Detroit - Los Angeles, avauskierroksen uusintaottelu

NHL / Artikkeli
Tämän kauden playoffsien avauskierroksella varsin moni joukkue kohtaa saman vastustajan kuin viime keväänä. Detroit ja Los Angeles ovat yksi näistä ottelupareista. Viimevuotinen kohtaaminen meni Red Wingsille puhtaasti 4-0, mutta Wingsin selvästä ennakkosuosikin asemasta huolimatta Kings ei suinkaan ole heille mikään pelkkä suupala. Runkosarjassa kolmesta keskinäisestä yhteenotosta molemmat voittivat yhden ja kerran pelattiin tasan.

Detroit aloitti tämän kauden vaisusti ja autokaupungissa ehdittiin jo huolestua Red Wingsin iskukyvystä. Steve Yzermanin loukkaantuminen ja Igor Larionovin kesäinen siirto Floridaan selvästi aiheutti joukkueelle sentteripulan. Valmentaja Scotty Bowman kuitenkin kauppasi Larionovin takaisin ja Yzermanin palattua kehiin Red Wings on ollut kuin uudestisyntynyt. Joukkue on todella löytänyt sen tuplamestaruuden jälkeen kadoksissa olleen menestysnälän ja nyt kaikki todella haluaa voittaa jälleen Stanley Cupin.

Kingsien alkukausi meni kohtalaisesti ja joukkue keikkui pudotuspeliviivan tuntumassa. Otteet kuitenkin ailahtelivat ja peli alkoi pahasti seota samalla kun huhut Rob Blaken kauppaamisesta kiihtyivät. Onnistuneet kaupat ennen siirtorajan umpeutumista saivat joukkueen kuitenkin oikeille raiteille.

Molempien joukkueiden kevätvire on siis ollut nousujohteinen. Detroit sai pelinsä luistamaan All-Star-tauon jälkeen, tuloksena 19 voittoa, 5 tasapeliä ja 4 tappiota. Kotona tappioittomien otteluiden putki venyi viimeisessä runkosarjaottelussa Coloradoa vastaan peräti yhdeksääntoista(17 voittoa, 2 tasapeliä), joka on seuran uusi ennätys.

Kingsien kurssi kääntyi takaisin kohti playoff-viivaa heti Rob Blake-kaupan ja Felix Potvinin tulon jälkeen. Blaken epävarma tilanne selvästi söi joukkuehenkeä ja esitykset tosiaan paranivat kuin salamaniskusta heti kaupan varmistuttua. Siitä lähtien jokkueen saldo on ollut 13 voittoa, 5 tasuria ja 4 tappiota.

Aiemmat kohtaamiset

Wings lähtee ottelusarjaan yhtenä mestariehdokkaana ja Kingsien olisi pudotettava playoff-peikko niskastaan. Finaalikevään 1993 jälkeen Kings on ollut playoffseissa 2 kertaa, molemmilla kerroilla on kesäloma koittanut heti kättelyssä 0-4 otteluvoitoin. Detroit on pudonnut avauskierroksella viimeeksi kaudella 1993-94.

Detroit oli siis avauskierroksen pudottaja viime keväänä. Wings hyydytti runkosarjassa kovaa jälkeä tehneen Kings-ylivoiman täysin ja joukkue ei saanut yhtään maalia 23 ylivoimapelistään. Lisäksi Chris Osgood piti kahdessa ottelussa nollan ja söi samalla vastustajan itseluottamuksen täysin. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen, koska Kingsin materiaali on viimevuotista leveämpää ja joukkueen esitykset ovat olleet viime aikoina hienoja.

Maalivahdit

Kings hankki Felix ”The Cat” Potvinin Vancouverista helmikuussa ja hänen tulonsa jälkeen joukkueella on mennyt erittäin hyvin. Potvinin tulolla oli varmasti suuri merkitys Los Angelesin nousulle playoff-viivan yläpuolelle, kun joukkue oli pahimmillaan siitä yli 10 pisteen päässä. Canuksissa Potvinin alkukausi oli heikko, mutta Kingseissä miehen saldo on ollut vakuuttava: 13 voittoa, 5 tasuria ja 5 tappiota. Potvin nimettiin jopa viikon 13 pelaajaksi, joten itseluottamus on varmasti jälleen ennallaan. Potviniin Kings tulee varmasti luottamaan koko ottelusarjan ajan ja hänen esityksiin ottelusarja tuskin kaatuu. Jamie Storr joutuu tyytymään luukkumiehen hommiin.

