- Pitäisi pyrkiä tilanteeseen, että ei puhu mitään niin ei pety. Aiempina vuosina on puhuttu toiselle kierrokselle menemisestä, mutta olemme kärsineet katkeria tappioita, joista en vieläkään ole aivan täysin toipunut, Hakkarainen sanoo.
Hakkarainen viittaa tappioilla keväisiin 2003 ja 2004, jolloin Kiekko-Vantaa ja Hermes passittivat linnapaidat kesälomalle jo puolivälierävaiheessa. Vuosi sitten Hokki sijoittui runkosarjassa hienosti kolmanneksi ja lähti suurin odotuksin ottelusarjaan TuToa vastaan. Tulos noudatteli kuitenkin aiemmilta keväiltä tuttua kaavaa - Hokki lomalle jo puolivälierissä ja jatkoon mennyt joukkue lopulta mitaleille.
- Varsinkin viime vuonna joukkueen piti olla vahva ja kaikki näytti hyvältä, mutta mitä ylemmäs mennään, sen kovemmaksi taso nousee.
- Onhan se ollut pettymys, mutta vielä ei ole ollut Hokin aika. Aivan kuin Torinossakin kävi, Suomi taisteli hienosti, mutta vielä ei ollut leijonien aika nauttia kullasta vaan ikuinen rakas vihollinen Ruotsi vei voiton, Hakkarainen jatkaa.
”Tosissaan joka peliin”
Hokin joukkuetta jouduttiin uusimaan jälleen viime kesänä kovalla kädellä, kun iso osa edelliskauden runkomiehistä vaihtoi maisemaa. Hokki otti manageri Hakkaraisen mukaan tietoisen riskin nuorentaessaan joukkuetta, ja kaikkiaan linnapaitaan pukeutui syksyllä 18 uutta pelaajaa.
- Olemme pärjänneet odotuksiin nähden yllättävänkin hyvin aivan viime viikkoja lukuun ottamatta. Tosiasia kuitenkin on, että kaiken pitää natsata että homma toimii.
- Taloudelliset resurssit ovat tiukat ja taistelemme muiden mukana ihmisten vapaa-ajasta. Mestis ei ole yleiseltä kiinnostukseltaan vielä niin vahva sarja, että voisimme palkata esimerkiksi kovan tason ulkomaalaisia ratkaisijoita, Hakkarainen muistuttaa.
Aiemmista keväistä poiketen tammikuun viimeisenä päivänä päättynyt siirtoaika ei haukannut lovea kajaanilaisjoukkueen pelaajalistaan. Tulopuolella sen sijaan nähtiin Järvenpään Haukoista saapuneet puolustajat Teemu Kolehmainen ja Kai Öhberg sekä hyökkääjät Matti Tiihonen KalPasta ja Juho Keränen Kärppien A-nuorista.
- Onnistuimme vahvistamaan joukkuetta tammikuun lopussa, mutta nyt kärsimme loukkaantumisista. On vielä arvailujen varassa, ehtivätkö kaikki avainpelaajat tulla täysin pelikuntoisina mukaan. Heitä tarvitaan, sillä on iso ero jääkö kevät lyhyeksi vai pääsemmekö neljän parhaan joukkoon.
- Yhtään peliä ei lähdetä häviämään vaan jokaista ottelua lähdetään voittamaan tosissaan, Hakkarainen jatkaa.
”Kaikki on voitettava”
Pudotuspelien toivevastustajaa kajaanilaisjoukkueen manageri ei suostu nimeämään.
- Sanotaan niin, että sitä toivevastustajaa ei kannata nimetä. Se joukkue voi saada siitä lisävirtaa ja yllättää. Kaikki joukkueet ovat kuitenkin kovia ja jokainen vastustaja on voitettava jos haluaa pelata pitkän kevään.
Suomalaisesta jääkiekosta Hakkaraisella on sen sijaan paljonkin sanottavaa.
