Kun Tapparan päävalmentaja Rikard Grönborg raivoaa tuomareille tai tuomareiden esihenkilöille ottelusta toiseen, mitä hän tekemisellään haluaa viestiä?
Että runkosarjan voitosta ja kolmannesta peräkkäisestä mestaruudesta taisteleva Tappara on kaltoinkohdeltu uhri? Tai kenties sitä, että 55-vuotias ruotsalainen ei vieraskoreile suomalaisessa kiekkokulttuurissa, vaan hän uskaltaa puolustaa joukkuettaan vaikka mahdollisen sanktion uhalla.
Mitä hyvänsä Grönborg itse tavoitteleekaan jatkuvalla räyhäämisellään, ulkopuolelle siitä syntyy vaikutelma, ettei konkarilla ole homma hallinnassa.
Siinä vaiheessa ollaan ongelmissa, jos tunteet ohjaavat käyttäytymistä rationaalisen ajattelun sijaan.
En äkkiseltään muista yhtään tapausta, että tuomareille rähjääminen – joko kesken pelin tai ottelun päätyttyä – olisi johtanut jäähyn mitätöintiin tai ottelun uusimiseen. Jääkiekko on totta kai hyvin tunnepitoinen laji, ja tunteiden pitääkin näkyä.
Siinä vaiheessa ollaan kuitenkin ongelmissa, jos tunteet ohjaavat käyttäytymistä rationaalisen ajattelun sijaan.
Tappara–HIFK-ottelu on tästä kuvaava esimerkki. Grönborg rähjäsi kesken ottelun tuomareille lopulta käytösrangaistuksen arvoisesti ja jatkoi ottelun päätyttyä haistattelua erotuomarijohtaja Jyri Rönnille.
Grönborgin tunteita kuumensivat ennen kaikkea ilman jäähyjä taklauksistaan selvinneet Niko Seppälä ja Kasper Kotkansalo. Seppälän taklauksesta Anton Levtchiin Tappara teki käsittelypyynnön Liigan kurinpitodelegaatiolle, mutta käsittelyn jälkeenkin lopputulos oli sama: Ei pelikieltoa.
Harkitsemattomuutta korostaa se, että Tappara viittasi käsittelypyynnössään Seppälän suorittaneen taklauksen hyppäämällä. Otsallaankin näkee, että Seppälän luistimet nousevat vasta taklauksen voimasta.
Vielä ristiriitaisempaa oli Grönborgin kommentointi ja toiminta Levtchiin liittyen. Tappara-valmentajan mukaan taklaus "tuli suoraan päähän" ja hän toivoi Levtchin olevan kunnossa.
Sitä kunnossa olemista ei varsinaisesti edesauttanut, että ajassa 52.23 tapahtuneen taklauksen jälkeen Levtchi palaa peliin. Vaikka en lääkäri olekaan, ei tuossa ajassa ole mahdollista toteuttaa luotettavasti aivotärähdysprotokollaa.
Näiden tapahtumien jälkeen on erityisen suotavaa, että Grönborg katsoo peiliin pitkään ja huolellisesti.
Sieltä pitäisi näkyä inhimillinen, virheitä tekevä valmentaja, jonka on aika keskittyä omaan työhönsä. Tuomareille rähjääminen kun todennäköisemmin häiritsee kuin edistää Tapparan pelaamista.
Pudotuspelit ovat ovella, ja keskiössä pitää olla joukkueen pärjääminen. Se taas vaatii rationaalista ja tehtäväänsä keskittyvää valmentajaa.
