Mielipide

Buffalo Sabres 2010–2011 – Viimeinen silaus

NHL / Kolumni
Buffalo Sabres lähti altavastaajana kauteen 2009–2010 ja kivenkovan divisioonan piti olla ”keskinkertaiselle” ryhmälle liian iso pala purtavaksi, mutta muistaako kukaan miten taas kävikään? Buffalo voitti oman divisioonansa, enemmän tai vähemmän maalivahti Ryan Millerin ansiosta. Kevään karvas pettymys, joukkueen tippuessa jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, jätti kuitenkin paljon hampaankoloon.

Päävalmentaja Lindy Ruff, 50, on ylivoimaisesti eniten nykyisen joukkueensa kanssa voittoja kerännyt vastuunjakaja. Kolmastoista peräkkäinen kausi Buffalon peräsimessä tarkoittaa joukkueen olevan jälleen laadukkaan valmennuksen alaisuudessa. Ruffin vastuuta helpottaa myös se tosiasia, ettei joukkueen runko ole kokenut hätkähdyttäviä muutoksia viime vuosina.

Kesällä suurin huomio keskittyi enemmän uusien pelipaitojen julkistamiseen kuin pelaajamateriaalin muutoksiin. Joka tapauksessa puolustus oli kesän merkittävin kierrätyksen kohde. Suomen Toni Lydman sekä ruotsalainen Henrik Tallinder saivat lähteä, joukkueen hakiessa uusia tuulia puolustuspäähän. Kokeneet puolustajat, Jordan Leopold ja Shaone Morrisonn, korvasivat skandinaavi –kaksikon.

Merkittävin yksittäinen siirto oli Stanley Cup –voittaja Rob Niedermayerin tuleminen Buffaloon. Muutokset eivät ole olleet kovin suuria. On vaikea arvioida saadaanko näillä siirroilla palaset loksahtelemaan lopullisesti kohdalleen. Alkukausi kuitenkin esittää jo suurta roolia, kuinka osuvia valmennusjohdon ratkaisut ovat olleet.

Ryan Miller – maailman paras

Viime kaudella ei voinut kuin ihailla Ryan Millerin varmuutta ja itseluottamusta. Miller pelasi tähän asti uransa ehdottomasti parhaan kauden. Torjuntaprosentti 92,9 ja päästettyjenmaalien keskiarvo 2.22 olivat heti Suomen Tuukka Raskin jälkeen parhaat.

Vaikka edes Miller ei pystynyt viemään joukkuettaan pidemmälle kevään pudotuspeleissä, hänen loistavan kautensa kruunasi arvostetun parhaan maalivahdin palkinnon eli Vezina trophyn pokkaaminen. Myös Vancouverin olympiaturnauksesta tuomisina oli hopeinen mitali. Nämä meriitit tekevät Milleristä tällä hetkellä maailman parhaan maalivahdin.

Ei ole mitään syytä miksei Miller jatkaisi siitä mihin jäi, mutta joukkueen puolustuksen pitää ehdottomasti pystyä tukemaan Milleriä paremmin. Muuten keväällä Sabresille lankeaa jälleen sama tuomio.

Buffalolla on myös kakkosena perusvarma sekä kokenut Patrick Lalime, 36. Tähtimaalivahdin tarvitessa lepoa Lalime korvaa hänet riittävän hyvin noin kymmenen pelin verran. Taustalla on tulossa myös nuori ruotsalainen Jhonas Enroth, jossa on potentiaalia todelliseksi huippuveskariksi.

Puolustuksella iso merkitys

Buffalon puolustukselle kerääntyy suuria odotuksia ennen kauden alkua. Nyt muutaman muutoksen jälkeen kaiken tulisi onnistua parhaalla mahdollisella tavalla.

Suurin huomio keskittyy todennäköisesti Tyler Myersiin, 20, joka palkittiin viimekaudella vuoden tulokkaana. 203–senttisen jätin otteet olivat reilusti kypsemmät kuin saattoi odottaa. Puolustukseen kaivattuja tehoja Myers säesti 48 pisteellään. Myös Steve Montador sai paljon kiitosta miehen sivutessa uransa parasta kauttaan tehotilastoissa.

Puolustuksen sydän on ehdottomasti joukkueen kapteeni Craig Rivet. Uransa ehtoopuolella oleva Rivet pitää johtajan roolin, vaikka tehopuolella ei hänestä enää hirveästi apua olekaan. Myös joukkueeseen hankittu Jordan Leopold on mielenkiintoinen pelaaja, onhan mies pystynyt parhaimmillaan yli kolmenkymmenen pisteen kauteen. Viime kaudella 11 maalia takonut Leopold osoitti olevansa vieläkin taitava kiekollisena puolustajana tasakentällisin ja ylivoimassa.

