Viime kaudella Carolina vastasi NHL:n sensaatiosta. Joukkue voitti pudotuspeleissä ensin New Jerseyn, sitten Montrealin ja lopulta vielä Toronton ja eteni kaikkien hämmästykseksi aina Stanley Cupin finaaleihin asti. Finaaleissa se voitti ensimmäisen osaottelun ja taisteli urhoollisesti katkeraan loppuun asti. Detroitin kokemus ja materiaaliero olivat kuitenkin lopulta liian kovia paloja voitettavaksi. Tästä huolimatta kausi oli erinomainen, sillä 'Canes ei kuulunut idän suosikkeihin. Joukkueen viime kauden runko jatkaa kokonaisuudessaan, mutta nyt yllätysmomentti on poissa. GM Jim Rutherford keskittyi kesän aikana saamaan sopimukset viime kaudella joukkueessa pelanneiden kanssa, ja muutokset viime kauteen ovat minimaalisia, joten on mielenkiintoista nähdä, miten joukkue kykenee vastaamaan suurempiin odotuksiin.
Ykkösvahti hakusessa
Carolinalla on kaksi kovatasoista maalivahtia, Arturs Irbe ja Kevin Weekes. Viime kauden pudotuspeleissä kaksikko jakoi torjuntavastuun, mikä kaikkien hämmästykseksi toimi kiitettävästi. Nyt Irbe ja Weekes lähtevät kauteen samalta viivalta, eikä näin ennen kauden alkua joukkueella ole selvää ykkösvahtia.
Harjoituspeleissä torjuntatyöt on jaettu tasaisesti, eivätkä pelit ole tuoneet selkeyttä asetelmaan.
Viime kauden alussa Irbellä oli vaikeuksia, mutta hän kokosi itsensä ja oli lopulta joukkueen ykkösvahti finaaleissa. Nyt uuteen kauteen tuo oman lisävärinsä Irben uudet varusteet. Irbe on ollut kuuluisa ikivanhoista varusteistaan, joita hän on itse huoltanut pitkään. Viime kauden loppupuolella hän kuitenkin teki päätöksen luopua niistä kauden jälkeen. Nyt on käytössä uudet ja varmasti paljon kevyemmät suojat ja hanskat, joten muutama ylimääräinen kiekko, joka ennen olisi mennyt maaliin, voikin nyt jäädä varusteisiin.
Kesken viime kauden Tampa Baysta hankittu Weekes lähtee tosissaan haastamaan Irbeä ykkösmaalivahdin paikasta. Hän aloitti pudotuspelit loistavasti pudottamalla New Jerseyn jatkosta, mutta joutui vielä myöhemmin antamaan tilaa Irbelle. Nyt hänellä on kaikki mahdollisuudet ottaa itselleen joukkueen ykkösvahdin paikka. Irbe todennäköisesti aloittaa kauden ykkösvahtina, mutta Weekes on riittävän kovatasoinen ja kokenut tuuraaja, että Irbe voidaan jopa treidata, jos joukkueen harjoitusottelujen maalinteko-ongelmat eivät ota ratketakseen. Usein kahden ykkösvahdin tilanteessa valmentajalla voi olla vaikeuksia päättää kumpi pelaa, mutta ainakin viime kaudella Paul Maurice onnistui hyvin Irben ja Tom Barrasson peluutuksessa.
Kaksikon takaa farmista löytyvät vielä isokokoinen 25-vuotias Jean-Marc Pelletier sekä Randy Petruk, mutta heille tuskin on luvassa peliaikaa, mikäli Irbe ja Weekes pysyvät seurassa ja ovat terveitä koko kauden.
Nimetön puolustus
'Canesin puolustusta ei voi hyvällä tahdollakaan nimekkääksi kutsua. Nimettömyydestä huolimatta se ei kuitenkaan ole huono - siitä pitävät huolen etunenässä Bret Hedican, Glen Wesley ja Sean Hill. Kolmikon jälkeen marssijärjestyksessä seuraavassa kaartissa tulevat Marek Malik, Aaron Ward, David Tanabe ja Niclas Wallin. Puolustuksen osalta GM Jim Rutherford keskittyi vain saamaan vanhat pelaajat jatkamaan seuraassa, eikä hän hakenut uusia nimimiehiä vapailta markkinoilta. Muutosta viime kauteen ei ole käytännössä lainkaan - vain Steve Halko on uusi kasvo puolustuksessa, ja hänkin lähinnä kuuluu kolmospakkipariin, jos sinnekään.
