Mielipide

NHL-Juttuja 14.11.2002

NHL / Kolumni
Goonhockey nosti taas rumaa päätään NHL:ssä viime viikolla. Presidentti Bush pääsi tapaamaan Steve Yzermanin ja Scott Bowmanin. Manute Bol aloittaa jääkiekkoilun! Guaranteed Fight Night tyrmättiin AHL:ssä. The Go-To Kalakukko, lisää Roger Neilson-tarinoita, sanomme Goodbye Bob Probertille ja muita turhia sekalaisia huomioita kommentteja ja muisteluja NHL:stä viime viikolta ja muutenkin.

Goon Hockey nostaa rumaa päätään..

Juuri kun NHL:n johto Gary Bettmanin johdolla luuli muuttaneensa
NHL-kiekon perheystävälliseksi viihteeksi tulikin viime lauantai..

Eniten huomiota herättänyt tapahtuma sattui NY Rangersin ja Columbuksen
välisessä ottelussa.
Kun pelitilanne oli jo selvä 6-3 Columbuksen hyväksi ja aikaa
kellossa jäljellä vain kaksi sekuntia Rangersin valmentaja Bryan
Trottier laittoi 5-3 alivoimatilanteeseen jäälle vähemmän tunnetut
erikoistilannepelaajat Krzysztof Oliwan, Sandy McCarthyn ja
Matthew Barnabyn.

Tilanne oli kuten aina tällaisissa tapauksissa - seurausta aikaisemmin
otteluissa tapahtuneista tilanteista. Rangersin Vladimir Malakhov
teloi Columbuksen huippulupaus Rick Nashia vaarallisen näköisesti
pelotellakseen junnua - tämän seurauksena Blue Jacketsin Jody
Shelley meni puolustamaan seuransa tulevaisuuden toivoa ja repäisi
Vladimirin kypärän päästä.

Jokainen NHL-pelejä seuraava ymmärtää ettei Trottier laittanut
kolmikkoa jäälle auttaakseen näitä saamaan NHL-eläkkeeseen
tarvittavat pelit täyteen tai että kaikkien hienojen pelivuosiensa
jälkeen Oliwa oppisi ottamaan tärkeitä aloituksia - lauantain
aloitus oli hänen uransa ensimmäinen ja viimeinen.

Columbuksen aloittajana pelanneen pelaajan Grant Marshallin
katsoessa kiekkoa ja voittaessa aloituksen Oliwa löi tätä kovaa
mailanpäällä päähän, sitten poikittaisella kaulaan aloittaen
tappelun McCarthyn käydessä samanaikaisesti paljon itseään
pienemmän Tyler Wrightin kimppuun.

Marshall olisi hyvin helposti voinut joutua pillimuonitukseen
jos mailanpään isku olisi osunut leukaluuhun rikkoen sen tai
hän olisi helposti voinut menettää vaikka silmän - onneksi
Puolan ylpeyden mailanpää osui kypärään.

NHL on joka vuosi varoittanut seuroja kirjallisesti siitä, mitä
tehdään hävittyjen pelien viimeisissä aloituksissa, jotta tällaisilta
tempuilta vältyttäisiin, vaikka tätä ei ole itse sääntökirjassa.
Pelaajat tiesivät itse, että ottelun lopussa tapahtuvasta rähinästä
tulee vuorenvarmasti pelikieltoja ja sakkoja.

Valmentaja Trottier sai maanantaina kahden ottelun toimitsijakiellon
tempustaan - harvinainen teko NHL:ltä - Oliwa sai viiden ottelun
pelikiellon ja McCarthy sakot. NY Rangers sai myös sakot.

Bryan Trottier on hyvä valmentaja ja hyvä jääkiekkomies, mutta
lauantaina hän mielestäni teki pelitaktillisen virheen ja pilasi
oman maineensa. Hän ei osoittanut kunnioitusta ottelun voittaneen
joukkueen pelaajia kohtaan eikä omiaankaan kohtaan alentaen
nämä mafian hitmanien tasolle käskemällä nämä menemään jäälle
pahoinpitelemään oikeita jääkiekkoilijoita.

Valmentajat yleensä puolustelevat tällaisia tekoja sanomalla, että
tarkoituksena on "lähettää viesti". Mikähän tämä viesti oikein oli?
Trottier halusi vältellä haastattelua pelin jälkeen ja sanoi todella
omituisesti halunneensa pitää tilanteen jäällä hallinnassa pelin
lopussa. Samalla hän kaivoi oman hautansa kysyttäessä miksi
hän laittoi pelin lopussa kaksi tappelijaa jäälle. Trottierin
vastaus: "Laitoin jäälle kolme tappelijaa.."

Ikävä tapaus NHL-kiekossa. Krzystzof Oliwa ei edes enää pääse
pukemaan kuin hyvä jos joka toiseen otteluun NHL:ssä, hän ei
osaa eikä ole koskaan osannut pelata jääkiekkoa tai käsitellä
kiekkoa ammattilaistasolla, viime vuodet häntä on myyty seurasta
toiseen - aina joku tarvitsee tappelijaa.