Detroitin maalivahtipeli on ollut monet vuodet aina kysymysmerkki. Pienikokoinen Manny Legace on pelannut tällä kaudella loistavasti, mutta Bowman silti aikoo luottaa Chris Osgoodiin. Osgood todella haluaa todistaa olevansa NHL:n eliittiiä ja torjua joukkueelleen jälleen Stanley Cupin. Hyvänä päivänä Osgood on ollutkin loistavassa iskussa, mutta huonoja esityksiä ei saa enää tulla. Jos Osgood epäonnistuu pariin otteeseen, niin on Legacen vuoro varmasti astua esiin. Mutta silloin Legacen pelaamattomuus playoffseissa voi koitua kohtaloksi, koska Bowman ei käy kierrättämään maalivahtejaan, jos toisella kulkee hyvin.

Puolustus

Kingsin puolustus on toiminut Rob Blaken lähdön jälkeen jopa paremmin kuin ennen sitä. Tietysti yhtä hyvä kiekollinen liideri puuttuu, mutta huhumyllyn loputtua muut pelaajat ovat nostaneet profiiliaan huomattavasti. Mathieu Schneider on yrittänyt ottaa Blaken paikkaa ja onnistunutkin siinä kohtuullisesti. Aron Miller on ollut ollut loistava hankinta Kingsille, hän ja Mattias Norström hallitsevat oman pään pelin hyvin. Tulokas Lubomir Visnovsky on esittänyt hyviä otteita hyökkäyspäässä, saa nähdä mikä on miehen taso nyt kun tosipelit alkavat. Nämä miehet muodostavat kaksi tärkeintä pakkiparia, kolmannessa parissa pelaa Jere Karalahti ja Jaroslav Modry. Kaikenkaikkiaan Losin puolustus on kuitenkin heikohko. Kiekollinen taito on keskinkertaista, kovuudessa on puutteita sekä osa miehistä on varsin kokemattomia. Todellisen johtajan (Blake) puute tulee varmasti näkymään.

Detroitin pakisto on elänyt voimakkaasti koko kauden. Bowman on kierrättänyt miehiä alituiseen, milloin loukkaantumisten takia, milloin pelituntuman pitämiseksi. Scotty tulee varmasti harrastamaan kierrätystään myös pudotuspelien aikana. ”Kaikkia miehiä tarvitaan, sillä koskaan ei tiedä miten paljon voi sattua loukkaantumisia.” –Bowman sanoo. Nicklas Lidström on puolustuksen ykkösmies, kiekollisena yksi parhaista koko liigassa. Toinen hyvä kiekollisen pelin osaaja on kokenut Steve Duchesne. Kovuuspuolen hoitaa vielä loukkaantuneena oleva Chris Chelios ja Todd Gill, myös Aron Ward voi päästä kentälle tarvittaessa. Chelioksen puuttuminen ensimmäisissä otteluissa on iso lovi kovuudessa ja varmassa oman pään pelaamisessa, mutta runkosarja osoitti, että syvyyttä muista pakeista löytyy. Varsinkin Todd Gillin farmikomennuksen jälkeinen uusi kevät on ollut huikea. Gill on muodostanut ex-laitahyökkääjä Mathieu Dandenaultin kanssa toimivan parivaljakon, jossa osapuolet täydentävät hyvin toisiaan. Ilmeisesti Bowman huomasi, että vanhentuneeseen pakistoon piti saada lisää nopeutta ja sitä rakettimainen Dandenault on tosiaan tuonut lisää. Larry Murphyn 209 playoff-ottelun ja neljän Stanley Cup -sormuksen kokemusta on varmaan vaikea ohittaa puolustajia valittaessa. Hänen parinaan on yleensä pelannut nuori ja isokokoinen tsekki, Jiri Fischer. 39-vuotias Murphy alkaa olla jo iän kangistama, mutta kokemus paikkaa monia puutteita. Ylivoimassa Murphy on edelleen hyvä. Fischer on kasvanut kauden aikana perusvarmaksi yleispuolustajaksi. Kokonaisuudessaan puolustus on iäkäs, mutta playoff-kokemus kasvaa varmasti arvoon arvaamattomaan.

