Heti ensimmäisessä vaihdossa Jere Karalahti sytytti yleisöä kovalla taklauksella ja samassa hengessä edettiin koko ilta. IFK-valmentaja Bob Francis ei kuitenkaan myönnä kovan pelaamisen olleen illan varsinainen taktiikka tai kanadalaisen valmennuksen avainsana.
- Taklauksilla saa vastustajan hieman epävarmaksi. Kanadalaista valmennus- tai pelityyliä tämä ei varsinaisesti ole, enemmän IFK:n tyyliä. Siitä kylläkin kärsimme tuomioissa. Epäselvät tuomiot puhalletaan usein IFK:n jäähyiksi.
Lämmittelyssä esimakua tulevasta
Jo ennen pelin alkua nähtiin petopaidoissa enteitä illan asenteesta. Lämmittelyn ja pelin avauskuvioiden aikana nähtiin tavallista enemmän käsien paiskomista ja mailalla säärille taputtelua.
Kova syke alkoikin heti, mutta meinasi päättyä muutaman vaihdon jälkeen, kun IFK:n Jermu Porthen sai kaksiminuuttisen. Kärppien ylivoima toimi hyvin ja jo puolen minuutin pyörityksen jälkeen Mikä Pyörälä pääsi siirtämään vierailijat johtoon Juhamatti Aaltosen nokkelasta syötöstä. Aaltonen käänsi kiekon selkänsä takaa maalin edustalle, jossa IFK:n Mikko Turunen jätti Pyörälälle liikaa tilaa. SM-liigan maalitilaston jaetulla ykköspaikalla majaileva mies ei enempää tarvinnut, 0-1.
Peli jatkui sekavissa merkeissä, kuitenkin lievässä IFK:n painostuksessa. Punapaidat kokosivat rivinsä nopeasti takaiskun jälkeen. Kärppien raju karvauspeli vaikeutti pelin avaamista tasaviisikoin. Pikkupedot tulivat jopa kolmen miehen voimin häiritsemään ensimmäisiä syöttöjä. Tähän kuitenkin totuttiin nopeasti ja peli alkoi kääntyä kotijoukkueelle.
Erän puolen välin jälkeen sattui pahan näköinen tilanne, kun IFK:n Ilkka Pikkarainen taklasi Victor Ujcikin. Isokokoinen Pikkarainen ajoi juuri syöttävän tsekin laitaa vasten. Ujcik oli tilanteessa huonossa tasapainossa ja ilmeisesti taittoi polvensa. Loppupelissä häntä ei näkynytkään ja pelin jälkeen mies eteni pukukopin käytävällä varsin vaivalloisen näköisesti kävelykeppien avulla, polvi vahvassa siteessä.
Jäähyjä tilanteesta ei tullut ja muutama seuraava minuutti pelattiin iloisesti taklaillen. Ilmeisesti päätuomari Jyri Rönn katui päätöstään olla antamatta Pikkaraiselle kurinpalautusta ja puuttui peliin isolla kädellä 15 minuutin jälkeen. Ensin Porthenille toinen kakkonen ja ajassa 17.11 hämmästyttävät 2+10 Karalahdelle. Kun vielä samaan aikaan Teemu Laakso sai jäähyn, joutui IFK ahdinkoon. Joukkue kuitenkin taisteli hienosti, eritoten maalivahti Jan Lundell piti omiaan pystyssä muutamalla näyttävällä kopilla. Tilanne kuivui vierailijoiden kannalta lopullisesti kasaan, kun Teemu Normio hölmöili itsensä aitioon ajassa 18.03.
Punainen myrsky
Jäähyt olivat tänään todella suuressa roolissa. Kahdeksasta maalista kuusi tehtiin ylivoimalla, yksi alivoimalla ja vain ainokainen maali tasaviisikoin. Kärppien kannalta jäähyt olivat erityisen murhaavia toisessa erässä.
Ensimmäiset viisi minuuttia pelattiin lievässä kotipainostuksessa. Maalihanat aukesivat erän toisen Kärppä-jäähyn aikana, Mikko Alikosken otettua turhan rangaistuksen Robert Schnabelin kampituksesta. IFK:n tehopuolustaja Cory Murphy näki vaihdosta aitioon hyppäävän Janne Laakkosen ja lähetti koko kentän läpi upean avauksen. Laakkonen ohitti paikallaan seisovan puolustuksen ja ohitti hallitusti hyvin pelanneen Tuomas Tarkin, 1-1.