Oliwan tarina Puolan Tychyn hiilikaivoksista Ameriikan rahakaukaloihin
sinänsä on aina herättänyt kaikissa sympatioita. Mutta tappelijallakin
on oltava jonkinlainen ammattiylpeys. Dave Semenko, Dave Brown
tai Bob Probert eivät koskaan tapelleet valmentajan käskystä -
jääkiekkoilijat eivät ole eivätkä saa olla omaan ajatteluun
kykenemättömiä robotteja. Pelaajalla, joka käsketään jäälle
aloittamaan toisen pelaajan pahoinpitely - kuten Oliwa ja
McCarthy ja lauantaina - ei ole muuta mahdollisuutta kuin
totella jos haluaa pitää hyväpalkkaisen työpaikkansa.
(Yksi esimerkki kieltäytymisestä tapahtui silloin 1982 talvella Los
Angelesissa - vaikka valmentaja Don Perry sai pelikiellon - pelaaja,
vasta 24-vuotias Paul Mulvey ei koskaan tapauksen jälkeen pelannut
NHL:ssä - Kings antoi miehelle ensin pelikiellon ja hautasi tämän
sen jälkeen farmiin)

Tilanteessa lähinnä päänsä aukomiseen tyytynyt Matthew Barnaby
sitävastoin on paljon mainettaan parempi jääkiekkoilijana - hän
pystyy pelaamaan, vaikka kiekkokin heitettäisiin yhtäkkiä jäälle
sotkemaan ja hän on parhaita tyyppejä NHL:ssä kaukalon ulkopuolella
muutenkin.

NY Rangersin olisi pitänyt lauantaina Colubumksessa selvittää
tilit vastustajan kanssa jo aikaisemmin eikä jättää sitä viime
sekunneille.

Viikko sitten kirjoitin Hockey Hall of Fameen kutsutuista pelaajista
ja valmentajasta. Samana päivänä "Hooli" kutsui jäsenikseen myös
median edustajia - näitten valinnasta pidetään paljon pienempää
kohua kuten oikein onkin.

Tänä vuonna HHOF:een valittu Boston Globen mainio kiekkokirjoittaja
Kevin Dupont oli valinnan kunniaksi TV:n haastateltavana Bostonin
FleetCenterin ravintolassa pari viikkoa sitten samana iltana kun
Terry O’Reillyn paita jäädytettiin. Haastattelun jälkeen Dupont
käveli ravintolan läpi kohti ovea kun eräässä pöydässä illastanut
vanhempi herrasmies viittoi tätä tulemaan pöytään.

"Vihdoinkin joku huomaa minutkin onnitellakseen, tämäpä on
mukavaa", ajatteli veteraanikiekkokynäilijä Dupont..

"Voitko ilmoittaa keittiöön, etten sittenkään halua omenapiirakkaa",
sanoi pöydässä istunut mies.. heh

God blessed Texas..

Stanley Cup-mestari Detroit Red Wings meni Washingtoniin ja
Valkoiseen Taloon tapaamaan Yhdysvaltojen presidentti George
W. Bushia viime viikolla. "Dabolja":n viikko oli aika hyvä;
ensin republikaanit ottivat kontrollin edustajainhuoneessa ja
kongressissa ja sitten hän pääsi vielä tapaamaan Steve Yzermanin
ja Scott Bowmanin.

Viime kerralla kun Wings teki visiitin valkoiseen taloon tapaamaan
USA:n presidenttiä, Bill Clinton esitteli pelaajat lausuen kapteeni
Steve Yzermanin nimen "IZÖÖRMÄN", heh.

"Bubba" oli enemmän "Tongue Hockey"-miehiä..

George Bush kehui Scott Bowmanin valmennustaitoa sanomalla, että
"valmentajan on oltava hyvä jos saa kaikki nämä kovanaamat luistelemaan
samaan suuntaan". Heh, hehehe..

Tänään eli marraskuun 14. oli AHL-liigan Houston Aeros-seuran
tarkoituksena järjestää "Guaranteed Fight Night." Ennakkoon
ehdittiin illan ottelua mainostaa erikoisella mainostempulla:
katsojille luvattiin ilmaiset liput seuraavaan otteluun siinä
tapauksessa jos yhtäkään tappelua ei torstai-illan ottelussa
Milwaukeea vastaan nähdä.

AHL:n päätoimisto ei pitänyt tästä PR-tempusta ja ilta muutettiin
"Guaranteed Win Night":iksi. Aeros voitti 11 kauden ensimmäisestä
12:sta pelistään, joten tämä voi olla fanien kannalta aika
onnellinen ratkaisu.