Suurin kysymysmerkki on, pystyykö puolustus tukemaan Buffalon hyökkäyksiä ja auttamaan riittävästi ylivoimapelaamisessa. Toisaalta tarkkailun alla on myös, kuinka organisoidusti puolustus pelaa varman Millerin edessä.

Peluutustavan ja pakkiparien ratkominen ovat itse päävalmentajallekin iso pala purtavaksi. Puolustuksella on Sabresin tulevan kauden kokonaiskuvassa iso merkitys. Pakkikalustossa on potentiaalia, mutta pieni pelko epäonnistumisesta on olemassa.

Hyökkäys tasainen, liian tasainen?

Vaikka puolustus onkin todella isossa roolissa, pitää hyökkäyspään saada tehoja aikaan. Viime kaudella joukkueesta löytyi neljä pelaajaa, jotka pystyivät ylittämään 50 pisteen rajapyykin. Tässä onnistuivat Derek Roy, Tim Connolly, Jason Pominville sekä Thomas Vanek. Kukaan herroista ei kuitenkaan ylittänyt 70 pistettä.

Buffalosta puuttuu korkean profiilin hyökkääjä, joka takoisi pisteitä joka ilta. Itävaltalainen Vanek teki kolmena vuotena peräkkäin yli 35 maalia, mutta viime kausi oli satunnaisten loukkaantumisten takia vaikea.

Roy on ottanut joukkueessa todellisen ykköshyökkääjän roolin ollessa jälleen viimekaudella sisäisen pistepörssin ykkönen. Roy saa Pominvillen ja Vanekin näyttämään vieläkin paremmilta kuin he todellisuudessa ovat. Myös Royn pitäisi nousta aivan uudelle tasolle, jotta Buffalossa päästäisiin nauttimaan ensi keväänä pidemmälle jatkuvista pudotuspeleistä.

Tyler Ennis, 20, on tulevaisuudessa Buffalon mielenkiintoisin nuorukainen hyökkäyspäässä. Runkosarjan 10 ottelua Buffalon paidassa tuottivat 3+6=9 ja pudotuspeleissä tulleet neljä tehopistettä osoittavat Ennisin olevan valmis nousemaan suurempaan rooliin Ruffin hyökkäyskuvioissa.

Joukkueesta löytyy vielä kolme 1970–luvulla syntynyttä pelaajaa, jotka edustavat Buffalon hyökkäyksen kokemusta. Jochen Hecht ja Mike Grier jatkavat siihen mihin viime kaudella jäivät ja ryhmään lisättiin vielä New Jerseystä saapunut Buffaloon Rob Niedermayer. Molemmat ovat pelanneet jo tähän mennessä hienot NHL–urat, mutta Hecht ja Grier tavoittelevat vielä kovasti himoittua mestaruutta.

Jos tehot jakaantuvat hyökkäyksessä vieläkin tasaisemmin kuin viime kaudella, ei Buffalo tarvitse "crosbyja" tai "Malkineita". Mitä pidemmälle kevät etenee, on kuitenkin jonkun otettava sankarinviitta ylleen ja ratkaistava tiukkoja otteluita. Nähtäväksi jääkin kuka tähän pystyy. Itävallan poika, Vanek, voi olla isojen ottelujen mies jos hänelle vain annetaan mahdollisuus.

Pudotuspelit selkeä ykköstavoite

Viime kaudella Sabres osoitti, ettei heihin kohdistunut kritiikki ollut aiheellista. Voittihan joukkue divisioonansa ja tulee olemaan mukana taistelussa tulevaisuudessakin. Ei olisi ihme jos Ryan Miller vain parantaisi otteitaan ja hän torjuisi Dominik Hasekin tavoin Sabresin aina finaaleihin asti.

Alkukausi tulee olemaan suunnannäyttäjä tällekin ryhmälle. Odotukset ovat korkealla, mutta jos syksy on vaikea, tulee talvikin olemaan aikamoista tervanjuontia.

Muutaman vuoden kasassa pysynyt perusrunko auttaa valmentaja Ruffia vaikeimmissa päätöksissä. Joukkue taistelee ja pelaa suurella sydämellä niin kuin viimevuosina sillä on ollut tapana. Tästä ryhmästä ei voi todellakaan tietää mitä tulee tapahtumaan. Voi olla että Buffalo pyörii tasaisessa keskikastissa, vaikka divisioonavoiton uusiminen ei yllätyksenä tulisikaan.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös