IFK - LUK
HPK - SAI
ILV - KÄR
ÄSS - JUK
OTT - COL 2.00
PHI - BOS 2.30
CGY - BUF 4.30
VAN - EDM 5.00
ARI - SJS 5.00
Mielipide

TuTo Way

MESTIS / Kolumni
Ismo Lehkonen puhuu paljon, mutta asiaa. Tämä on tarina siitä, miten TuTo on kolmessa vuodessa noussut putoamiskarsinnasta Mestiksen ennakkosuosikiksi.

Maaliskuu 2004. TuTo on kutsunut median edustajia kuulemaan uuden päävalmentajan nimen ja hänen mietteitään.
Valmentajaksi paljastuu Ismo Lehkonen. Hänen on määrä ottaa vastuu koko TuTon yläpään kilpaurheilua harrastavasta junioritoiminnasta, kartoittaa valmentajat ja tehdä heidän kanssaan koko ajan yhteistyötä.

Tavoitteena on muuttaa urheilullisen menestyksen kurssi takaisin ylöspäin sekä mennä eteenpäin pelaajien suhteen yksilötasolla. Pohjana tälle kaikelle toimisi omavaraisuus ja turkulaisuus.

Syyskuu 2007. TuTon päävalmentaja Lehkonen istuu arkipäivän iltaharjoitusten jälkeen pukukopissa ja kertoo Jatkoajalle, missä vaiheessa korkealentoiset tavoitteet ovat konkretisoituneet käsinkosketaltaviksi toimintatavoiksi.

TuTo voittaa?

TuTo lähtee kevytkannun metsästykseen suosikkina
[lue lisää]

Tänään ei puhuta edustusjoukkueen menestyksestä, eikä mitaleista. Ainoastaan pelaajien kasvattamisesta ja toimintatavoista. Anglosaksisessa maailmassa tätä kutsuttaisiin kenties "TuTo Wayksi".

- Tavoitteemme on, että kaikki juniorijoukkueemme ovat omassa ikäluokassaan kymmenen parhaan joukossa. Silloin kun mä kolme vuotta sitten sanoin tämän, ihmiset nauroivat mulle. Nyt B- ja C-juniorit pelaavat SM-sarjaa ja meidän 93-ikäluokka on yksi Suomen parhaimmista, Ismo Lehkonen kertoo jatkaen.

- Meidän ysineloset ovat kirimässä kärkeä kiinni ja veikkaan heidän olevan jossain 15-16 paikkeilla ja ysivitoset ovat taas Suomen parhaimmistoa. Ennemmin tai myöhemmin tämä kaikki läpsähtää meidän käteen. Meidän A-juniorit on laatujoukkue ja olisin jo odottanut, että viime vuonna he olisivat nousseet. Aina se ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan.

Aamu alkaa Aalla

"Ika" kuitenkin korostaa tiimityöskentelyn merkitystä. Hän kantaa kokonaisvastuun, mutta suuressa roolissa ovat myös juniorijoukkueiden valmentajat. Lisäksi apuna hääräävät Lehkosen apuvalmentaja Petri Niukkanen ja konkarivalmentaja Raimo Määttänen.

- Itseasiassa meitä tekijöitä on tosi paljon. Yritämme löytää tässä matkan varrella sellaista, joka jää pysyväksi. Me kokoonnumme päivittäin puimaan asioita ja keskustelemaan. Varsinkin pelitavalisia ja harjoitteisiin liittyviä juttuja käsittelemme todella paljon.

- Meillä on kahdeksasta yhdeksään jäävuoro joka arkiaamu, jossa kokoontuvat junnut A:sta C:hen ja edustuksen jätkiä. Siinä on liukuvia kavereita riippuen, miten opintojensa parista pääsevät. Urheilulukion kaverit ovat tietysti erikseen, koska heillä on harjoitteita neljä kertaa viikossa. Joka tapauksessa siinä on neljä joukkueellista , joiden kanssa käydään pelillisiä ja teknisiä juttuja lävitse.

Vaikka Lehkonen vastaa koko seuran vanhemmista juniori-ikäluokista, hän ei myönnä suoraan valinneensa juniorijoukkueen valmentajia. Kehuja kuitenkin riittää omannäköisiksi valikoituneelle joukolle.

- Kaikki nämä valmentajat ja valmentajakaksikot ovat ihanteellisimmat, mitä minä voin edustusjoukkueen valmentajana toivoa, Lehkonen vakuuttaa.

”Pelin voittaminen taidetta”

TuTon mallista tulee mieleen jursinovilainen lähestymistapa, kun puhutaan pelin perusperiaatteista, joita noudattavat edustusjoukkueen ohella myös seuran juniorijoukkueet. Lehkonen kuitenkin painottaa, että erojakin on.

