Vanessa Viitala iski tehot 7+7=14 Naisten Liigan tulokaskaudellaan. HPK-hyökkääjä tekee tuloaan korkeimmalle naisten lätkän sarjatasolle Suomessa. 17-vuotias Viitala aloitteli kiekkohommat synnyinseuduillaan.
− Nivalassa pelasin poikien kanssa. Olisinko ollut noin viisivuotias, kun menin kiekkokouluun. Siitä lähdin sitten G-junioreihin, Viitala muistelee.
Syy sille, miksi tomera pikku-Vanessa innostui jääkiekosta löytyy perhepiiristä. Laji on ollut osa hänen elämäänsä niin kauan kuin muisti kantaa.
− Isoveli pelasi lätkää, niin sitä kautta se alkoi kiinnostaa. Lähdin kiekkokouluun, koska halusin oppia luistelemaan kunnolla. Paljon en muista, mutta olen pienestä pitäen ollut halleilla katsomassa veljen pelejä, niin sitä kautta laji on alkanut kiinnostaa. Ensimmäisiä kausia en muista juurikaan. Poikien kanssa vetelin ja kauheasti en puhunut, koska olin sen verran ujo. Sinne minä vain aina eksyin, Viitala toteaa rauhalliseen tyyliinsä.
Viitalalla on nyt takanaan ensimmäinen runkosarja Naisten Liigaa, joten voitaneen sanoa hänen tekevän matkaa ammattimaisemmaksi pelaajaksi kuin mitä hän on nuorempana ollut. Isompiin ympyröihin tulo on saanut Viitalan seuraamaan kiekkoa laajemminkin.
− Aiemmin en paljon seurannut, mutta tänne muutettuani olen käynyt hallilla, kun siellä on ollut jotain hyviä pelejä. Maajoukkuepelit pitää tietysti aina katsoa.
Aivan apteekin hyllyltä hän ei ketään esikuvakseen naulaa, mutta hetken pohdinnan jälkeen huulille muodostuu suomalaisen NHL-tähden nimi.
− Jos joku pitäisi sanoa, niin varmaan Sebastian Aho. Hänen pelillinen osaamisensa kiinnostaa.
Sekä Viitala että Aho ovat pelipaikaltaan keskushyökkääjiä ja molemmat ovat kiekollisia sekä hyvin luistelevia pelaajia.
Nivalasta maailmalle
Vaikka Nivala Cowboysista on ponnistanutkin muutamia Liiga-tason pelaajia, miehissä Atte Ohtamaa ja Pasi Nielikäinen ja naisissa Merja Halmetoja etunenässä, ei kyse ole mistään mahtiseurasta. Nivalastakin täytyi tehdä reissuja muualle, jotta kehittyvä kiekkoilija sai riittävästi erilaisia pelejä alle.
− Pelasin samaan aikaan Nivalassa poikien kanssa ja kävin aikataulujeni rajoissa YJK:ssa naisten mukana. Oli kivaa päästä ensimmäistä kertaa kunnolla naisten kanssa pelaamaan. Olihan siinä kulkemista, mutta onneksi Nivalasta on vain puolen tunnin matka, Viitala muistelee.
"Pelasin samaan aikaan Nivalassa poikien kanssa ja kävin aikataulujeni rajoissa YJK:ssa naisten mukana"
YJK:ssa hänen kanssaan samoihin aikoihin pelasi monta nykyistä Naisten Liigan runkopelaajaa. Vielä noihin aikoihin Viitalakaan ei aavistellut, että edessä olisi tulevaisuus Naisten Liiga -pelaajana.
− (Moona) Keskisarjan kanssa olemme olleet parhaita kavereita jostain viisivuotiaasta asti. Myös Makkoset (Alisa ja Adalmiina) pelasivat Cowboysissa jonkin aikaa, joten hekin ovat tuttuja.
Keskisarja ja Viitala ovat tunteneet toisensa viisivuotiaista asti. TPS:ää edustava Keskisarja luonnehtii ystäväänsä seuraavasti.
− Vanessa on pelaajana nopea luistelija ja taitava kiekonkäsittelijä. Häneltä löytyy myös pelisilmää. Vanessa on kehittynyt ensimmäisellä liigakaudellaan paljon ja hänellä on mahdollisuudet mihin vaan. Ihmisenä Vanessa on ystävällinen, positiivinen ja rento tyyppi. Hänellä on hyvä huumorintaju!
"Ihmisenä Vanessa on ystävällinen, positiivinen ja rento tyyppi"
YJK jäi taakse ja pelailun tuoksina jatkui kaudella 2021−22 Haapajärven Kiiloissa.
− Kiiloissa oli tosi kiva porukka ja myös joitain pelaajia, joiden kanssa olin pelannut ennenkin. Siitä joukkueesta tulee ensimmäisenä mieleen se, kuinka voitimme U16 SM-turnauksen. Se oli aika yllättävää, sillä mukana oli myös isoja seuroja ja me tulimme pieneltä paikkakunnalta ja voitimme.
Kenties juuri pienten paikkakuntien joukkueissa pelaaminen ja pärjääminen ovat tehneet Viitalasta sen sitkeän kiekkoilijan, joka vakiinnutti paikkansa HPK:n kokoonpanossa.
