilanne, että aina pitäisi lähteä 0−0:sta, että uusi peli. Tehtiin nyt niin, että todettiin, − − että tällainen yhteismaalisääntö on sellainen CHL- tai jalkapallomallinen, niin nyt kokeillaan tällaista mallia, Järvelä sanoo.

Siinä missä viime keväänä jatkoonmenijän määrittivät kahden osaottelun yhteismaalit, nyt ratkaisevat otteluvoitot. Tämän myötä avausosa voi päättyä tasapeliin. Jos otteluvoitot ovat kahden osaottelun jälkeen tasan 0−0 tai 1−1, pelataan kahdenkymmenen minuutin mittaisia eriä viidellä viittä vastaan, kunnes jompikumpi tekee maalin. Liiga on lanseerannut mallin "jatko-otteluna".

Mistä syystä haluatte puhua näistä käytännön jatkoeristä omana ottelunaan?

− Sen takia, kun se on oma ottelu sinänsä. Jos esimerkiksi meille tulee kahden minuutin jäähy, niin se kumoutuu siihen jatko-otteluun, mutta jos me pelataan jatkoeriä normaalin playoffin mallissa, niin ne jäähyt jatkuvat sinne jatkoerään. Siinä on olennainen ero tässä.

Kyse kuitenkin on Liigan viestinnän mukaan erillisistä otteluista: mistä syystä kaikkia rangaistuksia ei kumota? Pelirangaistuksethan jäävät voimaan.

− Pelirangaistukset tietenkin, kun ne ovat henkilökohtaisia rangaistuksia, niin ne henkilökohtaiset rangaistukset säilyvät voimassa.

Vaikka se on erillinen ottelunsa?

− Joo joo, mutta se on nyt sitten poistettu, että jos joku lentää suihkuun, niin hän nyt jatkaisi sitä, kun ei me ehditä käsittelemään pelikieltoasiaa siinä välissä, niin eihän me silloin voida antaa jatkaa sitä.

"Nyt kokeillaan tällaista mallia."

− Jos 5+PRK-tilanne menisi kurinpitokäsittelyyn, niin me 15 minuutissa päättäisimme siinä erätauolla, että onko se pelikielto vai ei: emme me sellaiseen voi lähteä. Sen takia se täytyy sitten olla niin, että kun se pelaaja on poistettu, se rangaistus kumoutuu, mutta se pelaaja poistuu siitä pelistä.

Kurinpidon käsittelyyn otetaan säännöllisesti myös tilanteita, joita ottelun tuomaristo ei ole pelitilanteessa katsonut pelirangaistuksen arvoisiksi. Näistä tilanteista on myös kuluvan kauden aikana määrätty pelikieltoja.

Kokoonpano säilyy, jäähyt mitätöityvät

Merkitäänkö jatko-ottelu pelaajille omaksi, erilliseksi pelatuksi ottelukseen; erilleen toisesta osaottelusta?

− Sitä nyt en pysty tähän vastaamaan, miten se meidän statistiikassa menee. Periaatteessahan alkaa jatko-ottelu, eli sitten olisi pelattu kolmea playoff-peliä kyllä. Jos sellainen tulee. Mutta minä en nyt osaa statistiikkaa sanoa, koska tuo on meidän järjestelmä, joka ohjaa sitä.

Et siis sinä?

− En minä, en osaa sanoa sitä. Mutta se, että periaatteessa se alkaa jatko-otteluna, se on meillä tilastollisesti jatko-ottelua, sen kyllä pitäisi olla eri ottelu.

Kuluttaako jatko-ottelu pelikieltoa, jos sellainen sattuu olemaan voimassa?

− No silloin, kun se on ottelu.

Eli on ottelu ja kuittaa pelikieltoa?

− Kyllä kyllä, silloin kun se alkaa, niin silloinhan se on yksi ottelu.

Vaikka se kestäisi vain vaikkapa 15 sekuntia?

− Kyllä.

Saako aikalisän käyttänyt tai sen menettänyt joukkue jatko-otteluun uuden aikalisän?

"Ilman ottelua ei voi olla voittajaa."

− Jatko-ottelussa on uusi aikalisä, kyllä. Se lähtee 0−0:sta se peli.

Onko jatko-ottelussa voimassa sääntö, jonka mukaan maalitilanne tarkastetaan automaattisesti maalivahdin häirinnän osalta, eli valmentajan haasto ei voisi tulla kyseeseen?

− Joo, siinä on kahden viimeisen minuutin sääntö, kun se on äkkikuolemaperiaatteella. 

Saako joukkue nimetä uuteen otteluun uuden kokoonpanon?

− Ei, se on se kokoonpano mikä siinä on. Se ei mene sillä lailla, pelataan sillä kokoonpanolla se jatko-ottelu mikä siinä on sitten.

Esimerkiksi ulos ajettua pelaajaa ei siis saa korvata jatko-ottelussa rotaatiopelaajalla?

− Siinä on ihan tällaisia käytännön juttuja, jotka tekevät sen, että siinä olisi montakin tekijää. En rupea käymään niitä skenaarioita läpi, joita se tarkoittaisi.

