Mielipide

Kuumat kisaperunat, viikko 8

NHL, MAAJOUKKUE / Kolumni
Jatkoajan NHL-toimitus seurasi taalaliigan tauon aikana olympialaisia. Toimittajat arvioivat muutaman maan esityksiä ja kisojen vaikutusta NHL-arkeen.

1. Olympialaiset olivat pohjoisamerikkalaisten juhlaa. Ovatko Kanada ja USA karkaamassa eurooppalaisilta, kun molemmat olivat liikkeellä vielä suhteellisen nuorella porukalla?

Jukka-Pekka Lätti: Pahasti näyttää siltä, että tasoero Pohjois-Amerikan ja muun jääkiekkomaailman välillä vain kasvaa; finaalijoukkueet olivat aivan omaa luokkaansa tässä olympiaturnauksessa. Kanada otti omansa kotikisoissaan, ja erityisesti USA:ssa tehty pitkäjänteinen työ kansallisen kiekkomenestyksen eteen alkaa vähitellen kantaa upeaa hedelmää, sillä nuori joukkue edusti maataan pelaamalla todella nälkäisesti, rohkeasti ja ennakkoluulottomasti illasta toiseen.

Matti Väisänen: Nuorten pohjoisamerikkalaisten pelinopeus ja rohkeus on ihailtavalla tasolla. Hyviä pelaajia on tulossa muillakin, mutta USA:n ja Kanadan taso on todella laaja. Kovin suurta hätää ei ole edessä millään pelipaikalla. Kun yhteispelikin näyttää toimivan, voi näille kahdella maalle helposti povata kirkasta tulevaisuutta.

2. Venäjän tulos kisoista ei varmasti herätä itänaapurissa ylistyssanoja. Mikä meni vikaan?

Lätti: Venäjä kaatui samoihin helmasynteihin, jotka ovat vaivanneet joukkuetta lähestulkoon aina, kun puhutaan "kaikkien aikojen turnauksesta". Joukkueen tähtipelaajat, tällä kertaa Jevgeni Malkin ja Aleksandr Ovetshkin, eivät saaneet itsestään tehoja irti ratkaisevissa otteluissa, maalivahtipeli epäonnistui, ja viisikkopeli muuttui tuloksettomaksi nyhjäämiseksi hajoten lopulta käsiin. Tällä kertaa Venäjän turnaus päättyi synkästi puolivälieräotteluun, jossa isäntämaa Kanada hoiti merkkauspelin todella tyylikkäästi, viimeisteli tappavan tehokkaasti ja luotti aivan oikeaoppisesti myös fyysisen dominanssin voimaan, mikä teki Venäjästä täysin aseettoman ja alistuneen.

Väisänen: Monta taituria samassa vitjassa on iso haaste. Jos miehet puristetaan liian tiukkaan muottiin, ei peli kulje. Toisaalta jos annetaan liikaa vapauksia, on jokainen pelaaja tottunut pitämään kiekkoa niin paljon, että joku jäisi väkisin ilman pelivälinettä. Odotin kyllä Venäjältä enemmän varsinkin ylivoimapelissä. Kyllä tuommoisella ryhmällä pitäisi verkon heilua.

3. Länsinaapurissakaan ei suuremmin juhlittu, mutta millaisena näet ruotsalaisen kiekkoilun tulevaisuuden näiden kisojen ja tulevien sukupolvien perusteella?

Lätti: Ruotsin joukkue vaikutti ennen kisoja vaaralliselta mutta hieman tasapaksulta nipulta, joten Tre Kronor ei lukeutunut turnauksen kuumimpiin voittajasuosikkeihin. Todellinen yllätys oli silti, että joukkue taipui kohtalaisen hyvin sujuneen alkusarjan jälkeen jo puolivälierissä Slovakialle.

Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ruotsalaiskiekkoilun tilasta ei siis tämän turnauksen perusteella voi eikä kannata tehdä, mutta tavallaan kisat kuitenkin osoittivat, että Ruotsilla on jatkossa paljon mietittävää etenkin puolustuspelin osalta - erityisesti, kun huhtikuussa 40 vuotta täyttävä profiilipuolustaja Nicklas Lidström tullee jättämään maajoukkuetehtävät lähivuosina. Olympiaturnaus osoitti myös, että Ruotsi tarvitsee menestyäkseen tasaisen varman, illasta toiseen huipputasolla pelaavan maalivahdin, jollaista sillä ei näissä kisoissa ratkaisuvaiheilla ollut. Nähtäväksi jää, onko esimerkiksi Toronton Jonas "Monster" Gustavssonista siihen jatkossa.

