1. Jukurit
Kaksi mestaruutta - kolmas tulossa? Mikkelin joukkueella on jälleen kerran
sarjan parhaaksi arvioitu pelaajamateriaali, mutta vaikka Jukureille
yksimielisesti suosikin asemaa tarjotaankin, ei se ole mitenkään ylivoimainen
haastajiinsa nähden. Tärkeitä miehiä lähti Jukureista iso nippu, ja vaikka
hankinnat ovat kovaa tasoa, joukkueen suuri vaihtuvuus arveluttaa. Risto Dufvan
hektiseen liikkeeseen perustuva pelitapa lienee edelleen myrkkyä muille, mutta
uusien kolossien sopeutuminen taktiikkaan on pieni kysymysmerkki. Pelityylin ja
taktiikan sisäänajo saattaa viedä oman aikansa. Voittamisen kulttuuria
Mikkelissä kuitenkin on.
2. Sport
Vaasasta on kuulunut hyviä uutisia. Oman varjonsa Sportin ylle langettaneet
velat on saatu kuitattua, ja joukkueen hyökkäysmateriaali on selvästi
vahvistunut: Patrik Westerback, Antti Hildén, Janis Sprukts, Juris Stals, Tatu
Backman, Niklas Fogström - taitoa ja kokoa, kokemusta ja nuoruuden intoa.
Maalivahtiosastolla tai puolustuksessa ei suuria muutoksia ole tapahtunut.
Sport on erittäin kova etenkin kotonaan.
3. KooKoo
Reijo Mansikka on osoittanut valmennustaitonsa, mutta puskista iskemään päässyt
joukkue onnistui viime kaudella lähes täydellisesti, eikä suorituksen uusiminen
ole helppoa. Etenkin huikean vierassaldon toistaminen on työn ja tuskan takana.
Materiaali sinällään on pysynyt samantasoisena. Sami Heikkisen paluu Carl
Grahnin pariksi takaa onnistuneen torjuntatyöskentelyn, ja Mikko Pukka
vahvistaa puolustusta. Hyökkäyksen kärki on terävä, mutta samalla
loukkaantumisaltis (Nurmberg, Soijärvi). Kuinka hyvin Tomi Lindfors pystyy
korvaamaan kaimansa Pölläsen?
4. Kiekko-Vantaa
Jarmo Kauppi ja Paul Högbacka pääsevät jatkamaan projektiaan, kun pelaajiston
vaihtuvuus on ollut Mestiksen mittakaavassa huomattavan vähäistä. Jatkuvuuden
myötä peliesitykset lienevät tasaisempia, mutta toisaalta joukkueen venymiskyky
tuskin on juuri edellisistä kausista parantunut. Kenttäpelaajien osalta
materiaali lienee suurinpiirtein samalla tasolla kuin viime talvena, mutta Joni
Hallikaisen joutuu kovan haasteen eteen Markus Helasen korvaajana tolppien
välissä.
5. TuTo
Turkulaisjoukkueen esitykset olivat viime kaudella pettymys hyvään materiaaliin
nähden, ja etenkin syyskausi oli vaisu. Uutta notkahdusta hyvin yhdessä
pysyneelle joukkueelle tuskin on luvassa. Toisaalta avainpelaajat ovat
nykyiseen Mestikseen hyvinkin kokeneita ja Anatoli Bogdanov on valmentanut
TuToa jo pitkään - riittääkö runkosarjaan riittävästi nälkää? Maalivahtiosasto
on suuri kysymysmerkki, ja puolustus on hieman heikentynyt. Hyökkäys sen sijaan
on Tero Forsellin johdolla erittäin vahva. Pudotuspeleissä TuTolta voi odottaa
paljon.
6. KalPa
KalPa oli nousijajoukkueena runkosarjan kuudes ja ylsi pudotuspeleissä
pronssille asti. Toinen kausi nousun jälkeen on perinteisesti ensimmäistä
vaikeampi, kun into ja ennakkoluulottomuus laantuvat. KalPalla on käytössään
laaja pelaajamateriaali, ja ammattimaisuutta ja kiekko-osaamista on tullut
seuraan lisää, mutta liigaan siirtyneiden Tatu Miettisen ja Kalle Kermanin
jättämä aukko on uusille hankinnoille kovin suuri. Maalivahtipeli on
savolaisten ehdoton vahvuus, sillä Ari Luostarisen ja Juha Kauhasen tasoista
parivaljakkoa ei löydy kuin korkeintaan Kouvolasta.