Bret Hedicanin kanssa saatiin aikaan monivuotinen jatkosopimus, mikä oli tärkeä asia joukkueen kannalta. Vaikka syvyyttä puolustuksesta löytyykin, niin sekä yli- että alivoimaa pelaava nopea Hedican olisi ollut liian tärkeä pelaaja menetettäväksi. Puolustuksen johtaviin pelaajiin kuuluvat myös kokeneet Sean Hill ja Glen Wesley. Kolmesta suurimmasta vastuunkantajasta kaksi (Hill & Hedican) saapui Pohjois-Carolinaan kesken viime kauden, joten viime kauden melko suureen päästettyjen maalien määrään (ka 2,65 maalia/ottelu, NHL:n 19:nneksi suurin) on odotettavissa kohennusta.
Syvyyttä takalinjoihin tuo isokokoinen peruspakki Marek Malik, joka pelasi viime kaudella 'Canesin jokaisessa ottelussa. Tämän lisäksi hänellä oli joukkueen paras +/- saldo (+10). Niinikään enemmän syvyys- kuin taito-osastolle voidaan laskea ennen Detroitissa luutinut Aaron Ward, Niclas Wallin sekä kesän hankinta Steve Halko. David Tanabe teki aiemmin läpimurtonsa 'Canes-puolustukseen, mutta viime kausi meni huononlaisesti ja lopullisesti kauden päätti loukkaantuminen pudotuspelien alussa. Mielenkiintoista nähdä kykeneekö Tanabe nostamaan tasonsa takaisin tulokaskauden vireeseen.
Puolustuksesta löytyy taitoa ja syvyyttä, eikä yksi loukkaantuminen vielä aiheuta paniikkia. Carolinan yksi viime kauden salaisuuksista oli kuitenkin terveenä säilyminen, joten jos tuuri kääntyy ja pari runkopuolustajaa loukkaantuu samaan aikaan, joukkueella on edessä hankalat paikat - ainakin ilman kauppoja.
Idässä Carolinan puolustus kestää hyvin vertailua muiden joukkueiden kanssa. Aivan terävimpään kärkeen se ei kuitekaan yllä, mutta ylempään keskikastiin syvyys, taito ja tasaisuus riittävät Itäisessä Konferenssissa hienosti.
Hyökkäykseltä odotetaan tehoja
Jos puolustus säilyi kesän jäljiltä ennallaan, niin aivan samaa voidaan sanoa myös hyökkäyksestä. Ainoa mainittava muutos kesän aikana on vapaa agentti Martin Gelinasin siirtyminen Calgaryyn. Menetys se tietysti oli, mutta nuoret tshekkipelaajat kykenevät korjaamaan aukon kakkos-kolmosketjussa. Muilta osin runko on pysynyt aivan ennallaan. Hyökkäyksenkin osalta Rutherford keskittyi tekemään sopimuksia joukkueen viime kauden pelaajien kanssa ja onnistuikin siinä hienosti. Tästä huolimatta harjoituspelit eivät ole kovin paljoa luvanneet, sillä ne päättyivät viiden ottelun tappioputkeen, joissa 'Canes sai aikaan vain yhden maalin! Vastuskaan ei ollut aivan kärkipäätä, sillä he kohtasivat kahdesti mm. heikon Atlantan.
'Canesin ykkösketjuna on ollut pitkään Jeff O'Neill - Ron Francis - Sami Kapanen. Yksi liigan aliarvostetuimmista pelaajista, Francis, on jakanut keskellä syöttöjä, jotka Kapanen ja O'Neill ovat latoneet verkkoihin. Koko ketjun sopimukset olivat katkolla kesällä, mutta kaikki päättivät jatkaa hurrikaanipaidassa. Tämä oli seuran tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää, sillä Francisin johtama vitja teki liki 40% joukkueen maaleista viime kauden runkosarjassa. O'Neill pelasi hyvän kauden, ratkaisi monia otteluita ja oli finaaleissa joukkueen parhaita. Hän kykeni vastaamaan haasteeseen siinäkin vaiheessa, kun Kapasen kantti petti pudotuspeleissä. O'Neill tulee varmasti tarjoamaan vielä monen monta hienoa hetkeä carolinalaisyleisölle.
Sami Kapanen pelasi hienon runkosarjan, mutta kaudesta jäi silti paha maku suuhun, kun hän epäonnistui pahasti kevään pudotuspeleissä, joten näyttöhaluja valmentajalle ja faneille löytyy varmasti - kunhan energia vain saadaan kanavoitua oikeisiin asioihin. Ykkösketju on vastannut myös 'Canesin ylivoimatehoista, joten joukkueelle ketjun onnistuminen ja terveenä säilyminen on elintärkeää.