- Jokaisella valmentajalla on vapaat kädet toimia pelitavallisesti omillaan, mutta tietysti me keskustelemme. Kaikki juniorivalmentajat tietävät edustuksen pelitavan ja sen, mitä me haluamme kiekollisessa ja hyökkäyspelissä. Esimerkiksi A:lla ja B:llä on osa meidän pelitavasta plus, että he ovat tuoneet omia mausteitaan ja hakeneet enemmän agressiivista juniorivauhtia sinne. Meillä välillä seisotaankin peleissä, koska pelin virtausta pitää hallita, mutta siellä mennään päästä päähän.

Yhteinäinen pelitapa on mahdollistanut A- ja jopa B-juniorien nostamisen mukaan edustuksen peleihin. Viimeksi Kirkkonummen turnauksessa kokoonpanossa oli valtaosin A- ja B-junioreita. Lehkosen mukaan nämä ovat kasvattavia reissuja nuorille pelaajille.

- Kun oli kolme peliä putkeen, saimme rauhassa käydä läpi asioita, jotka liittyvät pelin voittamiseen. Junnuissa mennään ja kohnataan ja kun peli on hävitty, niin vähän ajan mökötetään, mutta ei perata sitä peliä. Olemme päässeet nyt purkamaan näiden ryhmien kanssa siitä, mikä on se oleellinen juttu, kun puhutaan pelin voittamisesta.

- Pelin voittaminenhan on taidetta. Sun pitää olla viisas pelaaja, että löydät teitä ja keinoja voittaa. Kun puhutaan pelitavasta, se on aika häilyvää, koska kun tulet junioreista, niin sä kuitenkin jännität. Iso juttu on, että me pystymme opettamaan heille ne momentumit, joita kentällä on. Se lähtee jo aloituksista; että he tietävät, miten me TuTossa halutaan aloittaa, ja mitkä ovat ne viisi ensimmäistä sekuntia, mikä on karvauspelin motto, mikä on kiekosta luopumisen motto, miksi me halutaan mennä keskustan kautta, miksi me halutaan tehdä rintamahyökkäyksiä, miten me lähdetään omista, maalailee Lehkonen.

Valmentajan kasvot

- Nämä kaikki paketit me pystymme tarjoamaan meidän valmentajille. Se on heistä kiinni mitä he ottavat käyttöön. Esimerkiksi A:n pelissä on paljon sellaista, mitä me haluaisimme muuttaa, mutta se toimii siellä.

Päävalmentaja ei kuitenkaan ole soittamassa A-juniorien valmentajalla ja antamassa mahtikäskyä muuttaa pelitapaa enemmän edustusjoukkueen suuntaan.

- En missään nimessä. Valmentajan kasvot pitää aina näkyä. Me voidaan tietysti aina piirrellä, miten me nähdään se peli. Valmentajien täytyy meille perata miten he haluavat sen nähdä.

Pelillisten asioiden lisäksi TuTossa vaaditaan nuorilta tiettyä siviiliasioiden hoitoa. Edustusjoukkueessakin jokainen mies joko opiskelee tai käy muissa töissä.

- Me edellytämme, että pelaajilla jotka ovat meidän mukanamme on opiskelu tiptop. Se on käsky numero yksi. Jos meidän mukaamme hypppää ja käyttää meidän aamujärjestelmäämme hyväksensä, jossa valmentajat ovat paikalla ja ohjaavat kädestä pitäen, niin meidän toive on, että opiskelu toimii. Jos opiskelu ei toimi, niin sitten sä satsaat vain iltaharjoitteluun ja koetat selviytyä siellä, Lehkonen selittää.

- Pelillisiä juttuja, joita me edellytämme ihan luistelukoulusta lähtien, niin meillä pitää kiekko elää. Lisäksi luistelutaito on iso juttu ja haluaisinkin, että TuTon kaverin erottaa aina luistelutaidosta. Siinä kaksi isompaa juttua. Kun noustaan miehiin, luistelutaito ja kiekon syöttäminen ja haltuunotto tulee olla kunnossa – siten että sulla on katse ylhäällä kun pelaat. Eli ei puhuta pelitavoista mitään.

- Tietysti toivomme, että puolustuspelaamisen lainalaisuudet ovat kunnossa ja esimerkiksi laituri tietää, miten puolustaa ja tietää kun puolustusalueen oman alueen täyttö tulee, niin sillä on automaatio jo B-junnuissa. Tällä hetkellä sitä ei vielä ole, Lehkonen naurahtaa.