Voitko vähän avata kuitenkin? Tämä jää nyt todella epäselväksi.

− En halua tarkoittaa, että ketään vahingoitettaisi tai jotain muuta, mutta jokin järjestetty tappelu: toinenhan voi siitä hyötyä, kun se on suunnitellut, ja siellä on pelaajat siellä valmiina. Muun muassa tällainen asia, joka on tässä CHL:n järjestelmässä ihan samalla tavalla, jossa lasketaan yhteistulokset: sielläkään ei jatkoerissä saa pelaajia vaihtaa.

Pidätkö tätä skenaariota erityisen todennäköisenä?

− En, se on vain ollut tuolla maailmalla, kun näitä erilaisia versioita on seurattu ja selvitetty, niin siellä tällainen skenaario, miksi se tehdään näin, niin tämä on yksi niistä skenaarioista. Esimerkiksi vain.

Paras kolmesta ei onnistu

Kaukalon tason käytännöiltään kyseessä on siis hybridi tavanomaisesta jatkoerästä ja uudesta ottelusta. Kysymys mallin nimeämisen logiikasta vetää Järvelän filosofiseksi.

− Sen täytyy olla otteluna, se on jatko-ottelu jatkoeräkäytännöllä. Ilman ottelua ei voi olla voittajaa. Tämä on sellainen fundamentaalinen asia: silloin kun tarvitaan erillinen ottelu ja se jatketaan toisen ottelun perään, täytyy käyttää tietyissä asioissa eri termejä. Se on kuitenkin ottelu, joka pelataan kuitenkin jatkoerämallilla. Erillinen uusi ottelu, joka pelataan jatkoerämallilla.

Liigan verkkosivuille on merkitty mahdollisen kolmannen osaottelun alkamisajaksi 20.45. Se on käytännössä varhaisin mahdollinen ajankohta, jolloin toinen osa voi päättyä. Suoraan toisen osan perään jatko-ottelu ei kuitenkaan ala.

− Siinä on 18 minuutin erätauko. Ei voi alkaa sitä ottelua, jos ei sillä ole jonkinnäköinen alkamis- ja päättymisaika. Tämä on tietotekniikkaa tämä asia aika paljon. 

Tauko on samanmittainen kuin arkipelien erätauot Liigassa yleisesti. Järvelä myös viittaa ottelujen väliseen taukoon erätaukona.

"Jonkunnäköinen urheilullinen mahdollisuus pitää olla niillä, jotka tuosta menevät eteenpäin." 

Järvelä kertoo, että Liigan tahtotila on järjestää pudotuspelien ensimmäinen kierros paras kolmesta -sarjana. Koska runkosarjaa venytettiin neljällä päivällä, se ei Järvelän mukaan ollut kuitenkaan tänäkään vuonna mahdollista − tai ainakaan pelikuorman näkökulmasta tasapuolista.

− Se tilanne, että [pelattaisiin] kolme peliä neljään päivään, on kova setti. Kyllä siinä täytyisi olla kaksi päivää vapaata sitten sen jälkeen. Yksi pelipäivä vaatii kaksi päivää lisää, Järvelä sanoo.

Idea malliin tuli seuroilta

Ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon selviävät joukkueet saavat kaksi vapaapäivää ennen puolivälieräsarjansa alkua. Ilves ja Kärpät sekä TPS ja HIFK aloittavat omat sarjansa jo sunnuntaina, Tapparan ja Jukurien sarjat puolestaan käynnistyvät siis maanantaina. Syy porrastukselle on Järvelän mukaan ennen muuta urheilullinen.

− Kun miettii, että Lukko pelaa maanantaina, tiistaina, torstaina ja perjantaina, niin olisi ollut kohtuutonta laittaa heitä pelaamaan jo sunnuntaina, kuvaa Järvelä.

Seitsemän päivän jaksoja, joissa pelataan viisi ottelua, on luvassa pudotuspeleissä tänäkin keväänä. Historiassakaan ne eivät ole olleet tavattomia. Tässä tapauksessa lepoetu pääsisi kuitenkin korostumaan runsaasti.

− Jonkunnäköinen urheilullinen mahdollisuus pitää olla niillä, jotka tuosta menevät eteenpäin. Se on selvä asia. Yksi lepopäivä versus kaksi lepopäivää tässä otteluruuhkassa on ihan hirveän suuri ero, Järvelä sanoo.

Toive nykyisen kaltaisesta mallista tuli Järvelän mukaan seuroilta. Nykyisessä tilanteessa sitä puoltaa Järvelän mukaan sekin, että on alusta saakka tiedossa, montako päivää kierroksen läpivientiin tarvitaan.

− Seurat ovat tämän aloitteen takana. Tämä käytiin viime keväänä läpi, kun tuossa harjoiteltiin, niin silloin todettiin, että mieluummin tällainen versio tästä. Me olemme täällä vain operatiivisena toimijana: kyllä ne ehdotukset ja ajatukset tulevat seuroista.

» Lähetä palautetta toimitukselle