Kuva © Jarno Hietanen

Apuvalmentajien rooli on näkymätön mutta tärkeä – päävalmentajat arvostavat korkeimmalle lojaaliutta

Haastattelu
Joukkueurheiluvalmennus on muuttunut vuosikymmenien saatossa. Siinä missä aikoinaan päävalmentaja vastasi lähes kaikesta joukkueen käytännön toiminnasta, nyt ympärille on rakentunut erikoisosaajista koostuva valmennusryhmä.

Kotimaista Liigaa pidetään yhtenä maailman taktisimmista jääkiekkosarjoista. Suomalainen kulttuurimme on oppinut pitämään valmentajuutta suuressa arvossa. Eri joukkueiden päävalmentajat nousevat toisinaan jopa messiaaniseen asemaan, tosin myös putoavat sieltä varsin nopeasti alimpaan helvettiin.

Vaikka päävalmentaja antaa joukkueelleen kasvot ja johtajuuden, muodostuu hänen ympärilleen joukko erikoisosaajia. Eri valmennustiimien koot ovat kasvaneet vuosien saatossa. Siinä missä vielä 90-luvulla puhuttiin lähinnä päävalmentajasta, kakkosvalmentajasta ja maalivahtivalmentajasta, nyt ammattitaitonsa yhdistävät lukuisat eri erikoisosaajat.

Liigassa valmentaminen on mitä suurimmassa määrin ryhmätyöskentelyä.

Kysyimme eri Liiga-joukkueiden päävalmentajilta, mitä tekijöitä he arvostavat eniten omassa valmennusryhmässään. Vastaukset annettiin nimettöminä. Esiin nousi lukuisia eri tekijöitä, mutta lopulta yksi piirre toistui muita enemmän.

Lojaalius mainittiin jopa seitsemässä eri vastauksessa.

"Apuvalmentajan tärkein ominaisuus on lojaalius. Se liittyy sekä ihmisen persoonaan että hänen ammattitaitoonsa."

"Lojaalisuus on äärimmäisen tärkeää. Jokaisen kauden aikana eteen tulee tiukkoja tilanteita, jolloin lojaalius mitataan. Juurikin se, puhallammeko samaan hiileen."

"Rehellisyys ja lojaalisuus ovat asioita, joita pidän ylipäätään elämässä tärkeinä. Päävalmentajana koen tehtäväkseni luoda ympäristön, jossa on hyvä tehdä töitä."

"Lojaalisuudessa on tärkeää se, että mikä sovitaan, se myös toteutetaan."

"On tärkeää, että ymmärrämme yhdessä koko valmennustiimin kanssa, minkä perässä olemme. Sen ymmärryksen pitää kohdata, muuten on vaikeaa tehdä yhteistyötä."

Myös kommunikointitaidot nostettiin useissa vastauksissa esiin. Tänä päivänä joukkueurheiluvalmennus on monilta osin kaksisuuntaista vuorovaikuttamista. Näin ollen on oleellista, että päävalmentaja kykenee luottamaan valmennusryhmänsä jäsenten kykyyn viestiä pelaajille yhdessä sovitut asiat. 

"Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä jo sen vuoksi, että mikäli et pysty viestimään pelaajille, ollaan hankaluuksissa."

"Minulle on tärkeää omata päätäntävalta, mutta tekemäni päätökset eivät saa häiritä pelaajien ja apuvalmentajien välisiä suhteita. Valmennustiimin eri jäsenet kulkevat tiiviisti pelaajien matkassa, satoi tai paistoi."

Kolmas keskeinen esiin noussut piirre oli uteliaisuus ja kyky haastaa päävalmentajan näkemyksiä. Tämä koettiin tärkeänä, ei pelkästään joukkueen edun vuoksi vaan myös valmentajan oman kehittymisen takia. 

"Se, että kaikki käy, ei vie asioita eteenpäin. Jokaisella valmennustiimin jäsenellä tulee olla joku ominaisuus, jossa hän on todella vahva ja josta kumpuaa motivaatio tehdä työtä."

"Jos on olemassa uteliaisuus uutta kohtaan, ei ole mitään rajoja siinä, kuinka paljon on mahdollista kehittyä. Itsensä kehittäminen näkyy valmentajassa ulospäin. Oma tehtäväni päävalmentajana on nostaa apuvalmentajien sisäistä motivaatiota. Se tarkoittaa toisinaan sitä, että asioita tehdään eri tavalla kuin haluaisin, mikäli tiedän apuvalmentajan ymmärtävän asiasta enemmän."

"Apuvalmentajan tulee omata uskallus haastaa päävalmentajaa. Hänellä tulee olla ajatusmalleja, jotka saavat minut ajattelemaan ja pohtimaan niitä yön yli. Oma vastuuni päävalmentajana on tehdä lopulliset päätökset."

"Ei riitä, että olet hyvä jätkä. Apuvalmentajana sinun pitää pystyä auttamaan yksilöitä ja valmennusta sekä haastaa päävalmentajaa eri taktiikoissa. Arvostan korkealle apuvalmentajia, joilla on takana pitkä pelaajakokemus. Sieltä kertyneitä juttuja ei opi kirjakerhosta tai koulun penkiltä."

Näiden kolmen kokonaisuuden lisäksi esiin nostettiin myös ahkeruus ja omatoimisuus. Kaksi vastaajista totesi, ettei apuvalmentaja voi tehdä töitä kello kädessä. Tarvitaan kykyä joustaa. Yksi vastaajista muistutti, että valmennuksen jakaantumista tulee miettiä myös kokonaiskuormituksen hallinnan kautta. Tämä toteutuu ennen kaikkea onnistuneen roolituksen myötä.

"Itselleni on tärkeää, että kun olen poissa, voin kokea turvallisuutta siitä, että kaikki toimii moitteettomasti."

"On tärkeää ymmärtää, että valmennustyö tiimeissä ei poikkea muusta esikuntatyöskentelystä. Vastuu on jakamatonta, mutta työt jaetaan. Päävalmentaja kantaa aina lopulta vastuun."

Apuvalmentajista yhden arvostus nousee muita korkeammalle

Pyysimme vastaajia myös nostamaan esiin apuvalmentajia, keitä he arvostavat erityisen korkealle. Oman sen hetkisen tiimin jäseniä ei saanut nimetä. Valinta tuotti lähes kaikille vastaajille hankaluuksia. Rajaaminen oli vaikeaa, sillä ehdokkaita oli niin paljon. Useat vastaajat totesivat myös, että he eivät tunne läheskään kaikkia Liigassa valmentavia apuvalmentajia.

Yksittäisinä niminä esiin nousivat Jussi Silander (Pelicans), Joonas Tanska (Ilves), Ville Mäntymaa (Kärpät), Toni Sihvonen (Kärpät), Lauri Merikivi (Ilves), Juha Yli-Junnila (Pelicans), Toni Heiskanen (JYP) ja Jukka Hentunen (KalPa).

Liigan ulkopuolisista nimistä esiin haluttiin nostaa myös lajilegenda Viktor Kozlov sekä Columbus Blue Jacketsin nykyinen päävalmentaja Pascal Vincent.

Yksi nimi nousi esiin muita useammin. Tällä erää HIFK:ssa valmentava Marko Ojanen mainittiin peräti neljässä eri vastauksessa.

"Marko Ojasessa yhdistyvät lojaalisuus, osaaminen ja kyky tehdä yhteistyötä. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä."

"Ojanen on tehnyt upeaa työtä sekä Ilveksessä että Tapparassa."

"Hänellä on pelistä sen kaltaista osaamista, jota arvostan suuresti."

» Lähetä palautetta toimitukselle