TuTon ja Lehkosen arvion mukaan tämänkauden joukkueesta SM-liigaan voi nousta seitsemän pelaajaa. Se vaatii joukkueen juniorimyllyltä tuloksia liukuhihnalta.

- Visio on tuottaa omat pelaajat, jotka ovat niin laadukkaita, että jokaista ikäluokkaa kohden meillä on viisi kaveria, jotka pystyvät pelaamaan SM-liigaa. Välillä hyviä, välillä vähän huonompia. Sitten kun meillä eri tyyppisiä pelaajia, niin niitä pystyy roolittamaankin. En halua mitään isoa listaa kaverien heikkouksista, vaan minua kiinnostaa mitkä niiden vahvuudet ovat.

- Esimerkiksi meillä oli tänään jäällä 87-syntynyt jätkä, jonka heikkous oli luistelu. Miten voi olla? Kaveri on pelannut nuorten maajoukkueessakin, mutta ei tuossakaan iässä laitettu luistelutekniikoita kuntoon. Eli taas ne juniorikiekon perusasiat: syötöt, haltuunotot ja luistelutaito. Kaikki on silloin helpompaa pelaajalle.

TuTon mallin kantavana ajatuksena on kehittää luovan pelaajatyypin pelaajia.

- Meillä on lähdetty siitä, että pelaaja saa toteuttaa itseään. Me valmentajat koetamme antaa poikien pelata ja olemme koettaneet rakentaa peliä ja tähdentää, ettei kiekkoa roiskita pois alueelta ykkösellä ja heitetä kiekkoa punaiselta päätyyn. Jos meidän täytyy tippua joltain sarjatasolta sen takia, että meillä ei ole tarpeeksi taitavia jätkiä, niin sitten pudotaan!

Miehet vaihtuu, tapa toimia jää

Ismo Lehkonen uskoo luoneensa toimintakulttuurin, joka kestää hänen valmennuskautensa ylitsekin.

- Me olemme nyt vuoden vieneet tätä. Kun mun jälkeen tulee kavereita – tapahtui se vuoden, kahden tai kolmen päästä – niin tänne jää tietyt toimintatavat. Tässä on tietty harjoittelukulttuuri, joka on jo itsestäänselvyys ja jota ei tarvitse enää rautalangasta vääntää, kun tulee uusi valmentaja, vakuuttaa Lehkonen.

- TuTossa on tietyt lainalaisuudet. Miten toimitaan ryhmänä tai harjoitellaan. Ja sitten se, että miten siellä pelataan. Kiekkollinen peli on se ykkösjuttu ja puolustuspelin lainalaisuudet opitaan rauhallisesti kiihkoilematta.

Lehkosen mukaan TuTon erottaa monista Mestis-seuroista juniorijoukkueiden kuivaharjoittelun määrä.

- Meillä on ollut ammattiharjoittajia ja testaajia, jotka ovat opettaneet junioreille kädestä pitäen miten nostaa painoja. Jos meidän jää kestää puolitoista tuntia, niin meidän kuivaharjoittelu ei kestä tuntia, koska silloin siitä urheilutapahtumasta tulisi 2,5-tuntinen. Kuivaharjoittelu satsaa ennenkaikkea laatuun. Me ei kohnata punttien tai juoksujen tai hyppyjen kanssa.

- Se vaatii paljon valmentajilta, että oikeasti katsoo poikien perään ja korjaa virheet. Rautojen pitää pysyä sopivan alhaalla, eikä me rikota yhtään pelaajaa kuivaharjoituksissa. Kuivaharjoittelun tulisi olla terveellistä.

Toimittajan provokatiivisen vertailun Turun Palloseuran muutama viikko sitten lanseeraamaan Hockey Akatemiaan Lehkonen väistää poliitikon liukkaudella.

- Me haluamme luoda niin hyvän mallin, että voidaan sitten keksiä sille joku nimi. Nyt kun olemme vuoden tätä vetäneet, olemme saaneet hyviä tuloksia. Pojat vetävät todella iloisella ilmeellä, eikä siellä ole väsyneitä kavereita. Me ainakin ollaan tykästytty tähän juttuun. Mutta loppujen lopuksi tulokset on ne, jotka puhuu. Ei verbaalinen höpinä, Lehkonen sanoo.

Ja niitä tuloksia voidaan kenties odottaa tulevalta Mestis-kaudelta, jonne TuTo lähtee sarjan suurimpana ennakkosuosikkina.

href=http://www.jatkoaika.com/mestis.php?sivu=kolumnit&id=6513>Mestiksen kausiennakko 2007-2008

» Lähetä palautetta toimitukselle