Mielipide

Jukureilla vakaa talous

MESTIS / Kolumni
Viime keväänä Mestis-seurojen talousongelmat pulpahtivat jälleen puheenaiheiksi ja muutama joukkue oli jopa luopua sarjasta. Kesän aikana talousasiat ovat säilyneet otsikoissa ja Jukurienkin taloustilannetta on keskusteluissa puntaroitu. Jatkoaika kävi selvittämässä Jukurien taloudellista tilaa seurajohdon toimistolla.

Kaudella 2003-2004 Jukurien uutisoitiin tehneen lähes 90 000€:n tappiot. Vastaavaa lukemaa ei moni pienempi seura olisi edes kestänyt. Suurta tappiolukemaa Jukurien toiminnanjohtaja Seppo Rantalainen ei kiistä, mutta tähdentää viime kauden olleen selvästi parempi.

- Talous on mennyt merkittävästi parempaan suuntaan. Aivan ei päästy plussalle viime tilikauden osalta, mutta se oli pienestä kiinni, Rantalainen täsmentää.

Jukurien talous on siis ollut ilmeisen tiukoilla viime kausina, mutta seura on silti kasannut sarjan keskikastia suuremman budjetin joka kaudelle Mestiksessä. Mestiksen alkuvuosien menestys on varmasti osaltaan auttanut jonkinlaisen pelivaran ylläpitämiseen kirstun pohjalla, sillä seura ei ole Mestiksen aikana velkaantunut.

- Rahalaitoslainoja seuralla ei ole. Kunnalle, verottajalle ja muillekin tahoille on velvoitteet hoidettu. Seuran talous on tiukka, mutta vakaa, Rantalainen linjaa.

Rantalainen tuli Jukurien toiminnanjohtajaksi Matti Turusen saappaisiin keväällä 2004. Tämän jälkeen seuran organisaatiota on uudistettu ja kuluja karsittu. Säästökuuria ei kuitenkaan ole suunnattu joukkueen toimintaan, vaan karsintaa on kohdennettu muihin toimintoihin.

- Joukkueen elinolosuhteet, kuten varusteet ja pelaajapalkkiot ovat säilyneet ennallaan. Kulupuolta on karsittu muualta. Hallinnosta karsittiin jonkin verran viime kauden aikana. Joitakin töitä jää nyt tekemättä, mutta niiden kannattava organisoiminen on meille iso haaste. Tällä organisaatiolla mennään nyt tämä kausi ja ehkä seuraavakin. Täällä ei nyt pyöri yhtään ylimääräistä työntekijää, Rantalainen teroittaa.

Jukurit on kiinnostava tuote

Seuran tuloskehitykseen ei ole säästökuurista huolimatta vaikutettu pelkästään vyötä kiristämällä, vaan myös tuloja on onnistuttu kasvattamaan. Katsojan kannalta myönteistä on kuitenkin ollut, ettei pääsylippujen hintoihin ole viime vuosien aikana juurikaan kajottu.

- Ravintolamyynnissä saavutimme viime kauden aikana n. 40%:n kasvun asiakkaan kertaostosta kohden. Viime kaudelta tuo lukema oli 3,30€/kertaostos. Ravintolaemäntä Tiia Töyrylä on saanut paljon aikaiseksi, eikä me enää myydä ”ei-oota”. Tulevalla kaudella lisäämme ravintolamyynnin tuotevalikoimaa ja joitain muitakin muutoksia suunnittelemme lähinnä myyntipisteisiin yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa, Rantalainen kertoo.

Myös yrityspuolella näkymät ovat aiempaa valoisammat. Yhteistyösopimusten arvo on noussut ja yrityksille tarjotaan muutakin kuin tarraa laitaan tai leimaa pelihousuihin.

- Mikkelin alueella on runsaasti yrityksiä, jotka haluavat olla tässä mukana. Jonkinlainen kauppa ollaan lähes kaikkien kanssa saatu, joihin ollaan oltu yhteyksissä. Vanhoja sponsoreita on edelleen hyvin mukana ja uusia on tullut, joista muutama isompikin. Jos uskaltaisimme tähän palkata yhden ihmisen myyntiin, niin työtä kyllä riittäisi. Sponsorisopimuksiemme arvo on tulevalle kaudelle yli 400 000€ ja kasvua on parikymmentä prosenttia viime kaudesta, Rantalainen muistelee.

- Jatkamme yrityssopimusten monipuolistamista, jottei se jäisi vain mainosten varaan. Järjestämme tulevallakin kaudella mm. erityisiä yritystapahtumapäiviä, joista meillä on positiiviset kokemukset.

Kasvun mahdollisuuksia ei kuitenkaan Mestis-tasolla ole rajattomasti, sillä valtakunnallisten yritysten kanssa sponsorisopimusten solmiminen on Mikkelin alueella edelleen vaikeaa.

- Useimmat kansalliset ja varsinkin kansainväliset yritykset ovat päättäneet, että ovat mukana vain kunkin lajin korkeimmalla sarjatasolla. Ei me päästä näihin pöytiin siis edes keskustelemaan, Rantalainen harmittelee.

- Jatkossa haemme lisätuloja erityisesti yrityksistä, jotka ovat valmiita sijoittamaan 1000–10 000€. Tuohon haarukkaan uskon Mikkelistä löytyvän paljon yrityksiä.

Jukurit laajensi bisneksiään myös turnauspuolelle, kun seura oli osallisena elokuussa Mikkelissä järjestetyssä Marski cupissa. Tämä aluelaajennus ei kuitenkaan tuottanut aivan toivottua tulosta.

- Jukurit oli osallisena Marski cupin ravintolatoiminnassa. Turnaus ei kuitenkaan meidän osalta täyttänyt odotuksia. Pääasiassa tämä johtui turnauksen yleisömäärästä, Rantalainen kertoi.

Tulevan kauden yleisömäärä ottelua kohden on Jukureissa budjetoitu reilut sata katsojaa viime kauden toteutunutta pienemmäksi, mutta budjetti pysynee ennallaan.

- Yleisömääräksi olemme runkosarjasta budjetoineet 1100 katsojaa ottelua kohden. Budjetti on tasan 765 000€, joka on suunnilleen viime kauden tasoa. Jatkopeleihin (playoffs) emme ole budjetoineet senttiäkään, Rantalainen täsmentää.

» Lähetä palautetta toimitukselle