Kaudesta 2005-2006 turkulaisjoukkue uudistui melko rajusti. Vaikka lukumäärällisesti muutokset koskivat eniten puolustusta, niin suurin muutos tapahtui hyökkäyksen terävimmässä kärjessä. Pitkään joukkuetta kannatellut Tero Forsellin ykköskenttä hajosi, kun sen maaliruisku Markku Vuorisalo lähti vuonojen maahan vuolemaan kruunuja. Samasta suunnasta hankittiin kovia pisteitä aikoinaan ykkösdivarissa ja vielä kovempia Norjassa eri sarjatasoilla takonut laitahyökkääjä Jari Kesti, jolta odotettiin paljon.
TuTolla on ollut paljon ongelmia pelaajien pelikunnon kanssa. Loukkaantumiset ovat koko kauden kiusanneet erityisesti pakistoa ja se on näkynyt TuTon avauspelissä. Enemmän tai vähemmän poissa kuvioista ovat olleet Fredrik Vara, Matti Kesseli ja Tommi Pelkonen. TuTo reagoi ongelmaan hankkimalla maailmaa nähneen Pasi Järvisen. Järvisen päästyä kiinni pelisysteemiin on TuTon peli parantunut kokonaisvaltasesti.
- Olen tyytyväinen siihen nähden, mitä tässä on tapahtunut. Meillä on ollut pahimmillaan kymmenen jätkää telakalla. Se on paljon, TuTon päävalmentaja Ismo Lehkonen kertoi.
Järvisen rinnalla alkukauden polvivammaa potenut puolustaja Kai Syväsalmi on yksi suurimmista tasonsa nostajista. Aiemminkin koko pelinsä riskirajoilla olemiseen perustanut puolustaja on onnistunut kääntämään uhkarohkean pelityylin voimavarakseen ja on täysin perusteltua sanoa, että "Syvis" on Järvisen ohella joukkueen johtava kiekollinen puolustaja.
Lättyä pussiin?
Maalivahtiosastolla Juha Kuokkanen on kantanut jälleen päävastuun. Jo muutaman kauden joukkueen ringissä pyörinyt Kim Törnström sai tilaisuutensa Kuokkasen lievän loukkaantumisen takia ja osoittautui pelaamissaan peleissä päteväksi torjujaksi. Kokonaisuutena TuTon maalivahtiosasto ei ole kuitenkaan yltänyt sellaiselle tasolle, että se voittaisi pelejä illasta toiseen joukkueelle. Maalivahtitaso ei ole pettänyt, mutta siinä on yhä parantamisen varaa.
Maalivahdit eivät siis ole olleet TuTon ykkösongelma, vaan joukkue on taistellut maalinteon tuskan kanssa. Markku Vuorisalon kaltaisen maaliruiskun puute on ilmeinen. Eniten tämä tietysti näkyy ykköskentän Virpiö-Forsell-Saunamäki-pelissä. Lisäksi Jari Kestin pistesaldo 2+8 tässä vaiheessa kautta on ollut selvä pettymys. Vielä lokakuussa voitiin ajatella, että Lehkosen ammattimainen harjoittelukulttuuri olisi tuottanut alkushokin kevyempään kiekkokulttuuriin tottuneelle veteraanille, mutta joulukynttilöiden valossa tuo selitys ei ole enää uskottava. Ilmeisesti se pitää uskoa: Mestis ei ole Norja ja Kesti ei ole nuorukainen.
Kestin osoittauduttua mainettaan tehottomammaksi pistelingoksi Ismo Lehkonen joutui miettimään muita ratkaisuja. Parin kokeilun jälkeen ykköskenttään sovitettiin harjoituskauden huippuvireestä hyytynyt Jouni Virpiö. Vaikka Virpiö onkin kiekollisena erittäin etevä ja kykenee rakentamaan peliä jopa Tero Forsellin rinnalla, jyväskyläläisnuorukaiselta puuttuu maalintekijän vaisto ja siihen kuuluva suoraviivaisuus.
Tämä on johtanut siihen, että TuTo dominoi kaksi erää, laukoo maalia kohden 70 laukausta ja johtaa parhaassa tapauksessa vastustajaa maalia tai kahdella. Tämä aiheuttaa paineita TuTon puolustukselle olla tekemättä lainkaan virheitä, kun yksi tai kaksi virhettä tarkoittaa, että vastustaja siirtyy johtoon.