Farmiliigojen PR-henkilöt tunnetusti tekevät miltei mitä tahansa
saadakseen katsojia sisälle halliin; bikini-iltoja, jää maalataan
vihreäksi St. Patricks- päivänä jne. jne. Viimeisin hurja PR-
temppu on entisen NBA-tähden Manute Bolin ilmoitettu osallistuminen
ensi lauantain peliin CHL-liigan Indianapoliksen paidassa. Bol
voitti vähän aikaa sitten pidetyssä entisten julkkisten nyrkkeilyillassa
entisen NFL-tähden William "The Refrigerator" Perryn.

7"7 pitkä Manute on menettänyt kaikki NBA-taalansa yrittäessään
auttaa kotimaansa Sudanin ihmisiä ja siksi hän lopulta sai paikan
pakolaisena USA:ssa ja joutuu elättämään itsensä erilaisilla
tempuilla. Bol oli NBA:n historian ensimmäinen USA:n ulkopuolelta
varattu pelaaja.

Sudanin junioritoiminta jääkiekossa ei ole ihan esimerkiksi pohjoismaitten
veroista - Manute ei tule pelaamaan Indianapolis Icen paidassa
vaihtoakaan, mutta tuonkokoisen miehen näkeminen jääkiekkokamoissa
on varmaan jo aikamoinen näky..

NHL:n viikon pelaaja: Jocelyn Thibault

NHL valitsi ensimmäistä kertaa maalivahdin viikon pelaajaksi
viime viikolla - Chicago Blackhawksin 27-vuotiaan Jocelyn Thibaultin.

Thibault johti joukkueensa kolmeen voittoon, joista kaksi oli
vielä nollapeliä, pysäyttäen Detroit Red Wingsin, Atlanta
Trashersin ja Tampa Bay Lightningin.
Thibault johtaa NHL:ää kun 10 tai enemmän pelejä on pelattu lähes
kaikissa maalivahtien tilastoissa.

Jocelyn Thibault, joka kasvoi Montrealissa esikuvanaan Patrick
Roy sai kunnian olla viimeinen maalivahti, joka voitti ottelun
Kanadan kuuluisimmissa kiekkopyhätöissä, Montrealin Forumilla
ja Toronton Maple Leaf Gardenissa.

Jocelyn Thibault on heiveröinen urheilija (160 paunaa märkänä ja
seisovassa pöydässä nautitun illallisen jälkeen korkeintaan), eikä
siksi kovin voimakas mailapelissään, hänellä ei voima riitä
mailariistoihin eikä maalinedustan läpi menevien syöttöjen
keskeyttämiseen. Thibault ei ole fyysisiltä ominaisuuksiltaan
NHL:n eliittivahti, eikä tule koskaan olemaankaan. Mutta hän
yrittää kovasti eikä Hawksilla ole muita tilalle vielä valmiina.

Kauden Tampa Bay-komeetta Martin St.Louis on Jocelyn Thibaultin
serkku. St.Louis - joka varmasti on NHL:n alipalkatuin pelaaja,
$290.000 tästä kaudesta - teki lauantaina yhden maalin serkkunsa
selän taakse Tampassa.

St.Louis on yksi kahdeksasta NHL-pelaajasta, jotka tällä hetkellä
ovat 50:n maalin vauhdissa, muut ovat Kovalev, Gaborik, Sakic,
Boguniecki, Kovalchuk, Fedorov ja Lecavalier.
Viime kauden ainoa 50-maalin rajapyykin rikkonut Jarome Iginla
ei ainakaan vielä ole tällä listalla - kuten ei myöskään ole viisi
kertaa 50-maalia tehnyt Pavel Bure.
Kovalchuk on myös vauhdissa huikeaan plusmiinustilaston -104 -
tulokseen jos jatkaa samalla tavalla koko kauden.

Kauden alku ei ole ollut helppo monille maalivahdeille - maaleja
on tehty enemmän. Nopeat vaihdot eivät enää anna maalivahdeillekaan
totuttuja lepotaukoja - uusi haaste monelle.

Tampa on voittanut paljon pelejä tällä kaudella olematta pelkästään
mainion maalivahtinsa Khabibulinin varassa. Joukkue on juuri
nyt kypsynyt oikean ikäiseksi - moni pelaaja samaan aikaan -
ja tulee olemaan kova sana NHL:ssä vielä vuosia.

Kärsivällisyys valmentaja John "The Fonz" Tortorellan kanssa on
tuottamassa hedelmää Tampassa. Voi olla, ettei seura antanut
hänelle kenkää aikaisemmin, koska sillä ei ole varaa palkata
uutta valmentajaa, mutta silti.

Muita sukulaissuhteita NHL:ssä: San Josen Scott ja Bostonin Joe
Thornton ovat serkuksia; Manny Fernandez pelaa setänsä Jacques
Lemairen valmennuksessa.

The Go-To Kalakukko ja muita huomioita..

Montrealin nykyinen ykkösvahti Jose Theodore palasi viime kauden
kaltaiseen vetoon torjuen 42 laukausta torstain pelissä Islandersiä
vastaan pitäen nollan.

