Synkässä murjussa asuva Blackhawks-fani herää kelloradionsa ääneen. Blackhawksin radioselostaja Pat Foley huutaa äänensä käheäksi äänitteessä, jossa Blackhawks tekee voittomaalin jatkoajalla. Fani on väsynyt, mutta tähän herätykseen on mukava havahtua. Fani herää Blackhawks-boksereissaan, laittaa Blackhawks-aamutossut jalkaan ja valmistautuu aamutoimiin.
Aamu
Herättyään fani pukee välittömästi Blackhawks-pelipaidan yllensä. Paita on luonnollisesti punainen kotipaita, koska kyseinen nuttu on NHL:n kaikkien aikojen komein paita. Selkään on kirjailtu Chelios ja pelinumero seitsemän. Nimi ja numero ovat kuitenkin lähes revitty ja tussattu suttuisaksi tai ainakin yritetty peittää epämääräisesti ilmastointiteipillä. Chelios on useimpien Blackhawks-tosifanien keskuudessa petturi miehen siirryttyä pahimman kilpailijan Detroit Red Wingsin riveihin.
Pelipaita päällään fani laittaa suitsukkeet palamaan ja aloittaa Blackhawks-rukoukset. Rukouksissa kiitetään ja kunnioitetaan Blackhaws-legendoja kuten Glenn Hallia, Bobby Hullia, Denis Savardia, Stan Mikitaa ja Tony Espositoa. Legendojen pelinumeroita ei saa rukouksen aikana sanoa eikä mielellään mainita päivittäisessä puheessakaan, sillä ne ovat pyhiä. Lisäksi rukouksessa muistetaan aina kirota Blackhawks-omistaja Bill Wirtz sekä Detroit Red Wings tulisimpaan helvettiin.
Rukouksen jälkeen suitsukkeet sammutetaan. Fani siirtyy pieneen ja hämärään komeroon, jonka pöydällä makaa epämäärinen pieni nukke. Nukessa on muutamia neuloja kiinni. Nopeasti katsottuna nukke näyttää normaalilta neulatyynyltä. Todellisuudessa nukke on kuitenkin Bill Wirtziä esittävä voodoonukke, jotta fani piikittelee 15 minuutin ajan joka aamu.
Seuraavaksi fani siirtyy olohuoneeseen. Olohuone on täysin normaali olohuone sohvineen ja televisioineen. Huoneen nurkassa on kuitenkin tikkataulu, joka on punavalkoinen. Tarkemmin katsottuna tittataulussa näyttää olevan Red Wingsin logo. Fani heittää joka aamu vähintään 10 minuuttia Blackawks-tikoilla tikkatauluun vesittääkseen Red Wingsin menestyksen. Ääritilanteissa tikkatauluun kiinnitetään jonkun Red Wings -pelaajan, Bill Wirtzin tai Bob Pulfordin valokuva.
Tämän tehtyään fani noutaa aamun lehden, syö aamupalan, pesee hampaat, ajaa parran sekä tekee muut normaalit aamutoimenpiteet. Aamun lehdestä fani tosin leikkaa kaikki Blackhawks-jutut irti ja liittää ne arvokkaaseen leikekirjaansa. Red Wings -uutiset fani polttaa.
Päivä ja iltapäivä
Päivällä myös Blackhawks-fanit käyvät töissä. Työpaikalla fani kuitenkin pyrkii kaikilla tauoilla keskustelemaan Blachawksista työtovereidensa kanssa. Työn lomassa fani yrittää selata tietokoneellaan erinäisiä Blackhawks-sivustoja aina vain kuin pomon silmä välttää. Työn päätyttyä fani ajaa kotiinsa. Matkalla fani kuuntelee nauhalta vanhoja Blackhawks-otteluita - vain voitettuja ja mieluiten vastustajana Red Wings.
Kotiin tultuaan fani hyökkää välittömästi tietokoneensa kimppuun. Internetin välityksellä fani selaa kaikki mahdolliset Blackhawks-sivustot. Fani osallistuu keskusteluun erilaisilla keskustelupalstoilla. Muistaa haukkua Red Wingsiä säännöllisesti ja nauraa todella äänekkäästi kaikille Red Wings -vitseille. Hyvää hupia fanille on myös Maple Leafs -fanit, jotka jaksavat aina huvittaa merkillisillä pelaajakauppaehdotuksilla. Fani nauraa jälleen äänekkäästi. Naapurit eivät tätä ymmärrä.