Tunnollinen liigapelaaja
Täksi kaudeksi Viitalan osoite muuttui Hämeenlinnaan. HPK:n valmennus kiinnitti katseensa nuoreen lahjakkuuteen. Se oli menoa.
− Taisin olla jollain maajoukkueleirillä ja siellä oli HPK:n fysiikka- ja maalivahtivalmentaja Maija (Hassinen-Sullanmaa). Hän sanoi, että ottaisivat minut mielellään mukaan. Aloin pohtia asiaa ja näin hyvän mahdollisuuden kehittyä. Täällä on hyvät puitteet, joten päätin tulla tänne.
Viitala luonnehtii pelityyliään kahden suunnan keskushyökkääjän peliksi. Hän haluaa tehdä kenttänsä muista pelaajista parempia omalla toiminnallaan. Liekö tässäkin asiassa tekemisensä sillä, että Viitala oli aiemmin pelannut pienemmissä ympyröissä. Hän on tottunut tekemään kaukalossa pisteiden lisäksi tunnollisesti töitä.
− Pienestä lähtien minua on opetettu olemaan sellainen pelaaja. Joskus olen saattanut pelata sellaisten kanssa, jotka eivät sinne omiin niin tule, joten se on täytynyt tehdä itse. Sitä olen sitten jatkanut ja onhan se tärkeää, että keskushyökkääjänä sinne omiin polkee, 17-vuotias peluri näkee.
Tšekkiläinen Viitalan ikätoveri Barbora Juříčková on iloinen, että kaksikko pelaa samassa vitjassa.
− Hän on todella hyvä ja taitava pelaaja. Viitala osaa lukea peliä hienosti. Olemme löytäneet tavan pelata sujuvasti yhdessä.
Moninainen joukko
HPK sijoittui Naisten Liigan runkosarjassa neljänneksi juuri ennen Ilvestä. HIFK, KalPa ja Kiekko-Espoo olivat hieman karussa edellä. Hämeenlinnalaiset puristivat runkosarjan lopun upeasti ja olivat yksi koko sarjan kuumimpia joukkueita.
− Meillä on tosi hyvä joukkue ja ryhmähenki. Siellä on kiva olla ja meillä on kaikenlaisia persoonia. En ole itse kopissa kovin äänekäs, mutta kaikkien kanssa tulen juttuun ja voin puhua kelle vain, Viitala näkee syyksi sille, miksi HPK suorittaa niin hyvin.
HPK:n pukukopissa on paljon Viitalan kaltaisia nuoria pelaajia, mutta siellä on myös liuta ulkomaalaispelaajia sekä Noora Rädyn ja Jutta Stoltenbergin kaltaisia konkareitakin. Tulokas ei astellut oranssiin pukukoppiin arastellen, mutta ennenkokemattomat olosuhteet aiheuttivat omat väristyksensä.
− Olihan se aluksi tosi jännittävää. Oli uusi paikka ja uusi joukkue, joten eiköhän siinä vähän kaikkia jännittäisi. Yllättävän nopeasti pääsin hommaan mukaan. Oli helppo olla ja jännitys karisi nopeasti.
HPK:n alkukausi ei ollut tuloksellinen menestys, mutta joukkue pelasi nousujohteisesti ja on nyt hyvässä vireessä valmistautumassa pudotuspeleihin.
Matkalla huippu-urheilijaksi
Nyt, kun tulokaskausi alkaa kääntyä huipennuksensa kautta loppuun on hyvä hetki miettiä seuraavia siirtoja. Viitalan tapauksessa siirto voi olla myös paikallaan pysyminen − noin niin kuin maantieteellisesti.
− Olen kyllä miettinyt, että tänne jäisin. Täällä on hyvät puitteet ja joukkue. Myös koulukin on tuossa vielä kesken. Käyn nyt toista vuotta lukiota ja käyn sen neljään vuoteen.
Jos asemapaikka pysyykin Hämeessä ja tekeminen HPK:ssa jatkuu, haluaa nuori pelaaja olla aina vain parempi urheilija.
− Kaikkeahan sitä olisi hyvä kehittää, mutta ehkä kentän ulkopuolella se, että eläisin sellaista kunnollista urheilijan elämää. Haluan päästä siihen kunnolla kiinni, jotta sen kautta voisin kehittyä kaikessa muussakin. Kentällä haluan pelata rohkeammin ja luistella paremmin.
− Tämä on vielä aika uutta. Pienellä paikkakunnalla ei esimerkiksi ollut treenejä kovin paljon.
Nyt, kun tulokaskauden runkosarja on taputeltu, voi Viitala myös ilmoittaa kunnianhimoisen pitkän tähtäimen tavoitteensa.
− Haluan yhä jonain päivänä päästä maajoukkueeseen, toisti Viitala jämäkän tavoitteensa myös aiemmin kaudella hänelle esitettyyn kysymykseen.
Muokattu: 21.2.2023, kello 14.39: Juttua muokattu laajasti. Viitala ei voittanut Naisten Liigan tulokaspörssiä, vaan tilasto on ollut koko kauden ajan puutteellinen.
Muokattu: 21.2.2023, kello 16.10: Korjattu Kiilojen kotipaikkakunta.