17-vuotias Brad Lambert näytti keskisormea, sooloili ja oli ongelmatapauksen maineessa. Nyt 18-vuotiaana sama nuorukainen dominoi alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa ja saa taas suitsutusta osakseen.
Liekö täysi-ikäistyminen oikaissut Lambertin kurssin vai olisiko ympäröivä kiekkomaailma sortunut hätiköityihin johtopäätöksiin?
Hätiköityjen johtopäätösten tekeminen on sinänsä inhimillistä, mutta joissain tilanteissa haitallista käytöstä. Faktat ovat kuitenkin hätiköityjen johtopäätösten pahin vihollinen.
Fakta 1: Lambert on NHL-varauskelpoinen vasta ensi kesänä, mutta hänellä on menossa jo toinen kausi aikuisten pääsarjassa.
Esimerkiksi Patrik Laine pelasi ennen varaustaan vain yhden kokonaisen kauden Tapparassa – 16-vuotiaana huippulupaus pelasi enimmäkseen Mestiksessä.
Fakta 2: NHL-uraa on lähes mahdotonta ennustaa 18-vuotiaan kohdalla.
Historia muistaa lukuisia epäonnistuneita kärkivarauksia, ja loisteliaan uran pelanneet ruotsalaiskaksoset Daniel ja Henrik Sedin pääsivät odotettuihin tehoihin vasta 25-vuotiaana. Lambertin lisäksi kärsivällisesti kannattaa suhtautua esimerkiksi Kaapo Kakon tulevaisuuteen – tai vaisuhkosti loukkaantumisensa jälkeen pelanneen Joakim Kemelliin.
Fakta 3: Lambert osaa pelata jääkiekkoa.
Siihen nähden, että juuri 18 vuotta täyttänyt huippulupaus arvioidaan edelleen ensi kesän varaustilaisuuden kärkisijoille, jääkiekon ulkopuoliset asiat ovat saaneet huomattavan paljon painoarvoa.
Kyllä, Lambert on pelannut neljän kauden aikana kolmessa eri seurassa. Kyllä, hänen isänsä Ross Lambert on säädellyt – tai näkökulmasta riippuen säätänyt – poikansa uraa. Faktaa on kuitenkin myös se, että Lambert pelasi 16-vuotiaana U20 SM-sarjaa lähes piste per peli -tahdilla.
Nykyinen, varausta edeltävä, kausi ei ole toistaiseksi sujunut tehopisteillä mitattuna kovin hyvin. Edellisen kauden tehot 7+8 46 ottelussa eivät merkittävästi kalpene vertailussa esimerkiksi Aleksander Barkoviin − Tappara-keskushyökkäjä summasi samanikäisenä tehot 7+9 32 pelissä.
Varausta edeltävällään kaudella Barkov hurjasteli lähes piste per peli -tahtia, mutta Tappara taisteli kyseisellä kaudella mestaruudesta. Lambertin on faktisesti vaikeampaa nousta parrasvaloihin sekasortoisessa ja Liigan hännillä rämpivässä JYPissä.
Ja alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa hän ehti olla johtava pelaaja, kun kahdessa pelissä syntyi tehot 1+4, mikä voi tuoda positiivisen vireen myös liigapeleihin.
Ikävä fakta on se, että kisat keskeytettiin koronatartuntojen vuoksi, eikä Lambert päässyt mittaamaan tasoaan kovempia maita vastaan. Vuoden kuluttua hänellä on toki iän puolesta jälleen mahdollisuus esiintyä tällä tasolla.
Samoin aikuisten MM-kisat, olympialaiset, NHL-ura − faktaksi näitä ei vielä uskalla naulata, mutta aiemmin mainittujen faktojen pohjalta en pitäisi kovin hätiköitynäkään ennakoida valoisaa tulevaisuutta.