Lisää vettä Laakkos-myllyyn tuli neljä minuuttia myöhemmin. Illan toinen ja kauden kahdeksas maali syntyi maalin edestä. Tarkki pudotti kiekon eteensä ja Laakkonen hakkasi sen längistä sisään, 2-1 ajassa 31.09.
IFK:n ykkösketjun ylivoimashow sai jatkoa jälleen nelisen minuuttia edellisestä. Tällä kertaa vuorossa oli ketjun keskushyökkääjä, tänään kultakypärää kantanut Rem Murray. Murray siirsi kiekon häkkiin takakulmalta, Laakkosen hienosta syötöstä. Kiekko pomppasi onnekkaasti Laakkoselle Kärppämailan kautta, mutta mies ei häkeltynyt vaan jakoi sen suoraan eteenpäin. Peli 3-1 ja kotijoukkueen peli näytti jopa kauden parhaalta.
Hienon erän kruunasi vielä Murphyn 4-1 maali, jossa kanadalainen näytti osaamistaan. Hän nappasi löysän purkukiekon viivalla, otti tyhjät pois ja siirsi kiekon tarkalla rannelaukauksella takanurkkaan ohi Tarkin.
Kotijoukkue kaunisteli näin kerralla vaisuja ylivoimatehojaan, joissa se oli ennen ottelua sarjan häntäpäätä. Viidestä ylivoimasta neljä tehtyä maalia. Hieno esitys ykkösketjulta, joka ei muutamassa viime pelissä ole väläytellyt parastaan. Joukkue kesti myös hyvin Karalahden istumisen jäähyllä ensimmäiset lähes 12 minuuttia.
Jäähdyttelyä…
Kolmas erä alkoi vierailijoiden kovalla tsempillä. Parin minuutin pelin jälkeen Normio pääsi kaventamaan johdon kahteen maaliin kovan maalinedustahässäkän jälkeen. IFK:n puolustus oli tilanteessa pahasti sekaisin ja Normio kiitti nostamalla ruuhkan läpi kiekon ohi Lundellin.
Tätä seurasikin pienoinen Kärppien painostus. Muutama minuutti mentiin vierailijoiden komennossa. IFK:n puolustus oli kuitenkin tänään hyvin organisoitu ja viimeisenä lukkona Lundell peitti vedot hienosti. Lopullisen tuntuinen ratkaisu nähtiin ajassa 51.33, Kärppien pelatessa ylivoimaa. Tuttu alivoimakaksikko Miikka Jouhkimainen ja kakkosviisikkoon nostettu Turo Järvinen polkaisivat läpi. Järvinen karvasi kiekon sinisellä, eivätkä kärppäpuolustajat saaneet häntä kiinni. Kokenut Ilkka Mikkola pelasi viimeisenä miehenä tilanteen pehmeästi, eikä Järvisen tarvinnut syöttää vieressä odottavalle Jouhkimaiselle. Oma ratkaisu ja IFK jälleen kolmen maalin johtoon, 5-2. Itse Järvinen kommentoi pelin jälkeen seuraavasti.
- Sain kiekon karvattua Laamaselta, joka ei varmaan huomannut mua yhtään. Kiekko meni jostain, en oikein tiedä mistä. Vissiin kilpikäden puolelta. Ihan hyvin meni peli muutenkin, vikassa erässä pääsi pelaamaan paljon ja tuli vastuutakin.
Tämän jälkeen oululaisten selkäranka tuntui katkeavan. Enää muutama pelaaja jaksoi painaa täysillä, vaikka peliä oli jäljellä vielä reilusti. Valmentaja Kari Jalonen sekoittikin ketjuja hakien kuumia pelaajiaan ylivoimiin. Tulosta tuli ajassa 54.11, kun joukkueen pistepörssin ykkönen, Janne Pesonen, laukoi päädystä pompanneen kiekon takakulmalta sisään.
Maalin värkännyt vitja, Pesonen – Mika Pyörälä – Michal Bros olikin lähes ainoa hyökkäyskolmikko, jolla fiilistä vielä riitti illan peliin. Muiden ajatukset tuntuivat jo siirtyneen seuraavan päivän JYP kohtaamiseen. Helsinkiin asti matkustaneet oululaisfanit katselivat hiljaisina, kun IFK:n kolmonen pyöritti peliä hyökkäyspäädyssä täysin suvereenisti, Kärppä-puolustajien vain katsellessa vierestä. Pääroolissa pyörityksessä toimi kuuluisa mailataituri Pasi Nielikäinen.
