Kanada janoaa kotikisamenestystä − Strome ja Barzal johtotähtinä

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Strome on kivikovan Kanadan kapteeni.
Kanada lähtee kotikisoihinsa hurjalla joukkueella, vaikka vielä kisakelpoisessa iässä oleva huippupelaaja Connor McDavid ei, luonnollisesti, ole mukana. Joukkueesta löytyy laatua joka pelipaikalla. Viime kisat olivat Kanadalle suuri pettymys, kun vaahteralehtipaidat putosivat Suomelle jo puolivälierissä.

Kanadan 1997-ikäluokan huippunimet Connor McDavidin johdolla pelaavat NHL:ssä suurissa rooleissa, mutta siitäkin huolimatta Dominique Ducharmella on käsissään erittäin vaarallinen joukkue. Etenkin hyökkäysarsenaali on maailmanluokkaa.

Dylan Strome on paitsi Kanadan kapteeni, myös NHL:n kärkivarauksen saanut pelaaja. Monet vastustajat ovat tituleeranneet häntä tulevien kisojen ennakkoon parhaaksi pelaajaksi. Stromella on johtajaominaisuuksia ja taitoa, eikä hän ole myöskään heppoinen pelaaja.

Mukana pettymyksen ärsyttämiä pelaajia

Tämän vuoden joukkueessa on mukana viisi viime vuoden kisojen puolivälieräkatastrofin kokeneita pelaajia. Kanada hävisi tuolloin mestaruuteen edenneelle Suomelle 6-5 tiukassa kamppailussa. 

Mathew Barzal, Thomas Chabot, Julien Gauthier, Mitchell Stephens ja Strome muistavat tuon illan varmasti − ja haluavat tällä kertaa mitalin kaulaansa.

Tuolloin Kanadan maalivahtina pelasi Mackenzie Blackwood. Suomen maalilla pelasi tänäkin vuonna mukana oleva Veini Vehviläinen, joka vaihdettiin kesken pelin Kaapo Kähköseen. Blackwood ei esiintynyt turnauksessa edukseen, vaan Kanadan maalivahtipeli hapuili poikkeuksellisen paljon.

Kanada ei ole tottunut häviämiseen kotiareenoillaan. Nyt Torontossa ja Montrealissa pelattavat kisat ovat isännille massiivinen näyttöpaikka. Kanada on kotiyleisön turvin yksi mestarisuosikeista.

Tällä kertaa peräpää pitää

Carter Hart on tänä vuonna sellainen maalivahti, johon päävalmentaja Ducharme voi luottaa. Jo pitkään WHL-liigassa kiekkoja torjunut Hart on pelannut kaudesta toiseen kovilla tilastoilla. Tällä kaudella miehen päästettyjen maalien keskiarvo on reilusti alle kaksi. Connor Ingram antaa tarvittaessa torjuntatukea.

Viime kisojen Joe Hicketts ja Haydn Fleury ovat vaihtuneet puolustuspäässä muun muassa Noah Juulseniin ja Jake Beaniin. Thomas Chabot on yhä mukana. Tällä kertaa varakapteenin A-kirjain rinnassaan.

Puolustuksesta löytyy osaamista pelaamisen jokaiselle osa-alueelle, joten mikään pelin yksityiskohta ei jää kisaisäntien heikkoudeksi. Juulsen on vahva yleispuolustaja, jolla on edellytyksiä nousta jopa kisojen kärkipuolustajaksi. 

Joukkueen alakerrassa on myös oivallinen määrä nuoruutta, sillä moni puolustaja on 1998-ikäluokan edustaja.

Hyökkäyskalusto kisojen hirmuisin

Stromen ja Barzalin takaa löytyy lukuisia taitavia ja nälkäisiä pelaajia, jotka ovat seurajoukkueissaan näyttäneet pelaamisen mallia. Keskushyökkääjä Nicholas Roy ei ole ehkä kaikelle kansalle tuttu nimi, mutta häntä on syytä seurata. Myös Jesse Puljujärvelle povatun kolmosvarauksen paikan vienyt Pierre-Luc Dubois on seuraamisen arvoinen pelaaja, vaikkei seuratasolla tällä kaudella verkko olekaan heilunut niin hurjaan tahtiin.

Hyökkäyksen iskukyvystä saatiin osviittaa jo harjoituskaudella, kun Kanada murjoi sekä Tšekin että Suomen suurinumeroisesti. Suomea vastaan Tyson Jost ja Taylor Raddysh olivat parhaassa iskussa tehden kaksi maalia mieheen.

Connor McDavid olisi ikänsä puolesta edustuskelpoinen vuodenvaihteen kisoissa, mutta Edmonton Oilersissa tehoja niittävää hyökkääjää ei luonnollisesti nähdä MM-jäillä. Myöskään ensi vuoden varaustilaisuuden ykkösnimeksi ennakoitua Nolan Patrickia ei kisoissa pääse seuraamaan, sillä hän on sivussa loukkaantumisen vuoksi.

Lohkojako saattaa olla kompastuskivi

Kanada pelaa kisojen B-lohkossa yhdessä USA:n, Venäjän, Latvian ja Slovakian kanssa. Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat altavastaajiin, mutta kolme kärkijoukkuetta kisaavat tasaväkisesti lohkovoitosta. Alkulohkon järjestyksellä on merkitystä, sillä sen mukaan määräytyy vastustaja toisesta lohkosta elintärkeään puolivälierään.

Venäjä on aina maajoukkueturnauksissa varteenotettava nippu, ja nyt Ilja Samsonovin vartioimaa venäläismaalia tuleekin olemaan erityisen hankala hätyytellä. Myöskään rajanaapuri USA:ta ei pidä aliarvioida, sillä joukkue voitti vuonna 2015 alle 18-vuotiaiden mestaruuden. Noiden kisojen tähdet ovat valmiina haastamaan kenet tahansa, joten Kanadan on oltava valmiina kovaan taistoon rakasta pikkuveljeään vastaan.

Hyvät asemat alkulohkon perusteella takaisivat Kanadalle helpomman tien kohti kiekkokultaa. Ainakaan Suomen kohtaaminen ei varmasti olisi vaahteralehtipaidoille mieluinen yllätys. Ainakin Kanadan on oltava heti alusta asti hereillä, sillä kisat alkavat heidän osaltaan Venäjä-ottelulla. Tappio avauspelissä tietäisi kivikkoisempaa tietä matkalla kohti kultaunelmaa.

» Lähetä palautetta toimitukselle