Slovakian lahja Vaasalle: Michal Kristof

MESTIS / Haastattelu
Michal Kristof valittiin Jatkoajan vuoden tulokkaaksi.
Kuva © Samppa Toivonen - http://www.samppas.net
Mestiksen runkosarja on ohi ja Sport selviytyi runkosarjan toiseksi. Vaasalaisten slovakkihyökkääjä Michal Kristof odottaa innokkaana pudotuspelejä ja ensimmäistä liigakauttaan.

Vaasan Sport hävisi runkosarjan piikkipaikan niukasti TUTOlle, vaikka johti sarjaa parhaimmillaan yli kymmenellä sarjapisteellä. Täten vaasalaiset kohtaavat puolivälierissä runkosarjan seitsemänneksi jääneen Jukurit.

− Ei sillä ole väliä, kuka tulee vastaan. Tavoitteemme on voittaa heti ensimmäiset neljä peliä ja olla niin hyviä, kuin vaan voimme, kertoo Michal Kristof.

Ensi kaudeksi Sport nostetaan Liigaan kabinettipäätöksen nojalla. On selvää, että Sportin nykyisista pelaajista suurin osa ei pelaa organisaatiossa enää ensi kaudella. Pukukopissa halutaankin keskittyä pelaamaan kausi ensin loppuun. Tulevaisuus on sen ajan murhe.

− Olen todella innoissani ensi kaudesta, mutta emme pelaajien kesken halua ajatella sitä liikaa. Haluamme voittaa mestaruuden ja sen jälkeen katsotaan, mitä tapahtuu.

Kristofin alkukausi oli varsin vahva, mutta slovakin koneisto hyytyi hiukan kauden aikana. Samaa ilmiötä oli koko joukkueella joulutauon jälkeen, mutta kaudesta jäi päällimmäisenä hyviä ajatuksia.

− Totta kai kausi olisi voinut paremminkin mennä, mutta uskon, että tämä meni aivan nappiin. Saimme paljon voittoja ennen joulua ja olimme kymmenen pistettä edellä sarjan kärkipaikalla. Joulun jälkeen sekä oma että koko joukkueen pelaaminen vähän lopahti ja siitä rangaistiin, mutta yritin koko ajan parantaa.

Slovakialaishyökkääjä iski runkosarjan 50 ottelussa kaksi maalia ja antoi 29 maalisyöttöä.

− Minulle ei ole mitään väliä, teenkö itse maalin vai kaveri vierestä. Sitä paitsi pelasin pitkään Samuli Kivimäen vierellä ja hän on aika kova maalitykki, joten mieluummin annan hänen yrittää, kertoo slovakialainen.

Lilliputtina jäille Nitrassa

HC Nitran kasvatti aloitti kiekkoilun jo hyvin pienenä. Tuolloin nuoren pojan apuna olivat sukulaiset, jotka antoivat potkua uralle. Slovakki halusi olla myös muista poikkeava nuorimies.

− Noin 4-vuotiaana kävin jäillä elämäni ensimmäisen kerran. Vanhemmat veivät minut kodin lähelle sijaitsevalle kaukalolle aina luistelemaan. Kaukalo kuitenkin hävisi aikoinaan, joten en päässyt luistelemaan vähään aikaan, avaa Kristof uransa alkutaipaletta.

Myös Kristofin serkku oli vahvasti urana, kun nuori poika otti ensiaskeleitaan kohti ammattikiekkoilijan uraa.

− Serkkuni, joka on kolme vuotta minua vanhempi, aloitti jääkiekon pelaamisen ja päätin itsekin alkaa pelaata. Aloitimme harjoittelun yhdessä ja menimme pelaamaan aina koulun jälkeen. En halunnut olla sellainen lapsi, joka vain istuu kotona, nauraa hyökkääjä.

Kaikilla nuorilla pelaajilla on oma ihailun kohteensa. Juuri se, missä he näkevät itsensä vuosien päästä. Kristof nimesi myös lapsuuden idolinsa ja suosikkijoukkueensa rapakon takaa:

− Lapsuuden sankarini oli Steve Yzerman Detroitista ja Red Wings on vieläkin suosikkijoukkueeni Pohjois-Amerikassa. Junioriaikoina minulla oli sama numerokin paidassa kuin hänellä. En oikein tiedä, miksi juuri hän. Tykkäsin hänen pelityylistä ja otin hänestä mallia, kertoo Kristofin nauraen.

Mahdollisuus siirtyä Suomeen

Monet slovakialaispelaajat aloittavat ammattilaisuransa esimerkiksi Tšekin liigoissa tai Venäjällä. Kristof valitsi kuitenkin Suomen ilman varsinaista syytä.

− En oikein osaa sanoa, miksi valitsin Suomen. Tiesin silloin, että Suomi-kiekko on aika kovatasoista ja Slovakian liigat ovat taas aika laiskaa pelailua. Mahdollisuus kuitenkin tuli tänne try-outiin ja tartuin siihen, taustoittaa hyökkääjä.

Kristof on osunut kuluvalla kaudella kahdesti, mutta syöttöpinnoja on moninkertainen määrä.
Kristof on osunut kuluvalla kaudella kahdesti, mutta syöttöpinnoja on moninkertainen määrä.
Kuva © Samppa Toivonen - http://www.samppas.net

Ennen tammikuuta Kristof oli ainoa ulkomaalainen pelaaja Sportissa, mutta John Henrionin tultua tammikuussa hyökkääjät saivat toisistaan juttelukaverit.

− Kolmenkaan vuoden jälkeen en aivan vielä ymmärrä Suomen kieltä, joten on hyvä, että saa jonkun kanssa jutella englanniksi, nauraa Kristof.

Kovin monen pelaajan unelma löytyy rapakon takaa. Myös Kristofin unelma on pelata taalajäillä, mutta Euroopan kärkisarjat ovat enemmän realistisempi tavoite.

− Tiedän, että olen aika lyhyt pelaaja, eikä NHL:ssä ole kovin montaa lyhyttä pelaajaa. Totta kai se olisi unelmien täyttymys pelata siellä, mutta aluksi haluan päästä pelaamaan Liigassa, SHL:ssä tai KHL:ssä. Sen jälkeen nähdään, pärjäisinkö maailman parhaiden kanssa samassa kaukalossa.

− En tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta jos tulee mahdollisuus päästä NHL:ään, niin käytän sen heti, päättää Kristof.

» Lähetä palautetta toimitukselle