Kakkosketju on ollut koostumuksessa Bates Battaglia - Rod Brind'Amour - Eric Cole. Battaglia takoi viime kaudella ennätyspisteensä ollen joukkueen viidenneksi paras pistemies. Samaa ja vähän enemmänkin odotetaan myös tällä kaudella. Brind'Amour tuo paljon taitoa ja syvyyttä sentterikaartiin, eikä joukkue olisi mahdottoman vuoren edessä vaikka joukkueen johtaja, sekä kaukalossa että pukukopissa, Ron Francis loukkaantuisi. Ketjun oikea laitahyökkääjä Eric Cole teki kauden aikana 40 pistettä (16+24), ja oli joukkueen yksi suurimmista positiivisista yllättäjistä. Alkava kausi on kuitenkin vasta hänen NHL-uransa toinen. Joukkueen kannalta olisi tärkeää, että hän kykenisi välttämään sophmore jinx -ilmiön ja nousemaan seuraavalle tasolle. Vastustajan on kuitenkin melko helppoa estää yhden ketjun maalinteko, mutta jos 'Canesin kakkosketju yltäisi viime kautistakin parempaan, voisi joukkueelle ennustaa hyvää kautta.
Kolmosketjun tshekkipelaajat Jaroslav Svoboda ja Josef Vasicek pelasivat hyvät pudotuspelit, ja heillä riittää myös taitoa paikata mahdollisia loukkaantuneita kahdessa ensimmäisessä ketjussa. Syvyyttä joukkueen kolmos- ja nelosketjuihin tuovat vielä alivoimaspesialistit Jeff Daniels, Tommy Westlund ja Kevyn Adams sekä Darren Langdon, Craig Adams, Craig McDonald. Todennäköisesti ensimmäiset farmista nostettavat pelaajat ovat joukosta Jeff Haarema, Jesse Boulerice, Mike Watt ja Kaspars Astashenko.
Carolinalta löytyy kaksi hyvää hyökkäysketjua ja sopivaa syvyyttä kolmos- ja nelosketjuista, mutta pitkiin loukkaantumisiin ratkaisijasektorilla ei kuitenkaan ole varaa, tai muuten voi käydä huonosti.
Menestysarvio
Alkukausi ratkaisee suunnan. Carolina pelasi viime kaudella kotonaan heikosti, vieraistakin tuli enemmän voittoja, mutta pudotuspelien menestyksen myötä yleisö löysi tiensä jäähallille ja Hurrikaanit saivat myös enemmän voittoja tililleen kotiotteluissaan.. Carolina pelaa kauden 19:sta ensimmäisestä ottelusta 14 kotonaan. Näistä otteluista olisi kerättävä mahdollisimman paljon pisteitä, sillä ainakin Washingtonilla on kana kynittävänä viime kaudesta. Jo viime kaudella pudotuspelien ulkopuolelle jääneet Washington ja NY Rangers voittivat enemmän otteluita mitä 'Canes, mutta Carolinan pelastukseksi tuli tasapelien suuri määrä. Toinen menestykseen auttanut tekijä oli koko NHL:n heikoin divisioona.
Harjoitusottelujen tehottomuus varmasti huolestuttaa valmennusjohtoa, eikä syyttä, mutta eiköhän maalihanat taas aukea kun kausi käynnistyy. Mikäli 'Canes saa hyvän alun kaudelle, voi joukkueella olla huhtikuun alkuvaiheilla yllättävänkin suuri pistemäärä. Carolinan kautta ratkaisee paljon myös miten Washington onnistuu. Mikäli joukkue floppaa taas, Carolina on hyvin lähellä divisioonan voittoa ja pudotuspelien ensimmäisen kierroksen kotietua. Jos taas Washington onnistuu odotetulla tavalla niin haarukassa ovat sijat 5-8 Itäisessä Konferenssissa. Viime kaudella Carolina keräsi Itäisen Konferenssin joukkueista vasta seitsemänneksi eniten pisteitä.
Kysymysmerkkejä tuo ilmaan myös se, että viime kaudella Carolina säästyi lähes kokonaan suuremmilta loukkaantumisilta. Miten joukkue kestäisi vaikkapa Francisin tai O'Neillin pidempiaikaisen poissaolon? Kakkosketju pelasi viime kaudella hyvin, ja nyt vaaditaan ainakin vastaavaa onnistumista - pelkällä Francisin ketjulla joukkue ei valitettavasti tule menestymään. Nyt myös fanien odotukset ovat finaalien myötä suuremmat - kenties liian suuret, sillä kansa löysi jääkiekon Pohjois-Carolinassa vasta pudotuspelien aikaan. Finalisteille seuraava kausi on ollut usein yllättävän kivinen lyhyen kesäloman ja sen jälkeisten korkeiden odotusten vuoksi. Carolinan materiaali kuitenkin riittänee kirkkaasti pudotuspeleihin myös tulevalla kaudella.