Hyökkäys

Kingsin hyökkäys on ollut tällä kaudella tehokas, joukkue iski runkosarjassa kuudenneksi eniten maaleja. Luc Robitaille, Jozef Stumpel ja Zigmund Palffy muodostavat todella huippuvaarallisen ykkösnyrkin, tosin viime otteluissa Robitaillen tilalla on pelannut Coloradosta tullut Adam Deadmarsh. Deadmarshin siirto ykköseen tuo ketjuun todella loistavan power-laiturin, joka siitä on tavallaan puuttunut. Deadmarsh osaa myös viimeistelyn hyvin. Robitaillen siirto kakkoseen tuo ketjuun lisää taitoa ja maalintekovoimaa. Sentterinä ketjussa on uransa toiseksi tehokkaimman runkosarjan pelannut Bryan Smolinski ja toisella laidalla työmyyrä Glen Murray. Kolmos- ja neloskenttä ovat sitten täynnä puolustavan roolin miehiä. Heistä voisi mainita tärkeimpinä kokeneet Nelson Emersonin ja kovan pelin hallitseva Kelly Buchbergerin.

Detroitilla ratkaisijoita riittää joka ketjussa, ja joukkue olikin tehtyjen maalien osalta viidenneksi tehokkain runkosarjassa. Bowman kierrättää hyökkääjiä ottelusta toiseen aivan puolustajien tapaan ja pelivireisiä miehiä riittää viiteen ketjuun. Sentterikalusto on kokenut ja aloituksiin ei ole yhtään huonoa miestä. Steve Yzerman,
Sergei Fedorov, Igor Larionov ja Kris Draper olivat kaiki voittamassa Detroitin kahta edellistä Cupia. Power-hyökkäjiä riittää joka ketjuun, Brendan Shanahan heistä tärkeimpänä lenkkinä. Tällä kaudella huikeasti kehittynyt Martin Lapointe on myös astunut suurempiin saapaisiin. Neloskenttä on vuosien saatossa tutuksi tullut todellinen ”revi, pure, raasta” –ketju, jossa pelaa vasemmalta lukien Kirk Maltby, Draper ja Darren McCarty. Tämä kenttä yrittää varmasti parhaansa mukaan tuhota Kingsin tuhoisan ykkösketjun pelin.

Molempien joukkueiden hyökkäyksessä on rutkasti taitoa, mutta Detroitin hyökkääjien puolustuspelaaminen on selvästi Kingsejä edellä. Lisäksi Detroitilla löytyy kovuutta leveämmältä rintamalta ja on mielenkiintoista nähdä, pystyykö kova neloskenttä taklaamaan mehut pois Losin ykköseltä.

Valmennus

Kings-valmentaja Andy Murray on tehnyt Kingseissä hyvää työtä ja saanut joukkueen materiaalista paljon irti. Joukkueen hyökkäävä pelityyli on varmasti ollut pelaajille ja katsojille mieleinen, mutta yleensä mestaruudet voitetaan puolustamalla. Joukkue varmasti haluaa todistaa olevansa viimevuotista pettymystä parempi ja Murray haluaa näyttää osaamisensa myös playoffeissa.

Mutta Murraylla on vastassaan kenties NHL:n pahin mahdollinen kollega. 8 Stanley Cupin voittaja Scotty Bowman tietää playoff-kiekosta kaiken ja pystyy repimään jokaisesta pelaajastaan kaiken hyödyn irti. Bowmanin ketjupeluutus on kuin Shakkia. Hän vaihtaa tarvittaessa ketjujaan täysin sekaisesti niin kauan, että saa haluamansa kentän pelaamaan haluamaansa vastustajan kenttää vastaan. Lisäksi Scotty on loistava haistamaan ns. ”kuumat pelaajat”. Bowmanin kokemus ja menestys on Murrayhyn verrattuna aivan ylivertainen.

Erikoistilannepelaaminen

Ylivoimapeli on ollut molemmilla joukkueilla tehokasta. Detroit oli runkosarjassa koko liigan toiseksi tehokkain yv-joukkue, Kings seitsemänneksi tehokkain. Taitavat Palffy, Stümpel, Robitaille osaavat kyllä juonia kiekon verkon perukoille, jos Schneider pysyy myös viivalla hyvässä iskussa. Detroitinkin murhaava ylivoima ei ole ihme, kun kentällä on yhtä aikaa pyörittämässä Yzerman, Lidström, Shanahan ja Fedorov. Alivoimassakin Detroit on aivan NHL-eliittiä, runkosarjassa av-prosentti oli kuudenneksi paras. Kingsien murheenkryyni on sen sijaan juuri huono alivoimapeli. Runkosarjassa joukkueen av-prosentti oli peräti seitsemänneksi huonoin ja ottelusarja saattaa ratketa juuri tähän osa-alueeseen Detroitin hyväksi. Aloituksissa Detroitilla on selvä etu, sillä sentterinelikko on todella kova. Yzerman ja Draper aloitusspesialisteina vääntävät tiukat tilanteet Detroitin eduksi.

