Itseluottamusta olisi nyt tarjolla lisää vierailijoille, sillä IFK ei perinteisesti ole viihtynyt Turun leveässä kaukalossa. Syystä tai toisesta kotiin viemiset ovat pääsääntöisesti olleet laihoja. Joukkueet taistelevat lähtökohtaisesti samoista sijoista runkosarjassa, joten pisteet tästä pelistä maistuisivat varmasti kummallekin. Uutta pistelaskua mukaillen voisi puhua ”kuuden pisteen ottelusta”.
Kauden ensimmäisessä keskinäisessä kohtaamisessa Helsingissä TPS oli pahasti jyrän alla. Pari puolustuspään virhettä ja aimo tujaus onnea siivittivät kuitenkin vierailijat voittoon, kun Ville Vahalahden pesäpallolyönti upposi IFK-maaliin jatkoajalla. Lopputulos kirjattiin tuolloin 2-3. TPS korjasi pisteet myös Turussa pelatussa ottelussa voitettuaan luvuin 3-0. Tuolloin voitto oli täysin ansaittu, eikä IFK kenties pystynyt aivan parhaimpaansa.
TPS löysi taas juonen peliinsä
TPS esitti ennen maajoukkuetaukoa kenties huonointa kiekkoa, mitä joukkueelta on Jukka Koivun valmennuskaudella nähty. Pieni huili teki kuitenkin terää, ja nyt joukkue tekee jälleen töitä kaukalossa. Tämä on näkynyt myös pistepussissa kahden tauon jälkeisen voiton myötä. Ihmeitä eivät turkulaiset Blues- ja Ässä-voitoissa esittäneet, mutta peruspelaaminen on paria pykälää korkeammalla kuin ennen taukoa.
Turkulaisten parhaimmistoa ovat olleet tutut miehet. Ykkösketjussa akseli Aalto-Nurminen ja heidän lisäksi Jari Kauppilan ketju kokonaisuudessaan ovat ne syömähampaat, joilta odotetaan tulosta ilta toisensa perään. Pakistosta huomio kiinnittyy varsinkin Marko Kiprusoffin tyylikkääseen työskentelyyn. Jiri Vykoukalin paluu takalinjoille auttaa vastuun jakamisessa, erikoistilanteet mukaan lukien.
TPS joutuu tosin antamaan vastustajalleen tasoitusta loukkaantumisten myötä. Kaksi tärkeää puolustajaa, Antti Hulkkonen ja David Schneider, puuttuvat joukkueen riveistä. Molemmille olisi varmasti ollut vastuuta luvassa, joten peliaikaa tulee vammojen myötä ns. uusjakoon. Nuoriso-osastolta Backman-Palmroth odotetaankin jälleen kerran oman tonttinsa hoitamista kunnialla.
IFK:lta odotettavissa taklauksia ja hyvää maalivahtipeliä?
Jokereita ja Kärppiä vastaan IFK:n tahtotaso on ollut kohdallaan. Joukkue on pyrkinyt pelaamaan fyysisesti ja onnistumisien lisäksi on tullut myös tukku jäähyjä. IFK:n alivoima on kuitenkin tilastojen valossa liigan parasta, ja on ollut sitä viime peleissä myös käytännön tasolla. Taklauksia unohtamatta joukkueen pitää silti karttaa tyhmiä jäähyjä tiistain pelissä.
IFK:n kenties tärkein pelaaja Timo Pärssinen on pitkäaikaispotilaana ottelusta sivussa. Seurakseen kentän laidalle hän saa ketjukaverinsa Brett Harkinsin, joka hölmöili Jokeri-pelissä itsensä pelikieltoon. Tämä aiheuttaa IFK-valmennukselle päänvaivaa ketjukoostumusten suhteen ja ratkaisijoita pitää nousta kautta rintaman. Kuumeesta kärsineen Mikko Turusen pitäisi olla takaisin pelikunnossa tiistaiksi, mutta tällä tuskin ratkaistaan esimerkiksi ylivoimaketjujen koostumuksia.
Suuri tekijä IFK:n Jokeri- ja Kärppä-voittojen takana oli ykkösveskarin aseman – jälleen – Dave Stathosilta kaapannut ja Tepsinkin maalia aikanaan vartioinut Jan Lundell, joka on pelannut hienosti. Joukkueessa onkin mielenkiintoinen kilpailutilanne kahden veskarin välillä. Stathos oli maalilla molemmissa joukkueiden aiemmissa kohtaamisissa, joten tältäkin kantilta katsoen Lundellin peluuttaminen olisi varmastikin ollut joka tapauksessa harkinnassa.
Lundell tuskin joutuu sinänsä mihinkään todelliseen kiekkosateeseen. Siitä pitää huolen liigan eliittiä oleva pakisto, jonka kirkkaimpina tähtinä häärivät Toni Söderholm, Jere Karalahti sekä Marek Zidlizky. IFK:n päästämät kolme maalia viimeisen kolmen ottelun aikana kertovat siitä, että oma pää on pitänyt hyvin. Myös tulivoimaa riittää.