7. Hermes
Kokkolan Hermes on sitä parempi, mitä lähempänä vastustajan maalia ollaan. Jani
Uskin johtama hyökkäys on Jari-Pekka Pajulan (Ilves) ja Jari Jääskeläisen (JYP)
tulon myötä hyvä, mutta puolustus ei paperilla yllä samalle tasolle. Suuri
epävarmuustekijä Hermeksen menestyksen kannalta on maalivahtiosastossa, jossa
on toistaiseksi vain nuoria vahteja, joiden meriitit aikuisten sarjoista ovat
lähes olemattomia. Löytyykö liigaympyröistä maalivahtia Hermesten tolppien
väliä vahvistamaan?
8. Hokki
Nousijajoukkue on liikkunut ahkerasti siirtomarkkinoilla, ja kun Kajaanissa
jatkavien, nousun takana olleiden runkopelaajien panos sarjaa ylempänä on
arvoitus, on Hokin sijoitusta vaikea arvioida. Jatkoajan toimittajien arvioissa
sijoitushaarukka oli kolmannesta sijasta aina kymmenenteen saakka. Valmentaja
Timo Meriläisen teesit ovat kuin tehtyjä Mestikseen. Nousijan innokkuus on tuo
pisteitä ja etenkin Kajaanissa Hokki lienee vahva, mutta miten käy pitkillä
vierasmatkoilla? Hankinnoista Antti Karhula ja Lauri Lahesalu ovat
pelipaikoillaan sarjan eliittiä, mutta pelaajamateriaali on paitsi laaja, myös
epätasainen.
9. Ahmat
Hyvinkäällä lähdetään uuteen kauteen astetta paremmista asetelmista kuin
aiempina syksyinä. Joukkueen runko saatiin hyvissä ajoin kokoon, ja aiemmasta
poiketen lähes koko joukkue ei ole mennyt uusiksi, vaan ahmapaidassa jatkavat
viime kaudesta valmentaja ja toistakymmentä pelaajaa. Maalivahtiosasto lienee
heikentynyt. Patrick Machreichin kyvyt ovat pieni arvoitus, mutta Sami Heinosen
tasolle yltäminen on äärimmäisen vaikeaa. Hyökkäyksessä Semi Pekin ja Tomi
Lindforsin tehoja lähdetään korvaamaan entistä laajemmalla rintamalla.
10. FPS
Forssassa on oltu tavallistakin myöhemmin liikkeellä. Pekka Laksola, jolla ei
ole lainkaan valmentajakokemusta Suomesta, nimettiin joukkueen peräsimeen vasta
ensimmäisen harjoituspelin aattona, ja valmentajavalinnan pitkittyminen voi
näkyä alkukaudesta taktisella puolella. Pelaajiston kokoonpano ei ole vieläkään
selvillä, kun viime kauden avainhyökkääjät vasta miettivät uransa jatkoa.
Maalivahtipeli ja puolustus kestävät vertailun viime talveen, mutta Ville
Kiiskisen lähtö jättää hyökkäykseen suuren aukon. Kun Jarkko Aaltonen ei uraansa jatka, eikä Jussi Eloratakaan tiedä uransa jatkosta vielä tässä vaiheessa, on Matti Raunion ja Andrei Makrovin vastuu pelottavan suuri.
11. KJT
Ovet kävivät, mutta suunta oli väärä. Iso joukko avainpelaajia etenkin
hyökkäyksestä vaihtoi maisemaa tai lopetti uransa, ja pääosin pääkaupunkiseudun
juniorijoukkueista tulevien korvaajien nimien selviäminen jää viime tippaan.
Toni Mustonen, Jani Taanonen ja Matti Näätänen ovat esimerkkejä lupaavista
pelureista, jotka saavat paljon vastuuta, mutta pelkästään heidän panoksensa
varaan KJT ei voi laskea. Seppo Revon valmennustaitoja ja mahdollisia
lainapelaajia SM-liigasta tarvitaan.
12. Jää-Kotkat
Jää-Kotkia povataan yksimielisesti sarjan hännille, mutta samanlaiseksi
heittopussiksi perinteinen karsija tuskin jää kuin Diskos vuotta aiemmin.
Hyvältä tilanne ei Uudessakaupungissa silti näytä, sillä yleensä UJK:n
harjoituspelit ovat sujuneet sarjapelejä paremmin, mutta nyt hälytyskellot ovat
soineet jo niissä. Etenkin puolustuksen kokoaminen on jäänyt luvattoman
myöhään, mutta avut TPS:ltä ovat Kotkien toivona. Joukkueen selkeä vahvuus on
maalivahtikaksikko Matias Valavuo - Aki Kemppi.