Joskus fani vierailee myös Red Wingsin keskustelupalstoilla salaisella nimimerkillä. Näillä palstoilla fani luonnollisesti haukkuu Red Wingsin täysin lyttyyn sekä ylistää Tuomo Ruutua maasta taivaaseen.
Seuraavaksi fani lukee muut paikalliset lehdet joko paperi- tai internetmuodossa. Fani innostuu, kun hänen suosikkikirjoittajansa Tim Sassone kehuu edes jotain Blackhawksiin liittyvää asiaa. Chicago Sun-Timesin kirjoituksille fani nauraa. Fanin mielestä kirjoitukset ovat asiantuntemattomia ja popularistisia. Blackhawksin virallisilla sivuilla fani käy vain harvoin. Tosifanille kun virallisetkin sivut ovat liian rahvaanomaisia.
Koneensa ääressä fani saattaa kuluttaa useita tunteja. Yllään fani pitää aina pelipaitaansa. Vaikka paita onkin petturi-Cheliosin nimellä, fani ei voi vaihtaa sitä uuteen. Nykyisessä paidassa kun on muun muassa Jeremy Roenickin, Tuomu Ruudun ja uuden maalivahdin Nikolai Habibulinin nimikirjoitukset.
Fanin tulee nälkä. Hän valmistaa ruoan ja syö ateriansa Blackhawks-logoin varustetulta lautaselta. Fani pesee lautasen tarkoin, mutta varoo hankaamasta logoja liikaa, jotteivat ne kulu pois. Kuluminen saattaisi tietää pahaa onnea - vielä pahempaa kuin nykyisin. Tämän jälkeen fani valmistautuu illan otteluun.
Otteluun fani ottaa mukaansa tietenkin pelipaidan. Pelipaitaa ei ole pesty koskaan. Se haisee oluelle ja oksennukselle. Fani ei välitä. Vieressä istuvat katsojat välittävät. Pelipaidan lisäksi fani ottaa mukaansa Blackhawks-kaulahuivin sekä ikivanhan Blackhawks-lippahatun. Hattu on 1970-luvulta. Se on fanin pikkupoikana saama hattu. Hatussa on Blackhawks-legenda Stan Mikitan nimikirjoitus. Hattua säilytetään lasivitriinissä lukkojen takana. Siihen ei saa koskea kukaan muu.
Ilta
Fani lähtee otteluun. Blackhawks kohtaa kotihallissaan saman divisioonan kilpakumppanin St. Louis Bluesin. Ottelussa fani tapaa muita Blackhawks-tosifaneja. Erätauoilla fani pohtii muiden fanien kanssa joukkueensa tilannetta. Pelin aikana fani ei kuule eikä näe mitään muuta kuin itse ottelun. Häntä on tällöin turha häiritä.
Ottelu päättyy suureen pettymykseen. Blackhawks häviää Bluesille karvaasti yhdellä maalilla. Fani poistuu hallista nopeasti. Hän siirtyy muiden tosifanien kanssa läheiseen baariin. Baarissa vallitsee murhaava hiljaisuus. Pettymys näkyy jokaisen fanin kasvoilta, olutta kuluu. Tunnin päästä fanit ovat tarpeeksi päissään, jotta ottelun spekulointi voi käynnistyä.
Yö ja aamu
Ilta päättyy hilpeään älämölöön ja muuttu hiljalleen yöksi. Tappiosta huolimatta tosifanit halailevat toisiaan ja lauleskelavat kannatuslauluja. Red Wingsiä ja Wirtziä kirotaan. Tuomo Ruutua ylistetään maasta taivaaseen. Maple Leafs -faneille nauretaan.
Fani poistuu baarista ja kömpii synkkään asuntoonsa. Fani ei enää muista tappiota. Huomenna pää on kipeä ja suussa maistuu räkätinpaska, mutta fani ei muista tappiota ainakaan ennen aamun lehden lukemista.
Aamulla fani herää jälleen Blackhawks-boksereissaan. Fanilla on paha olo, hän syyttää siitä Bill Wirtziä. Silti fani muistaa tehdä aamurituaalit ja -rukoukset. Uusi päivä tuo uutta toivoa Blackhawks-fanin elämään, vaikka kausi onkin alkanut jälleen murheellisesti. Tappio on silti takanapäin. Ehkä Tuomo Ruutu tulee ja pelastaa fani mumisee ja uppoutuu aamun lehden pariin.