Boston Bruins on todella ollut Idän huippujoukkue tällä kaudella ja
tämä on yllätys ns. eksperteille, koska ennen kauden alkua kukaan
ei uskonut joukkueen mahdollisuuksiin. Boston oli liian halpamainen
pelaajapolitiikassaan, laski Billy Guerinin menemään - parhaan
maalintekijän - eikä ole suostunut tekemään sopimuksia ykkösmaalivahti
Byron Dafoen eikä puolustaja Kyle McLarenin kanssa.

Bruins ei täyttänyt Guerinin jättämää aukkoa kenelläkään ja on
pelannut tuntemattomilla maalivahdeilla nimiltään Grahame,
Shields ja Thomas. On annettava tunnustusta valmentaja Robbie
Ftorekin valmennukselle - hän on onnistunut luomaan Bruinsista
yhtenäisen joukkueen, hän on loistava peluuttava valmentaja, joka
osaa käyttää koko pelaajapenkkiään hyväkseen.

Aina kun menee huonosti, jääkiekkojoukkueen henkisiä voimia
ja yhteishenkeä koetellaan. Juuri nyt Toronto Maple Leafsillä ei
mene hyvin. Kaikenlaiset huhut seuran pukukopin sisällä
vallitsevasta eripurasta ovat kaikkien luettavissa median
kirjoituksissa, vaikka pelaajat itse tietenkin kieltävät minkään
olevan huonosti.

Leafs otti viime viikolla voiton Tampasta Alexander Mogilnyn
hienon hattutempun (uran 16:s) avulla - voittomaali kaksi
minuuttia ennen loppua.

Perjantaina Ed Belfour teki odotetun paluun Dallasiin - Marty
Turco pelasti voiton seuralleen näyttäen miksi hän on ykkönen
tällä hetkellä varsinkin pelin viime hetkillä.

Kaikki odottavat suurten muutosten olevan tulossa Torontossa -
mutta median ja fanien toivomuksesta treidejä ei tehdä yleensä.
Darcy Tucker on ainoa pelaaja, josta Leafs voisi vaihdossa saada
jotain arvokasta muualta. Shayne Corsonilla taas on sopimuksessaan
"no-trade"-pykälä.2

Tämän viikon "Sports Illustrated"-lehdessä julkaistiin artikkeli,
jossa Toronto Maple Leafsiä arvosteltiin erittäin ankarin sanoin -
Leafsin pelaajia kutsuttiin NHL:n pahimmiksi valittajiksi, näyttelijöiksi
ja sikapelaajiksi. Heh

Don Cherry sanoi radiohaastattelussa Leafsin ongelman olevan Ed
Belfourin heikon pelin - Grapesin mukaan Curtis Joseph olisi jo
pelastanut neljän pelin voitot tällä kaudella Torontolle.
Mielenkiintoisesti ensi viikonloppuna Detroit pelaa ensimmäisen
kerran tällä kaudella Torontossa.. CuJon paluu..

Tilastot eivät tue Cherryn väitettä - Eddiellä on parempi torjunta%
kuin Josephilla tässä vaiheessa.

Florida Panthersin valmentaja Mike Keenanin tyylinä on kouluttaa
pelaajansa toimimaan mahdollisimman kovien paineitten alaisena
jos paineita ei muuten ole, Keenan itse painostaa pelaajansa
tilanteeseen, joka aina muistuttaa Stanley Cupin seitsemännen
finaalin jatkoaikaa. Moni varsinkin nuorempi pelaaja ei tällaista
henkistä höykytystä kesta - toiset taas pitävät Keenania mitä
parhaana valmentajana.

Suomalaispelaajista ainakin Esa Tikkanen oli Keenanin lempilapsia.
Pelaajat, kuten Stephane Matteau ja Brian Noonan aina menestyivät
hyvin Keenanin systeemissä. Toiset, kuten Brendan Shanahan,
Wayne Gretzky, Curtis Joseph tai Brett Hull - jotka ovat menestyneet
kaikkialla muualla - taas eivät sopeutuneet Miken tyyliin.
Tai viime viikolla mainittu pakki Dan Boyle - Keenan ei häntä
halunnut - nyt Boyle on NHL:n parhaita pakkeja pisteissä.

Kristian Huseliuksen ja Olli Jokisen kunniaksi on laskettava
kyky pystyä pelaamaan hyvin "Iron Mike":n joukkueessa.

Olli Jokinen jatkaa hyvää kautta Floridassa ja hänestä on tullut
Panthersin selkeä "go-to"-peluri. Lauantain pelissä Flamesia
vastaan Jokinen teki maalin ja syötön auttaen joukkueensa
3-0 voittoon. Olli teki koko viime kaudella 11 maalia - nyt
koossa on jo kahdeksan.