Loukkaantumistilanne

Kingseiltä on sivussa ainoastaan puolustava hyökkääjä Graig Johnson, joka on ollut jo pitkään loukkaantuneena ja koko kausi on jo hänen kohdaltaan ohi. Pikkuvammoista ovat kärsineet pudotuspelien kynnyksellä myös sentterit Bryan Smolinski(selkä) ja Ian Laperriere (aivotärähdys) sekä puolustajat Aron Miller(ranne) ja Lubomir Visnovsky(polvi). Heidän kuitenkin pitäisi olla pelikuntoisia avausottelussa.

Detroitilta puuttuu ainoastaan peukalonsa murtanut Chris Chelios. Hänen pitäisi palata ruotuun 3. tai 4. Ottelun paikkeilla. Darren McCarty parani nopeasti nilkkavammastaan ja on jo avausottelussa mukana. Muu joukkue on terve.

Seuraa heitä/ratkaisijapelaajat

Felix Potvin

Kingsin tuki ja turva heikon puolustuspään tilkitsemiseksi. Venymistä vaaditaan varsinkin Detroitin tasoista joukkuetta vastaan.

Losin ykköskenttä

Supertaitava slovakkikaksikko Palffy-Stümpel on todella vaarallinen. Ykkösketjun täydentää joko Luc Robitaille tai Adam Deadmarsh. Huippuvireessään ketju on lähes pitelemätön.

Nicklas Lidström

NHL:n ehkä parhaan puolustajan merkitys joukkueelleen on luonnollisesti suuri. Ylivoimassa koko ajan kentällä ja omaa vaarallisen laukauksen.

Steve Yzerman & Sergei Fedorov

”Stevie Wonder” on joukkueen henkinen johtaja. Ilmiömäisten taitojen lisäksi sentterikaksikko on NHL:n parhaimpia puolustavia hyökkääjiä ja korvaamattomia joukkueelleen. Fedorovin vire ollut ollut runkosarjassa lopulla hieman kateissa, mutta eiköhän pudotuspeleissä löydy taas uusi vaihde silmään.

Brendan Shanahan

Detroitin paras pistemies runkosarjassa. Ylivoimassa suuri rooli ja laukaus suoraan syötöstä on todella tarkka ja kova.

Yhteenveto

Detroit on lähes joka osa-alueella Los Angelesia parempi ja pienoinen ihme saa tapahtua, jos Kingsit menee jatkoon. Wingsin hurja playoff-kokemus kääntää myös kelkkaa heidän edukseen. Felix Potvin on paljon vartijana, mutta ei hänkään pysty sentään ihmetekoihin. Jäähyjä Kings saa todella välttää, koska Detroitin murhaava ylivoima kyllä tekee selvää jälkeä Losin heikosta alivoimapelaamisesta. Tänä vuonna Los vaikuttaa sen verran paremmalta, että se pystyy yhteen otteluvoittoon, joten Detroit menee toiselle kierrokselle voitoin 4-1.

Otteluohjelma

Otteluohjelma on poikkeuksellinen, koska Losin Staples Centerissä pelaa myös koripalloseurat LA Lakers ja LA Clippers. Ensimmäinen kohtaaminen on keskiviikkona, mutta toinen ja kolmas ottelu pelataan peräkkäisinä päivinä ja vielä eri paikkakunnilla. Jälkimmäinen ottelu alkaa vasta puoli kahdeltatoista illalla paikallista aikaa. Oikea määrää lepoa on tuossa tilanteessa todella tärkeä asia, mutta tilanne on sama molemmille joukkueille.

(Otteluiden alkamisajat Suomen aikaa):


Torstai, 12.4.

Detroit-Los Angeles, klo 02:00

Lauantai 14.4.

Detroit-Los Angeles, klo 20:00

Maanantai 16.5.

Los Angeles-Detroit, klo 06:30

Torstai, 19.4.

Los Angeles-Detroit, klo 05:30

Tarvittaessa:

Lauantai, 21.4.

Detroit-Los Angeles, klo 22:00

Tiistai, 24.4.

Los Angeles-Detroit, klo 05:30

Torstai, 26.4

Detroit-Los Angeles, klo 02:00

» Lähetä palautetta toimitukselle