- Suomalaisella kiekkoilulla on nyt tarkan harkinnan paikka. Periaatteessa maajoukkue ja terävin kärki ovat erittäin vahvoja, liiga on vahvistunut vuosien saatossa. Joukkuemäärä liigassa on kuitenkin liian suuri. Se kuivettaa ja näivettää Mestis-tason.
- Alasarjojen mielenkiinto on saatava vahvemmaksi. Konstit ja keinot on jos vain löytyy tahtotila ottaa ne käyttöön. Järvenpään Haukkojen tyyppisiä tapauksia ei saisi tulla enää kenellekään, Hakkarainen jatkaa.
- Jos hovi voi hyvin mutta kansa näkee nälkää, on tilanne kestämätön, manageri vertaa.
Hakkarainen muistuttaa kuitenkin, että seurojen tulisi elää omien resurssiensa mukaan.
Olosuhteet kuntoon
Kuluva kausi on ollut kainuulaiselle kiekkoilulle onnistunut. Hokki pelaa pudotuspeleissä neljäntenä kautena peräkkäin ja Kajaaniin on vihdoin saatu myös A-juniorijoukkue, joka on jo varmistanut nousunsa A-nuorten ykkösdivariin.
- Sen lisäksi että meillä on nyt oma A-juniorijoukkue, meillä on hyviä pelaajia kasvamassa muualla A-juniorisarjoissa. Tulevaisuudessa heistä voi hyvinkin kasvaa runkopelaajiamme. Jo tällä hetkellä meillä on 6-7 hyvän luokan kajaanilaista Mestis-pelaajaa, Hakkarainen iloitsee.
- Juniorimäärät ovat kasvussa ja se näkyy ihan arkipäivän asioissa. Kehitämme Kainuun ja miksei koko Suomenkin jääkiekkoa luottavaisin mielin.
- Yksi suuria tulevaisuuden kysymyksiä on, saadaanko olosuhteet kehitettyä tarvittavalle tasolle. Luotan että päättäjissä on tarpeeksi järkeviä ja avarakatseisia ihmisiä. Isosta hallista haaveilu on kaukaisuudessa, mutta aina saa haaveilla. Kukaan ei voi estää manageria haaveilemasta, haaveilin joku vuosi sitten Mestis-paikastakin ja sillekin naurettiin aluksi.
Olosuhdeasioihin saadaan kohennusta syksyllä kun Kajaanin jäähallissa aloitetaan remontti. Parannustyöt käynnistyvät uusien pukuhuoneiden rakentamisella.
- On tärkeää, että saimme halliremonttiin rahaa kaupungilta. Sen lisäksi haemme vielä lääni- ja valtakunnan tason rahaa, joten pikku hiljaa hallia saadaan nykyaikaistettua Mestis-tasolle sopivaksi.
Vahva usko tulevaisuuteen
Manageri Hakkarainen katsoo tulevaisuuteen luottavaisena. Vaikka meneillään oleva kausi on vielä loppuhuipennusta vailla, löytyy Hakkaraisen mietintämyssystä ajatuksia jo tuleville kausille.
- Vladimir Kolekin lähtö kauden jälkeen on menetys, mutta samalla myös uusi mahdollisuus meille eikä se siksi jää harmittamaan niin paljoa. Olen edelleen sitä mieltä, että Vladimirin paita nousee hallin kattoon hänen hienon työnsä merkiksi.
- Kiva Torinon muisto vie pitkälle eteenpäin. Nautin monen muun tavoin Suomi-Venäjä-pelistä ja siinä olisi ainesta opetusvideoksi niin kuin joku ammattivalmentaja jo totesikin. Emme kuitenkaan päässeet nauttimaan kullasta emmekä ole vielä päässeet nauttimaan menestyksestä Hokinkaan kanssa. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa tarjota samanlaisia muistoja Hokin kannattajille kun leijonat tarjosivat olympialaisissa.
- Meillä on ollut vaikeita hetkiä, mutta niinhän se on oikeassakin elämässä. Aina ei voi olla limonadimuki käsissä etelässä vaan pitää olla lumikolan kanssa lumitöissä. Tulevaisuuden usko on kuitenkin vahva, Hakkarainen lopettaa.