Jokinen on varsinkin hyötynyt mailataituri Viktor Kozlovin
kanssa pelaamisesta - kun Viktor oli syrjässä kylkivamman takia,
Olli teki vähemmän pisteitä kuin muuten.
Moni ei olisi uskonut Floridankaan pystyvän pelaavan piste per
peli-tahdilla tällä kaudella.

Minnesota Wild on hävinnyt vain yhden pelin vieraissa koko
kaudella - loistavasti valmennettu joukkue ja ehkä yllätyksenä
monelle koko liigan kärjessä juuri nyt. Mielenkiintoisesti
ainoa joukkue jota Wild ei ole olemassaolonsa aikana vielä
kertaakaan onnistunut voittamaan on Edmonton Oilers - Öljy
voitti pitkän kiertueensa päätteeksi tiistaina Minnesotassa
jälleen Mike Comrien ottaessa tärkeän roolin kahdella maalilla.

Wild ei ole pelannut yhtä hyvin ihan viime aikoina kuin kauden
alussa - nuoret pelaajat ovat alkaneet uskoa ylistäviä
lehtijuttuja itsestään kenties; valmentaja Jacques Lemaire
pitänee heille aiheesta luennon.

Colorado Avalanche taas ei onnistunut voittamaan kotonaan kauden
alussa ennenkuin tiistaina ensimmäisen kerran Columbuksen
tehtyä vierailu. Kun joukkue hävisi Nashvillelle sunnuntaina
kotihallissaan, joka on ollut loppuunmyyty jokaikisessä ottelussa
sen jälkeen kun joukkue Denveriin Quebecistä tuli - kapteeni Joe
Sakic kutsui koolle pelaajat palaveriin.

San Jose Sharks on divisioonansa viimeisenä - etenkin joukkueen
alivoimapeli on koko liigan huonoimmasta päästä, 28:s. Sharks
tulee vihdoinkin saamaan Brad Stuartin takaisin lähipäivinä;
Stuartin poissaolo ja Gary Suterin lopettaminen viime kesänä
vei paljon peliminuutteja pois Sharksin puolustuksesta, joita
ei ole vielä onnistuttu täyttämään yhtä hyvillä pakeilla.

On aina mukavaa nähdä pelaaja, joka on päässyt Showhun pitkää
tietä farmiliigojen kautta. Jo 27-vuotias Gary Manlow teki
lauantaina Dallasia vastaan ensimmäisen NHL-maalinsa ja oli
muutenkin tärkeässä roolissa voittaen aloituksia jne.

Manlow oli tätä ennen pelannut viitisen sataa ottelua kaikissa
mahdollisissa farmiliigoissa ennen maaliaan Showssa - vain 11
peliä aikaisemmin NHL:ssä. On hienoa nähdä lähes koko kiekkouransa
farmiliigojen busseissa halpoja hampurilaisia mutustelleen
pelurin auttavan NHL-joukkueen voittoon todella kovasta Dallasista.

"Mad-Mike" Milburyn hulluista teoista Islandersin GM:nä on
yhtenä fiksuimmista mainittava maalivahti Chris Osgoodin nappaaminen
vuosi sitten waivereistä. Kun GM ottaa pelaajan waivereistä, hän
saa pelaajan luopumatta pelaajapääomastaan. Osgood voitti kaksi
peliä joukkueelleen viime viikolla takkuisen alun jälkeen. Osgood
oli 1998 Detroitin Stanley Cup-mestarijoukkueen ykkösmaalivahti,
jonka harjoittelua on usein arvosteltu.

Todella outo temppu Islesiltä peluuttaa polvivammasta toipuvaa
Michael Pecaa pari viikkoa sitten 37:n sekunnin ajan. Torstain
ottelussa Bostonia vastaan Peca tekee todellisen paluunsa, terveenä.

Nashville Predators on hävinnyt tällä kaudella yhdeksän peliä
yhdellä maalilla - neljä jatkoajalla.
"They say close only counts in horseshoes and hand grenades, but
we’re not playing those games. We’re playing hockey,", sanoi
Predsin valmentaja Barry Trotz.

Anaheim on pelannut piste-per-peli tällä kaudella ja siihen
seura on varmasti tyytyväinen.
Jean-Sebastien Giguere on maalivahtina vihdoinkin lunastamassa
lupaustaan korkeana varauksena. JS otti kolme voittoa viime
viikolla.

Jason Spezza on pelannut todella hyvin NHL:ssä sen jälkeen kun
hänet nostettiin farmijoukkueesta Showhun. Farmikomennus -
vaikka vain neljän pelin mittainen tässä tapauksessa - teki
tehtävänsä henkisellä puolella.

St.Louis Blues esitteli tiistaina jo kuudennen maalivahtinsa
tällä kaudella Vancouverissa ehkä hieman yllättäen peluuttamalla
Tom Barrassoa, joka oli ymmärrettävästi vähän ruosteessa.