- Mulla ei ole valittamista. Me olemme pelanneet hyvällä ilmeellä. Parhaimmillaan pelaamme hyvää jääkiekkoa, mutta se menee poikajääkiekoksi hyvin äkkiä. Kun puhutaan parin-kolmen minuutin perioideista, niin meillä tulee noita aivan liian monta per peli, TuTon Lehkonen kertoi.
Usean maalin tappioon päättyneen ottelun jälkeen TuTo koki ketsuppipullo-ilmiön. Murskattuaan KooKoon luvuin 7-0 peli alkoi kulkea ja maalinteko tuntui helpottuneen ratkaisevasti. Joulutauoo kuitenkin katkaisi hyvän vaiheen ja nähtäväksi jää, olivatko TuTon maalinteko-ongelmat vain syyskauden ongelma.
Rajana taivas ja helvetti
Turkulaisten kautta on leimannut alkukauden evakko Turkuhallissa ja joulun alla tapahtunut muutto uuteen, uljaaseen Kupittaan kiekkopyhättöön. Joukkueen omasta toiveesta sarjaohjelma oli laadittu TuTon suhteen siten, että heillä oli alkukaudella hirmuisesti vierasotteluita ja kotiottelut pelattaisiin mahdollisimman paljon Kupitaalla.
Turkuhallissa TuTo ehti pelata viisi kotiottelua ja voitti niistä neljä. Vain Sport onnistui viemään pisteet Artukaisten viljasiilosta. Samalla aikajaksolla TuTo pelasi 12 vierasottelua.
Tämä on vaikuttanut tietysti TuTon kauden aloitukseen ja yleisömäärien kehitykseen. Pitkät vieraskiertueet syövät sijoitusta sarjataulukossa ja monen kotiottelun putki syö yleisökeskiarvoa.
- Ainahan valmentajat toivovat, ettei tappio-sarakkeessa olisi yhtään merkintää, mutta se ei ole aina mahdollista tässä pelissä. Tuo vihulainen on tosissaan ja nekin koettavat kaikin mahdollisin keinoin ryöstää pisteitä. Meillä on siellä muutama paha tappio, mutta olemme päässeet niitten yli, Lehkonen tuumi.
| ajankohtaista TuTon taistelutoverit Laakso ja Salo
[lue lisää] |
TuTon tavoite ei ole muuttunut aiemmista kausista. Jälleen joukkue tavoittelee kotietua pudotuspeleihin.
- Tärkeintä on nyt se, että yritämme tosissamme saada sitä kotietua loppupuoliskon ja päästäisiin aloittamaan pudotuspelit kotonamme. Jos ei päästä, niin sitten on tärkeää, että olemme silloin tikissä - sellaisessa pelillisessä kuosissa, että vastapuolta pelottaa pelata meitä vastaan.
- Se on se maali, koska tämä ei ole jalkapallosarja. Se antaa meille tiettyjä mahdollisuuksia meille tässä runkosarjassa. Jospa tässä nousisikin suoraan runkosarjan perusteella, niin sittenhän pitäisi olla huolissaan.
Kahden vuoden jatkosopimuksen TuTon kanssa joulun alla tehnyt Ismo Lehkonen näkee selvästi mitkä ovat TuTon pelin ongelmakohdat.
- Meidän pitää oppia pelaamaan tätä peliä niin, että tajuamme että sä et voi kontrolloida ja rakentaa koko ajan tai, että sulla on pelin virtaus koko ajan hanskassa. Sun pitää aistia, että nyt on kaverin vuoro ja mitäs me nyt sitten tehdään, Lehkonen tuumi.
- Se kun me opimme, niin uskon, että meille on tulossa erittäin hyvä kausi. Se on jo hyvin lähellä ja meillä pitäisi olla se tieto-taito näpeissä. Enää on jäljellä se toteutus tuolla kentällä.
Mestiksessä keväällä playoffien ohella tullaan näkemään playoutit, joka mahdollistaa teoriassa sen, että runkosarjan voittaja voi tippua Suomi-sarjaan. Se tarkoittaa, että pudotuspeleissä taivas ja helvetti on rajana.
- Sitä sarjasysteemiä ei moni tiedäkään. Itsekin kuulin asiasta kolme-neljä viikkoa sitten, Lehkonen päivitteli.