Väisänen: Hyökkäyksen johtotähtinä häärineiden Sedinin veljesten näytöt niin sanotusti isoista peleistä ovat yhä antamatta. Ruotsilla on kasvamassa todella kovia nuoria pelaajia, mutta täytettävät saappaat ovat isot. Nuorilla on vielä todella pitkä matka nyt vähitellen uraansa päättävien supertähtien tasolle, suurin osa ei tuolle asteelle asti ikinä pääsekään. Mielestäni Ruotsin tulevaisuus on kuitenkin jatkossa parempi kuin monen muun vanhan mantereen maan.

4. Suomen kokenut ryhmä ylsi lopulta pronssimitaliin asti. Tulos on hieno, mutta miten valmennuksen ja NHL-pelaajien yhteistyö mielestäsi toimi?

Lätti: Pronssimitali näin kovatasoisesta turnauksesta oli Suomen joukkueelle lähtökohtiin ja odotuksiin nähden erinomainen saavutus. Joistakin kisojen aikana esitetyistä kommenteista on ehkä voinut halutessaan lukea rivien välistä, ettei sitoutumisaste joukkueen sisällä ole ollut kaikilla pelaajilla aivan sataprosenttista, jotkut pelaajat eivät ole olleet tyytyväisiä rooleihinsa jne.

Tuoreeltaan on spekuloitu paljon myös sillä, liittyikö Olli Jokisen päätös lopettaa maajoukkueuransa oletettuun skismaan valmennusjohdon kanssa. Näkemyseroja joukkueen sisällä on taatusti aina, kun parhaat pelaavat, eikä pelaajiston sitouttaminen näin lyhyttä turnausta varten ole varmastikaan helppo tehtävä valmennusjohdolle. On silti vaikea nähdä, että valmennuksen ja NHL-pelaajien yhteistyössä olisi mitään suuria, konkreettisia esteitä tai kiistakysymyksiä - tai ainakaan ne eivät näkyneet kentällä enää pronssiottelun kolmannessa erässä, jossa jokainen suomalainen kantoi leijonapaitaansa ylpeydellä ja arvokkaasti.

Väisänen: Lopputulos oli erinäisten sattumien jälkeen tuloksellisesti todellinen venyminen. Mediassa spekuloitiin monenlaisia asioita joukkueen ympäriltä. Moni jutuista voi olla täyttä potaskaa, mutta tuskin savua ilman tulta.

Jatkossa haasteet ovat tietenkin paljon isommat, kun joukkueeseen pitäisi saada ajettua sisään paljon uutta verta. Se, mistä tätä materiaalia ammennetaan on iso kysymysmerkki. Kovin monen NHL-tason pelaajan kanssa ei erimielisyyksiin kannatta ajautua.

5. NHL jatkuu kisojen jälkeen täydellä höyryllä. Monella kärkijoukkueella oli kisoissa iso kasa tähtiä edustamassa kotimaitansa. Vaikuttavatko kisat joukkueiden menestykseen, kun runkomiehet ovat joutuneet kohtalaiset kovaan rääkkiin muiden saadessa oikoa jäseniään hetken ajan?

Lätti: Kisoilla voi hyvinkin mahdollisesti olla jonkinlaista vaikutusta tiettyjen joukkueiden peliin alkuviikosta. Rasitus todennäköisesti painaa vielä etenkin finaalijoukkueiden avainpelaajien jaloissa, eikä esimerkiksi Kanadan kansallissankari Sidney Crosbylla ole juuri normiviikonloppua enempää aikaa juhlistaa voittomaaliaan, sillä jo tiistaina mies on tositoimissa Buffaloa vastaan pingviinipaita yllään. Mitään suurta ja pitkäkestoista vaikutusta NHL-joukkueiden menestysmahdollisuuksiin tai voimasuhteisiin kisoilla ei kuitenkaan ole, vaikka muutamia meheviä yllätyksiä saatetaan toki tulevilla kierroksilla nähdä.

Väisänen: Kovin kosteita kultajuhlia ei kanadalaisillekaan ole varmasti suotu, vaan paluu arkiseen aherrukseen on ollut edessä varsin nopeasti. Turnauksessa pelattiin varsin tiiviillä tahdilla, mutta toisaalta tahti on kova myös NHL:n puolella lähes jatkuvasti. NHL-seurojen onneksi olympialaisista ei kantautunut kovinkaan paljon uutisia loukkaantumisista, näillä olisi ollut luonnollisesti paljon isompi vaikutus taalaliigan arkeen.

» Lähetä palautetta toimitukselle