Canucksin maalivahti Dan Cloutier sai New Yorkissa maineen
kuumapäisenä maalivahtina - Bluesia vastaan hän repäisi pelipaitansa
päältään luistellen häntä ärsyttäneen Scott Mellanbyn perään, heh.
Cloutier sanoi Mellanbylle jotain, joka huulia lukien vaikutti
sanoilta: "Duck shoe".?

Aika huvittavaa, että Jeremy Roenick ei mennyt vuosi sitten
kesällä Dallasiin, koska Ken Hitchcock oli valmentamassa siellä..
JR:lla on onneksi ymmärtäväinen puoliso, Roenickin päättäessä
liittyä Flyerseihin vuosi sitten kesällä vaimo sanoi:
"You better win a "f……g" Stanley Cup in Philly if I’m going to
drag my ass away from my dream home in Phoenix."

Jeremy Roenick - joka on kolmantena kautta aikojen amerikkalaisista
NHL-pelaajista pisteissä - pelaa 1000:n NHL-pelinsä lauantaina.

Lisää Roger Neilson-tarinoita..

On vaikea päättää lopullisesti kaiken saatavilla olevan datan
perusteella onko Roger Neilson hullu vai nero. Mutta hänen
valmennuskeinoistaan ja muista tempuistaan on aina hauskaa
kuulla.

Valmentaessaan Peterborough Petes A-junnuseuraa Neilson toi
kerran koiransa Jackin jäälle kesken harjoitusten näyttämään
pelaajille miten oikeaoppista vastakarvaa pelataan.

Jack osasi oikeaoppisesti odottaa maalin edessä muutaman metrin
päässä maalin takaa tulevaa kiekonkuljettajaa ennenkuin lähti
tämän perään..tätä ennen junnut olivat luistelleet itsensä pois
pelistä seuraamalla kiekonkuljettajaa maalin taakse.

Kerran valmentaessaan baseballia Neilsonin joukkue oli yhden
juoksun johdossa viimeisessä vuorossa - vastustajalla oli pelin
tasoittava juoksija jo kolmosella ja mahdollisesti voittojuoksun
kotiintuova kakkospesällä.

Tässä tilanteessa Neilson pyysi aikalisän ja joukkue kokoontui
hänen ympärilleen. Neilson antoi kotipesän "catcher":ille kuoritun
omenan. Pelin jatkuessa seuraavalla syötöllä catcher heittää
kohti kolmospesää jotain, jonka kaikki uskovat olevan pallon,
mutta tämä esine lentääkin kauas takakentälle yli kolmospesän.
Kolmosella ollut pelaaja aloittaa juoksun kohti kotipesää ja on
aika ihmeissään huomatessaan catcherin tulevan vastaan pallo
kädessään koskettamaan tätä pallolla. Takakentän mies tuhoaa
omenan astumalla sen päälle - peli on ohi.

Missään baseball-säännöissä ei sanota ettei omenoita saa heitellä..

Joskus pelitilanteen muuttuessa Neilsonin joukkueelle liian
painostavaksi, Roger yksinkertaisesti päästi Jackin irti kentälle..
Seuranneesta kaaoksesta oli yleensä hyötyä joukkueelle.

Neilson vei pikkukaupunki Peterboroughn A-junnuporukan kaikkien
yllätykseksi Pohjois-Amerikan arvostetun A-junnumestaruusturnauksen
Memorial Cupin loppuotteluun vuonna 1972, jossa vastaan tuli
ennakkosuosikki Edmonton Oil Kings.

Finaalissa pelitilanteen ollessa 4-4 Roger pyysi tuomaria mittaamaan
Edmontonin Darcy Rotan mailan. Rotan maila oli sääntökirjan
mukaan lavasta liian ohut - kahden minuutin jäähyn aikana Petes
teki 5-4 johtomaalin.

Myöhemmin samassa pelissä Neilson mittautti toisenkin Edmontonin
pelaajan mailan - jälleen jäähy ja ylivoimamaali Peterboroughlle,
joka voitti mestaruusottelun maalein 6-4.

Ottelun jälkeen Oil Kingsin GM Wild Bill Hunter raivosi syyttäen
Neilsonia epäurheilijamaisista tempuista: "They’re sick. It’s
the cheapest way I know to win a hockey game."

Rogerin vastaus: "I know it’s a cheap penalty for the Memorial
Cup. But I didn’t call it. The ref did."

Moni on unohtanut Roger Neilsonin jääkiekkomatkoista puhuttaessa,
että "Captain Video" kävi kerran tekemässä osa-aikaisen keikan
myös Edmonton Oilersin palkkalistoilla: huhtikuussa 1984 Glen
Sather palkkasi Neilsonin tekemään videoita Öljyn otteluista
samoihin aikoihin kuin Oilers oli matkalla kohti ensimmäistä
Stanley Cupiaan.

