Willman tuli Poriin alun perin jo kaudeksi 1999-2000, samaan aikaan valmentaja
Vladimir Jursinov juniorin kanssa. Joukkueen pelit eivät kuitenkaan tuolloin kulkeneet
toivottuun malliin, ja niinpä sekä Jursinov että luottopuolustajansa ovat välillä olleet
pakotettuja haistelemaan uusia tuulia. Willman pelasi viime kauden Espoon
Bluesissa, mutta oli koko ajan Ässien omaisuutta.
- Periaatteessa minun piti pelata viime kausikin Porissa. Keväällä kävi kuitenkin ilmi,
että Ässät haki riveihinsä erityyppistä pelaajaa, ja niinpä minä päädyin Espooseen,
Willman muistelee.
- Viime kauden jälkeen harkitsin lähtöä ulkomaille, kunnes Heikkilän Antin (Ässien
pelaajahankintavastaava) soitto keväällä muutti kuviot. Pyysin hieman mietintäaikaa,
mutta silloisen nimilistan silmäily sai aikaan kiinnostusta. Olin vakuuttunut siitä, että
tällä joukkueella tultaisiin pärjäämään.
Willmanin ensimmäinen kausi Ässissä meni heikosti.
- Kyllähän se meni sekä joukkueen osalta että henkilökohtaisesti täysin penkin
alle. Ehkä siinä kuitenkin oppi ymmärtämään jääkiekon huonoja puolia ja hallitsemaan
huonoja pelejä seurannutta stressiä. Virheistään voi oppia, puolustaja kaivelee
positiivisia puolia pari vuotta sitten kokemastaan taaperruksesta.
"Kukaan ei tehnyt aloitteita"
Tämä kausi lähti Ässien osalta käyntiin heikosti, mutta on kahdessa viime ottelussa
saanut uutta potkua. Tappara joutui viime sunnuntaina tyytymään Porissa
3-3 -tasapeliin ja Ilves kärsi tiistaina 6-1 -rökäletappion niin ikään Porin Isomäessä
pelatussa ottelussa. Ei ihme, että tunnelmat pukukopissa ovat parantuneet.
- Onhan siellä nyt hieman erilainen ilmapiiri kuin viikko sitten. Syksyn treenipelit ja etenkin
sarja-avauksen alla tehty Sveitsin-kiertue sujuivat hyvin, mutta ensimmäisissä
liigapeleissä homma meni jotenkin varovaiseksi. Vaihtuvuus pelaajistossa oli
suurta, joten ehkä me pelaajat vielä hieman katselimme toisiamme. Kukaan ei tuntunut
olevan valmis tekemään aloitteita, Willman pohtii ja kertoo, että pientä paniikkiakin
ehkä ehti olla ilmassa.
- Vaikka siinä kolmannen pelin jälkeen alkoi jo liikkua juttuja "Vovan" (=Jursinov jr.)
asemasta, niin mies loi kuitenkin olemuksellaan uskoa joukkueeseen. Ehkä se omalta
osaltaan rauhoitti pelaajiakin.
Willman kertoo, että kauden ensimmäiset ottelut todella vetivät pukukopin tunnelmia
alaspäin.
- Kyllä se vakavaksi veti. Onhan tilanne jokaiselle jätkälle se, että jos pelit eivät
kulje, niin työpaikka on vaarassa mennä alta. Ässien taloudellinen tilannekin oli toki
pelaajien tiedossa ja jyskytti ehkä omalta osaltaan takaraivoissa.
Ilves tuo mieleen muistoja
Tiistaina Ässät pelasi parhaan pelinsä pitkiin aikoihin - ainakin mitä kotiotteluihin
tulee. Willman myöntää, että Ilves oli vaisu, mutta...
- Minun mielestäni me pelasimme niin hyvää kiekkoa, että mikä tahansa vastustaja
olisi ollut kanssamme vaikeuksissa, kuuluu vakuuttava jatko.
Willmanilla on vahva Ilves-historia, sillä hän ehti ennen Poriin saapumistaan pelata
Tampereella kolme kautta. Willman myöntääkin, että tupsukorvien kohtaaminen tuo
edelleenkin verenkiertojärjestelmään ylimääräistä sykettä.
- Joukkueessa on vielä paljon pelikavereita, ja itse asiassa pelkkä "Raipen" olemassaolo
taitaa tuoda tunteen siitä. Kyllä ne ottelut vieläkin hieman jännitystä tuovat mukanaan
ja toisaalta onnistuminen taas tuntuu erityisen hyvältä. Kuittien heittely ei kuitenkaan
kuulu sen paremmin minun kuin Ilveksessä pelaavien tuttujenkaan tapoihin, mikä onkin
mielestäni fiksua. Seuraava otteluhan voi mennä vaikka kuinka huonosti, Willman
muistuttaa.
- Ennen kaikkea minulla on Ilveksen-vuosista urani tähän mennessä parhaat muistot
ja saavutukset. Ei niitä aikoja voi unohtaa.
Joukkueen menestys ykköstavoite
Willman on kahdessa viime ottelussa noussut ryminällä porilaisten katsojien
suosioon. Komeita taklauksia on sadellut, ja toisaalta myös kiekollinen peli on
tuntunut parantuneen roimasti. Willman myöntää kiekollisen pelinsä ehkä parantuneen ja osaa tarjota siihen myös syyn.
- Minulla oli hieman ongelmia entisen mailamallini kanssa, jolla pelasin jo Forssassa
(Willmanin joukkue ennen liigaan ja Ilvekseen siirtymistä). Uuden merkin ja mallin
kanssa olen saanut säädöt heti kuntoon, Willman kertoo jutuillaan lähinnä
mäkihyppääjää muistuttaen.
Willmanin tavoite on tällä kaudella sama kuin joukkueen. Henkilökohtaisempiakin
päämääriä tosin löytyy.
- Kasvojen pesuahan minä tässä parhaani mukaan yritän suorittaa. Haluan todella
näyttää porilaisille katsojille, että osaan pelata jääkiekkoa huomattavasti paremmin
kuin silloin viime visiitillä.
Tiistain ottelun katsomokeskusteluissa Willmania oltiin jo nostamassa aina
maajoukkueeseen saakka. Miehelle itselleen leijonapaita ei ole mikään pakote, mutta
kiinnostuksen kohde kylläkin.
- Tosin uskon, että saatuani Ilveksen-aikoinani näyttöpaikan siinä kuitenkaan
erityisen hyvin onnistumatta, ei Aravirta toista tilaisuutta kovin helposti tule
antamaan. Kyllä Ässä-pakan nostaminen on minulle se suurin tavoite.
Willman oli tiistaina ensimmäistä kertaa kotiyleisön todellisessa suosiossa,
mikä oli miehelle Tampereen-vuosina tuttua.
- Ei siinä paljon ehdi kuuntelemaan, mitä yleisö juuri minulle huutelee. Kannustus
ylipäätänsä oli kuitenkin tiistaina mahtavaa, Willman kiittelee.
Ei riskiä asenneongelmista
Vaikka Ässät on nyt päässyt menestyksen makuun, ei Willman usko joukkueen
lähtevän millään muotoa takki auki seuraavaan peliinsä, joka on perjantainen
vierasottelu Helsingin Jokereita vastaan.
- Eivät ne viikon takaiset asiat näin nopeasti unohdu. Tilanteet voivat vaihdella
nopeasti, minkä me olemme aivan varmasti oppineet. Pääasia on, että pystymme
pelaamaan Jokereita vastaan sitä samaa peliä, jota esitimme tiistaina. Voittoa
Helsingistä lähdetään hakemaan.