Kovan luokan menetyksiä
Kärppien puolustukseksi täytyy todeta joukkueen kärsivän kovan luokan loukkaantumisista. Jari Viuhkolan pidempi poissaolo ja Ujcikin menetys ensimmäisessä erässä tuntuivat hyökkäyspäässä. Kun samaan aikaan puolustuspelaaminen oli sekaisin, varsinkin alivoimalla, niin tulos oli selvä. Kärppäpakit olivat yllättävän voimattomia IFK:n fyysisyyden edessä. Varsinkin konkarit Mikkola ja Jukka-Pekka Laamanen olivat näkymättömiä. Varsinkin lopussa miehien parhaat pelihalut olivat menneen talven muistoja.
Maalivahdit olivat tänään isossa roolissa. Ensimmäisessä ja viimeisessä erässä kummatkin pelasivat hyvin, toisessa erässä Tarkki haparoi pariin otteeseen huonoin seurauksin. Mies ottikin tästä vastuun niskoilleen.
- Peli ei tänään toiminut niin kuin pitäisi. Pari olisi voinut ottaa kiinni. Samaan aikaan Lundell otti hyvin toisessa päässä.
Mies ei syyttänyt tappiosta puolustusta tai pelin kesken lopettamista.
- Peli sekosi jonkin verran jäähyihin. En sen enempää ruvennut kesken pelin miettimään. Tulos ei ollut hyvä. Koitetaan vain nollata tämä ja keskittyä huomiseen peliin Jyväskylässä.
Punapaitojen puolustus piti
IFK:n peli toimi Kärppiä vastaan. Alun hyvä henki säilyi täydet 60 minuuttia ja nähtiinpä kentällä pitkästä aikaa kunnon petomaista rymistelyäkin. Taklauspeli horjutti selvästi kärppäpakkien pelin avausta. Välillä tuli turhankin kiire punaisen paidan lähestyessä vauhdilla. Kun vielä ylivoimatehot olivat kohdallaan, jäivät kolme pistettä pääkaupunkiin.
Ehkä tärkein voiton avain oli kuitenkin tiukka puolustus. Viimeisenä linkkinä Lundell pelasi nappiottelun ja peitti hienosti ruuhkienkin takaa tulevat vedot. Jos ylivoima jatkuu tällaisena, voidaan odottaa lisääkin pisteitä säälipleijariviivan tuntumassa kamppaileville helsinkiläisille. 1+2 tehot ottelussa paukutellut puolustaja Murphy antoi tunnustusta maajoukkuetauon jälkeen rosteriin palanneelle Pasi ”Pössykkä” Saariselle.
- Saarisen paluu on tuonut varmuutta puolustukseen. Mies on erittäin varma ja auttaa paljon ylivoimalla. Nuorukaiset pelasivat myös hienosti, se on tulevaisuuden kannalta hieno asia.
Saarinen taas itse antoi tunnustusta koko joukkueelle.
- Meidän yli-ja alivoima oli parempaa kuin Kärpillä. Oma pelikunto ei vielä ole paras mahdollinen. Saatiin hyvä lataus otteluun parin tappion jälkeen!
IFK:n ongelmana on ollut juuri erikoistilannepelaaminen. Tänäänkin joukkue päästi tilastolliset kaksi alivoimamaalia. Ennen peliä petopaidoille oli tehty 23 ottelussa 41 maalia ylivoimalla. Kotiyleisön onneksi tänään myös ylivoima toimi ja viisi maalia saatiin vieraspäätyyn. Ennen joulutaukoa on ohjelmassa vielä seitsemän peliä ja tämän illan esityksen pohjalta on odotettavissa nousua tukevasti kuuden parhaan joukkoon.
Kovan luokan menestyksiä?
Pahat kielet hallin käytävillä kertoivat, että katsomossa istui pohjoisamerikkalainen skoutti, jonka vihkoon oli merkattu nimiä IFK:n puolustuksesta. Näinköhän IFK ehtii nauttimaan nuorten lupaustensa pelistä vielä ensi kaudella. Nuori puolustaja Laakso ei ainakaan ollut tietoinen tarkkailevasta silmäparista.
- Ei mitään tietoa skouteista. Hyvä fiilis jäi kuitenkin omasta pelistä!