Neilson oli ollut valmentamassa Vancouveria ja Los Angelesia
aikaisemmin samalla kaudella. Neilsonillla oli tapana kelata
ja editoida illan ottelun videonauhaa myöhään yöhön - hän
lähti yleensä kotiin hallilta noin neljä tuntia muitten jälkeen.

Nykyisin Roger ei enää tee videotyötä Ottawa Senatorsille -
seuralla on oma videovalmentaja siihen tehtävään - Randy Lee,
joka toimii myös kuntovalmentajana.

Tiger Williams - NHL:n historian eniten jäähypenkkiä kuluttanut
mies (3.966 PIM runkosarjassa - 4.421 playoffsit mukaanlukien) -
kertoo hauskasta tapauksesta eräältä pelireissulta Edmontoniin:
Neilsonilla oli tapana kantaa isoa videonauhoja sisältävää
kassia mukanaan reissuilla. Tiger haki läheiseltä työmaalta
muutaman tiiliskiven ja laittoi ne kassin pohjalle. Neilson
valitti kassin painavuudesta muutaman päivän ajan - kunnes
lopulta huomasi miksi…heh

Neilsonin ja Tigerin valmentaja-pelaaja suhde oli varsin erikoinen:
"the mad scientist" ja ehkä NHL:n kaikkien aikojen hulluin pelaaja.
Kerran Neilson määräsi Williamsin istumaan erään ottelun viime
minuuteilla saatua joukkuerangaistusta. Kysyttäessä, miksi,
Rogerin vastaus oli: "Tigerilla on eniten kokemusta."

No Sex, No Drugs…just Harry Potter

Tampan puolustaja Brad Lukowich vietti osan viime kesästä Albertasta
kotoisin olevan Nickelbackin roudarina. Lukowichin mukaan myytti
rock-tähtien paha poika-elintavoista on pahasti liioiteltua - ainakin
kun kyseessä ovat nämä Lanny McDonaldin kotikylästä Hannasta
ensimmäisenä kanadalaisena bändinä sitten The Quess Whon sekä
Kanadan että USA:n listaykköseksi nousseet kaverit:"Katselimme
Harry Potter-elokuvia keikkabussissa", sanoi Lukowich, jonka
alkukausi ei ole mennyt kovin hyvin.

Valeri Bure teki uransa seitsemännen jatkoaikamaalin - enemmän
kuin Pavelilla - ottelussa Pittsburghiä vastaan ja luisteli heti
maalin tehtyään suoraan pukuhuoneeseen ottamatta vastaan muitten
joukkuekavereitten onnentoivotuksia. Val ei ehkä ollut tyytyväinen
Keenanin pidettyä tätä viltissä pitkiä aikoja toisessa ja kolmannessa
erässä.

Detroit Red Wings on ilmoittanut aloittavansa mielellään neuvottelut
uudestä yhden vuoden sopimuksesta Brett Hullin kanssa vaikka heti.
Hullin uskotaan pystyvän pelaamaan huipulla yli nelikymppiseksi
kuten joukkuekaveri Chris Chelios on tehnyt.

Onko kukaan edes huomannut, että Flyersin Simon Gagnella on
vasta yksi maali tällä kaudella? Lahjakas olympiavoittaja teki
33 viime kaudella, mutta moni uskoi hänen pystyvän 40-maalin
kauteen.

Dallas Starsin Ulf Dahlenia pidettiin liian hitaana Washington
Capitalsissa. Nyt hänellä on jo seitsemän maalia. Tie Domi
oli yhden puhelinsoiton päässä sopimuksesta Dallasin kanssa
viime kesänä, mutta sitten Pat Quinn nosti Toronton tarjousta.
Vapautuneilla rahoilla Stars pystyi hankkimaan Uffen.

Scott Young on toistaiseksi ollut viime kesän ostoksista paha
pettymys. Hän muistuttaa päivä päivältä enemmän Valeri Kamenskia..

Tim Thomasin hienot pelit saattavat saada Bruins GM Mike O’Connellin
laittamaan joko maalivahti John Grahamen tai Steve Shieldsin
mukaan kauppaan kun Kyle McLaren saadaan kaupattua jonnekin.
Atlanta lienee kiinnostunut.

Arturs Irbe on joutunut istumaan paljon uusien polvisuojustensa
kanssa tällä kaudella. Archie ei tietenkään ole tilanteeseen
tyytyväinen. Kevin Weekes oli jo viime kaudella valmis ottamaan
paikan ykkösenä Carolinassa, mutta Irben vietyä joukkue Stanley
Cupin finaaliin saakka, seuran oli pakko tarjota tällekin uutta
paperia. Atlanta on varmasti kiinnostunut Irbestäkin, mutta
Carolinan johto ilmoitti ettei aio Latvian notkeaa miestä myydä.

Atlanta Trashersin huonoa alkua voidaan osaksi syyttää kovalla
alkuohjelmalla. Yhdeksän ensimmäisestä 13:sta pelistä vieraissa.
Trashers on nyt alkanut voittaa pelejä - voittaen esimerkiksi
Calgaryn; Flames ei ole koskaan voittanut Atlantassa.

