Suomalaiset jääkiekkoihmiset sekä myös jääkiekkoa vähemmän seuraavat ihmiset ovat melko varmasti kuulleet joskus nimen Juhamatti Aaltonen. Tällä hetkellä 37-vuotias taiteilija kantaa C:tä rinnassaan Mikkelin Jukureissa ja operoi CCM SuperTacks AS2 Pro -mailalla, joka on verrattain lyhyt ja löysä.
− Pelaan tällä hetkellä tuollaisella CCM:n mailalla, jonka jäykkyys on 67 flexiä. Mailan pituus on luistimet jalassa hartioiden tasalle eli melko lyhyt. Mielestäni lyhyemmällä mailalla on helpompi kamppailla, suojata ja käsitellä kiekkoa, Aaltonen kertoo.
Mitan sekä flexin lisäksi Aaltosen mailan varressa huomioitavaa on grippi. Näky on lukuisista toistoista tuttu: taikuri vie kiekon läheltä vartaloaan puolelta toiselle säilyttäen kiekon hallinnan ja ohittaa näin puolustajan. Jotta tämä onnistuu, on alakäden päästävä liikkumaan.
− Minä en pidä sellaisesta tosi tahmeasta gripistä. Mielestäni varren pitää olla myös vähän liukas. Alakäden pitää pystyä liikkumaan, ja siksi olen aina pyytänyt sellaista semi-grippiä jokaiseen malliin, mikä minulla on ollut, Aaltonen avaa.
On aika siirtyä lapaan. Sen perusmalli on Juhamatti Aaltosen kohdalla lähtöisin puumailojen aikakaudelta.
− Olen jo pitkään pelannut Koho 11 -lavalla, jota on tässä vuosien varrella vähän muokattu. Sitä on välillä käyristetty ja korotettu, Aaltonen kuvailee.
− Mailan mallin vaihtuessa on tuntunut, että lapa suoristuu ja sitten on täytynyt käyristää. Kärkeen olen hakenut sitä koukkua, että kiekko pysyisi paremmin hallussa suojatessa. Pelin edetessä jäät huononevat, ja siksi on täytynyt vähän korottaa. On sitä hinkattu, Aaltonen toteaa.
Iin taikuri on pitänyt mailassaan kärkierkkoja junioreista asti. Niistä on muodostunut yksi Aaltosen tavaramerkeistä suomalaisessa jääkiekossa. Komposiittimailojen yleistyttyä Aaltonen joutui kuitenkin hieman muokkaamaan omia lapateippejään. Syynä tähän oli paitsi käytännöllisyys, myös silloinen pelikaveri ja nykyinen Rauman Lukon urheilujohtaja, Kalle Sahlstedt.
− Joskus junnuna laitoin tällaiset erkat, koska sen aikaisilla venäläis- sekä tšekkipelaajilla oli. Puumailoihin ei tarvinnut kuin sen kärkierkan. Lavat ovat nykyään niin liukkaita ja siksi piti laittaa sellainen musta erkkasiivu, jotta lättyä pystyy heittämään. Kun lätyt ropeltivat, niin Sahlstedtin Kalle sanoi, että laita nyt hyvä mies jotain teippiä siihen, Aaltonen naurahtaa.
Yleensä parhaat maalipaikat syntyvät ylivoimahyökkäyksistä, mutta parhaat yksilöt pystyvät luomaan maalipaikan henkilökohtaisella osaamisellaan vaarattomankin näköisistä tilanteista. Tästä syystä nämä pelaajat jäävät mieleen ja nousevat usein puheenaiheiksi.
Aaltosen vahvuudet ovat hyökkäyspelaamisessa ja etenkin edellä mainituissa tilanteissa. Niissä vastassa olevan puolustajan liikkeet määrittävät suoraan myös Aaltosen pelivalintoja.
− Ensin täytyy tarkkailla pakin etäisyyttä. Jos puolustaja tulee kovaa päälle, niin pienellä vipillä pääsee yleensä melko hyvin. Jos taas näkee, että puolustaja vain peruuttaa, niin täytyy hyödyntää annettu tila joko lisävauhdin keräämiseen tai liukumalla pelin rytmittämiseen.
− Välillä ei edes kannata kiihdyttää, vaan luottaa ennemmin siihen liukuun, tarkkailla pakkia ja mennä ohi, kun hän iskee vastaan.
Puolustajan tarkkailussa voi Aaltosen mukaan kiinnittää huomiota myös luisteluun. Lisäksi hän painottaa pelaamisen määrän merkitystä, jotta ratkaisut tulisivat selkärangasta.
− Hyökkäämisessä voi myös haastaa puolustajan jommallekummalle puolelle ja seurata kääntymistä takaperin luistelusta etuperin luisteluun. Käännöksen tapahtuessa pääsee leikkaamaan ohi sieltä toiselta puolelta. Toki pelaamisen kautta vaistot kehittyvät, ja siitä tämäkin on paljon kiinni, Aaltonen selventää.
Syyskuun vahvan rypistyksen myötä Aaltosen kipparoima Mikkelin Jukurit nousi sarjataulukossa sijalle kymmenen. Mies itse on pelannut kuluvalla kaudella 16 ottelua tehden niissä 7+5=12 pistettä. Koko Liiga-urallaan Aaltonen on pelannut 633 ottelua tehoin 177+240=417. Hyökkääjän sopimus Jukureissa on tämän kauden kattava.
Taikavarpu on Jatkoajan juttusarja, jossa esitellään Liigan parhaimpien ja persoonallisimpien maalintekijöiden työkaluja. Tämä on sarjan kolmas osa.