Hyökkäys Venäjän vahvin ase menetyksistä huolimatta
Venäjä lähtee turnaukseen jälleen kerran yhtenä vahvimmista ennakkosuosikeista mestarijoukkueeksi. Joukkue on tyypillisen venäläinen: hyökkääjämateriaali on poisjäänneistä huolimatta selkeästi vahvin osa-alue, kun taas puolustuksen sekä maalivahtiosaston tason riittävyys mestaruuteen asti nähdään vasta itse kisoissa. Kisoihin joukkue on valmistautunut pelaamalla harjoitusotteluita Venäjän liigajoukkueita vastaan. Ennakkoa kirjoitettaessa, kolme päivää ennen kisojen alkua, virallista kisajoukkuetta ei ole vielä ilmoitettu.
Hallitsevan maailmanmestarin hyökkäysarsenaali on edelleen vahva, vaikka kokoonpanosta on tippunut syvyyttä pois Nikolai Zherdevin ja Igor Mirnovin poisjääntien vuoksi. Zherdevin kisamatka kaatui ”NHL-loikkaukseen” ja Mirnov puolestaan loukkasi itsensä juuri maajoukkueleirin alla. Vaikka kyseiset herrat olisivatkin kokoonpanossa, tulee Venäjän joukkueen seuratuin pelaaja olemaan joka tapauksessa NHL:n ensi kesän varaustilaisuuden ykköspelaaja Alexander Ovetshkin. Ovechkinin sentterinä ykkösketjussa tullee pelaamaan Phoenixin viime kesänä varaama Dmitri Pestunov. Ketjun kolmantena lenkkinä saatetaan nähdä Washingtonissa alkukauden pelannut Aleksander Semin, jonka kisoihin pääsy on ollut vaakalaudalla kurinpidollisista syistä.
Muita hyökkäyksen runkopelaajia ovat laiturit Sergei Anshakov, Jevgeni Tunik, sentteri Grigori Shafigullin, sekä Pohjois-Amerikan juniorisarjoissa pelaavat Alexei Shkotov ja Alexander Kozhevnikov. Näiden herrojen lisäksi kannattaa seurata myös toista tulevana kesänä varattavissa olevaa nuorukaista, 17-vuotiasta sentteri Jevgeni Malkinia, joka Mikkelin neljän maan turnauksessa pelasi todella lupaavasti.
Jos on hyökkäys Venäjän vahvuus, niin moni laskee maalivahtipelin sekä puolustuksen joukkueen suurimmaksi kysymysmerkiksi. Ykkösmaalivahdin rooli on tarjolla St. Louis Bluesin varaamalle Konstantin Barulinille, joka oli jo viime vuoden kisoissa haistelemassa tunnelmaa Andrei Medvedevin kakkosena. Barulinin edessä pelaava puolustus on kiekollisesti taitava, mutta melko kokematon sekä fyysisyyttä kaipaava. Viime vuoden mestarijoukkueesta mukana ovat AK Bars Kazanissa pelaava Konstantin Kornejev sekä Denis Jezhov, joista ensimmäiselle etenkin on tarjolla puolustuksen johtohahmon rooli. Tämän kaksikon jälkeen peliajasta taistelevat mm. Denis Grot, Dmitri Kosmatshev sekä varaamaton Andrei Spiridonov.
Historiallinen jenkki-ikäluokka hakee toista mestaruutta
Suomeen saapuva USA:n joukkue on jo kerran tehnyt maansa kiekkohistoriaa voittamalla alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuden vuonna 2002. Nyt kyseinen ryhmä haluaa tehdä toistamiseen historiaa, sillä USA ei ole koskaan voittanut alle 20-vuotiaiden kisoja. Joukkueella on siihen maansa historian parhaat edellytykset, sillä jenkkiryhmässä on tarvittavaa syvyyttä sekä puolustuksessa että hyökkäyksessä. Lisäksi USA:n joukkue on kokenut MM-kisaaja, sillä pelaajista kuusi oli mukana viime vuoden 20-vuotiaiden kisoissa, ja peräti 12 tuossa historiallisessa U18-joukkueessa.
USA koki kovanluokan kolauksen menestyshaaveilleen juuri ennen kisojen alkua, kun joukkueen mestaruuteen 18-vuotiaiden kisoissa johdattanut maalivahti James Howard loukkaantui eikä pysty osallistumaan kisoihin. Howardin jättämää suurta aukkoa pyrkii paikkaamaan varaamaton Michiganin yliopistossa pelaava Alvaro Montoya.
Montoya tulee saamaan tukea haastavaan tehtäväänsä yhdeltä kisojen parhaimmista puolustuksista. Ryan Suter, Mark Stuart, Matthew Carle ja Danny Richmond varattiin kaikki viime kesänä kahden ensimmäisen kierroksen aikana. Kyseiset herrat luovat jenkkipuolustuksen rungon, josta löytyy kaikkia tarvittavia osa-alueita menestyvään joukkueeseen.
Hyökkäyksessä löytyy taitoa kaikista ketjuista, ja juuri tämä syvyys onkin yksi USA:n valttikorteista ennakkoon ajateltuna. Joukkueessa pelaa monia tuttuja nimiä NHL:n tulevaisuuden lupauksia seuraaville faneille. Ryan Kessler (Vancouver) ja Dan Fritsche (Columbus) ovat tahkoneet kummatkin kuluneella kaudella ”suuressa show’ssa”. Muita joukkueen runkopelaajia ovat mm. valmentaja Mike Eavesin poika Ben, sentteri Patrick O’Sullivan sekä laiturit Zach Parise ja Stephen Werner .
Ruotsi lohkon musta hevonen?
Kuten miesten maajoukkueellakin, niin myös Ruotsin U20-joukkueen viime vuosien kisat ovat olleet pettymyksiä. Vuoden –96 mestaruuden jälkeen Ruotsin paras sijoitus on ollut neljäs, viime vuonna Kanadasta oli tuomisena kahdeksas sija. Tänä vuonna Ruotsin joukkue vaikuttaa ennakolta hyvin samanlaiselta kuin Suomen joukkue: joukkueessa on pari johtotähteä, mutta muuten pelaajistoa voisi kuvailla melko tasaiseksi massaksi. Ruotsin valmentaja Torgny Bendelin perääkin joukkueeltaan tasaista, varmaa ja uhrautuvaa puolustamista sekä tehokasta viimeistelyä hyökkäyspäässä. Muuten ei menestysmahdollisuuksia Bendelinin mukaan ole.
Ruotsin joukkueen suurimmat tähdet löytyvät hyökkäyksestä. Miestenkin maajoukkueessa tällä kaudella esiintynyt Aleksander Steen on kerännyt kiitosta Elitserienissä ja hänen harteillaan onkin ruotsalaisten hyökkäyspelin pääjuonittelijan kaapu. Toinen selkeä johtohahmo hyökkääjistössä on Islandersin viime kesänä ensimmäisellä kierroksella varaama Robert Nilsson, joka on pelannut kuluvan kauden Leksandin riveissä.
Steenin ja Nilssonin lisäksi kiekollista vastuuta ja tulosta odotetaan Loui Erikssonilta ja Niklas Danielssonilta, joka on joukkueen puhtain maalintekijätyyppi. Joukkueen fyysisintä osastoa edustavat Patrik Blomdahl ja loukkaantuneen ”Pohjois-Amerikan apu” Markus Jonasenin tilalle hälytetty Oskarshamn IK:n Alexander Hulth. Ruotsin peleissä kannattaa seurata myös vuonna –86 syntynyttä Johannes Salmonssonia, joka on yksi tulevan kesän mielenkiintoisimmista ruotsalaisnimistä NHL:n varaustilaisuudessa.
Puolustuksessa peliaikaa tulevat eniten keräämään Elitserien-puolustajat Tobias Enström ja Johan Fransson. Enström valittiin viime kauden jälkeen Elitserienin vuoden tulokkaaksi ja hyvät esitykset ovat jatkuneet tänä vuonna MoDo:n ykköspakkiparissa. Fransson puolestaan on pelannut Luulajan puolustuksessa kakkospakkiparissa. Tämän kaksikon ulkopuolelle jäävät puolustajat ovat pelanneet kuluvalla kaudella lähinnä Allsvenskanissa tai juniorisarjoissa. Pakkikaluston fyysisimmästä olemuksesta vastaa Bendelinin yllätysvalinta Henrik Blomqvist, joka nousi joukkueeseen olemalla yksi kolmesta pelaajasta, jotka pääsivät joukkueeseen pelaamatta yhtään maajoukkuepeliä tällä kaudella.
Ruotsin ykkösvahtina aloittaa Joakim Lundström, joka päässyt pelaamaan Brynäsin kakkosvahtina kuluvalla kaudella kaksi ottelua Markus Korhosen vastatessa päätorjuntavastuusta. Lundströmin selän takana peliaikaa kärkkyy –86 syntynyt Magnus Åkerlund.
Ruotsi valmistautui kisoihin pelaamalla harjoitusottelut Allsvenskanin AIK:ta sekä Kanadan U20-joukkuetta vastaan. AIK kaatui komeasti 7-1 ja Kanadaa joukkue piti tiukoilla lopputuloksen oltua 3-2.
Slovakia - pohjoisamerikkalaisin eurooppalaisjoukkue
Slovakia lähtee kisoihin parantamaan viime vuoden viidettä sijaa ryhmällä, jonka pelaajista yli puolet (13) on pelannut kuluvalla kaudella Pohjois-Amerikan junioriliigoissa. Kuten aikuisten kisoissa, myös nuorten kisoissa on Slovakian joukkueen menestystä vaikea arvioida etukäteen. Joukkueen häviö viimeisessä harjoitusottelunsa Sveitsille 3-0 voisi luvata vähemmän ruusuista turnausta, mutta toisaalta sekä puolustuksessa että hyökkäyksessä löytyy tarpeeksi tasokkaita ensimmäisen päivän NHL-varauksia, jotta menestyminenkin on kaiken loksahtaessa kohdalleen mahdollista.
Slovakian ykkösvahtina pelaa Jaroslav Halak, joka takasi torjunnoillaan maalleen viime vuonna alle 18-vuotiaiden kisoissa hopeamitalit. Slovakkivahti valittiin myös turnauksen parhaaksi maalivahdiksi. Puolustuksen johtotähdet tulevat ison veden takaisista sarjoista. Joukkueen kapteeni, Nashvillen kolmannen kierroksen varaus, Richard Stehlik pelasi jo viime vuoden kisoissa ollen joukkueen toiseksi tehokkain puolustaja. Rangersin toisella kierroksella varaama ja CHL:n Import Draftin kakkosena varattu Ivan Baranka puolestaan oli suuressa roolissa 18-vuotiaiden hopea-kisoissa. Viime kesän Import Draftin ykkösvaraus Michal Sersen jäi kisajoukkueen ulkopuolelle.
Hyökkääjistä avainrooleissa nähtäneen mm. Stefan Ruzicka ja Martin Sagat. Luontaisena maalintekijänä tunnettu pienehkö Ruzicka johtaa OHL:n tulokaspistepörssiä ja on liigan maalitilastossa 20 maalilla sijalla seitsemän. Sagat puolestaan on kookas laituri, joka on WHL-rookiepistepörssin sijalla kahdeksan heti Aki Seitsosen jälkeen. Pienikokoinen Rastislav Spirko sekä Spirkon rinnalla jättiläiseltä näyttävä yli 190-senttinen Tomas Troliga olivat mukana jo Halifaxin kisoissa. Spirko oli tuolloin Slovakian toiseksi paras pistemies.
Itävalta vuosien tauon jälkeen isoissa kisoissa
Itävalta on viimeksi ollut mukana alle 20-vuotiaiden A-turnauksessa vuonna 1981. Joukkue nousi viime vuoden B-turnauksen puhtaan pelin ansiosta täksi kaudeksi A-turnaukseen. Joukkueen harmiksi viime kauden joukkueesta suurin osa ratkaisijapelaajista, kuten suomalaisille tuttu Oliver Setzinger, on tämän vuoden turnaukseen yli-ikäisiä. Joukkueessa onkin mukana paljon vuonna –85 syntyneitä sekä pari ”kasikutosta” ja ”kasiseiskaa”.
Itävallan selkein tähtipelaaja on viime kesänä NHL-draftin viidentenä pelaajana varattu Thomas Vanek. Minnesotan yliopistossa pelaava Vanek voitti viime kaudella yliopistoliiga WCHA:n vuoden tulokkaan palkinnon ja hänet valittiin myös yliopistoliigojen lopputurnauksen parhaaksi pelaajaksi. Vanekin lisäksi joukkueesta ei NHL-varattuja pelaajia löydy.
Tämän taidokkaan laiturin lisäksi vain joukkueen maalivahdit pelaavat ulkomaisissa sarjoissa. Vuonna 1985 syntynyt Mathias Lange kauhoo kiekkoja USA:n A-junioriliiga NAHL:n Billing Bulls –joukkueessa vuotta nuoremman Thomas Innerwinkler kuuluessa Västra Frölundan A-juniorien maalivahtikalustoon.
Itävalta on joutunut kovaan lohkoon, joka ei lupaa suurta menestystä joukkueelle. Aikuisten maajoukkueen tapaan joukkue voinee hyvänä päivänä kiusata takki auki otteluun lähteneitä isompiaan jonkin aikaa, mutta pisteiden hankinta on lienee vielä liian suuri haaste.