Atlanta Flames - joka 1981 muutti Calgaryyn - tuli NHL:ään
samaan aikaan NY Islandersin kanssa kaudeksi 1972-73, menettäen
kolikonheitossa ensimmäisen varausoikeuden Islandersille tuona
kesänä. Isles varasi Billy Harrisin - Atlanta pari viikkoa sitten
jokseenkin hämärissä oloissa Quebecissä kuolleen Jacques Richardin.

"Say Goodbye Probie, say Goodbye.."

Bob Probert oli NHL:n raskaan sarjan mestari yli kymmenen vuoden
ajan - yksi NHL:n historian parhaita tappelijoita. Mutta hänen
NHL-uransa taitaa olla lopussa. Kaksi Probien suurinta kannattajaa;
Blackhawksin omistaja Bill Wirtz ja entinen GM Bob Pulford, ovat
sitä mieltä, ettei Probert enää pysty pelaamaan NHL:ssä. Nämä
miehet tekivät palveluksen Probertille viime kesänä tarjoamalla
tälle vielä yhden sopimuksen, joka voidaan nähdä kiitoskirjeenä.

"It always comes. That’s life", sanoi valmentaja Brian Sutterkin.

Bob Probertin tarina käy hyvänä esimerkkinä monelle elämän ylä-
ja alamäkien kanssa kamppailevalle tavalliselle erkillekin.
Maaliskuussa 1989 hänet pidätettiin USA:n puolella Detroitin ja
Ontarion Windsorin välisessä tunnelissa ja hänet tuomittiin
vuodeksi vankilaan huumerikoksesta.

Lusittuaan Probie teki täyskäännöksen elämässään. Palattuaan
NHL-peleihin Probert ei aluksi voinut pelata pelejä ollenkaan
Kanadassa siirtolaisviranomaisten asettaman matkustuskiellon
takia. Kielto poistettiin joulukuussa 1992.

Ongelmista huolimatta Probert on viimeisen kymmenen vuoden
aikana osoittanut olevansa esimerkillinen kansalainen ja urheilija.
Media aina puhuu Probien tappeluista, mutta on myös muistettava,
että kyseessä oli jääkiekkoilija, joka kaudella 1987-88 teki
29 maalia ja 33 syöttöä 74:ssä NHL-ottelussa ja rikkoi saman
kauden playoffseissa itsensä Gordie Howen playoffennätyksen
tekemällä 8+13= 21 pistettä 16:ssa kovassa pudotuspelissä.

Probert ei koskaan halunnut puhua tappeluistaan median kanssa,
joka teki suuren numeron esimerkiksi otteluista Troy Crowderin ja
Tie Domin kanssa - Probie itse halusi aina puhua jääkiekon
muista osa-alueista.

"I’m a hockey player, not a fighter. I fight when I have to,
but I’d rather play hockey. I’ve never been told to fight but
it’s obvious that other players on other teams have been told.
They’re sent out there by the coach and I don’t think that’s right,"
sanoi Probert vuosia sitten haastattelussa.

Edmonton Oilers laittoi pahaksi virheostokseksi osoittautuneen
Jiri Dopitan waivereihin viime viikolla, mutta yksikään NHL-seura
ei ollut kiinnostunut. Dopitan tuli Edmontoniin ottamaan rahat
pois tyhmiltä ja on onnistunut siinä erittäin hyvin. Dopita
muistuttaa pelaajana jotenkin toista tsekkipelaajaa, jonka
näin Vancouverissa 21 vuotta sitten, Ivan Hlinkaa.

Hlinka tosin oli paljon parempi pelaaja kuin Dopita, vahva
kuin härkä, hän pystyi aiheuttamaan fyysistä painetta vastustajalle
puolustuspelissä, hän oli loistava kiekonhallinnassa ja todella
osasi pelata jääkiekkoa.

Hlinka oli mielestäni coolimpi mies kuin Dopita: hän veteli
tyylikkäästi tupakkia hallilla pelien jälkeen ja aauttoi Canucksia
playoffseissa 1982 pudottamaan LA Kingsit tekemällä pari hienoa
maalia.

Hlinka ilmoitti kerran juuri ennen ottelua LA:ssä loukanneensa
polvensa niin ettei pystyisi pelaamaan. "Bad knee, no play tonight".
Tämä otti Tiger Williamsia päähän niin paljon, että seuraavana
aamuna Tiger haastoi Ivanin luistelukilpaan - kilpa pidettiin ennen
harjoituksia Pacific Coliseumin jäällä - voittaja ottaisi sata taalaa.

Hlinka otti haasteen vastaan ja voitti kisan selvästi. Aika hyvin
toipilaalta. Samalla Tiger osoitti mitä halusikin osoittaa..

Jounin NHL-raportit Sport FM-radiossa joka torstai.

» Lähetä palautetta toimitukselle