Kuva © Teemu Grönroos www.teemugronroos.kuvat.fi

Liigan alkukauden suurimmat onnistujat – kirkkaat tähdet ja tasainen sarja ovat täyttäneet katsomoita

Artikkeli
Kuluvaa Liiga-kautta on takana noin kolmasosa. Jatkoaika listaa alkukauden kovimmat onnistujat.

Jatkoajan toimittajat Konsta Kiviniemi ja Jani Vehviläinen käyvät läpi Liigan alkukauden kymmenen suurinta onnistumista.

Vaasan Sport

Kiviniemi: Sportin nostaminen jalustalle pudotuspelisijan ulkopuolelta voi kuulostaa hieman ylireagoinnilta, mutta kerrataanpa. Vaasalaiset ovat käyneet sarjataulukossa korkeimmillaan seitsemäntenä, ja tällä hetkellä sijoitus on 11. Sija kuusi on tosin vain viiden pisteen päässä.

Viimeistä kauttaan penkin takana viettävä Risto Dufva on luotsannut joukkueensa erinomaiseen vireeseen, ja ennakkoarvioissa sarjan pohjakerrokseen sijoitettu ryhmä on ylittänyt kaikki odotukset. Joukkueen "ruotsalaismafiaksi" ristitty runko koostuu Jens Lööken, Axel Holmströmin sekä lokakuun pelaajaksi valitun Simon Hjalmarssonin kaltaisista tähdistä, mutta yllättävimmät menestystarinat löytyvät takalinjoilta.

Koeaikansa loppukauden sopimukseksi kääntänyt Teemu Suhonen on löytänyt vanhan tehovireensä ja Mestiksestä Liiga-kartalle ponnahtanut Atro Leppänen on ihastuttanut kansaa vaasalaisten sinilinjan kiekollisena johtajana. Sport pelaa kymmenettä kauttaan Liigassa, mutta kiekkokevät Vaasassa on jatkunut runkosarjasta eteenpäin vain kahdesti, ja silloinkin se päättyi ensimmäisellä kierroksella.

Kotkapaitojen alkukausi on kuitenkin valanut uskoa kannattajiin. Seura taistelee tosissaan pudotuspeleistä vain kuukausia viime kauden tyhjennysmyyntien jälkeen.

Porin Ässät

Vehviläinen: Joukkueista Porin Ässät on nostettava ehdottomasti tikun nokkaan ja vain hyvässä mielessä. Tulokasvalmentaja Jere Härkälän johdolla kauteen lähtenyt porilaisryhmä oli erityisesti kauden alussa odottamattoman vahva. Vaikka tuloksellisesti peli muuttui nihkeämmäksi ennen maajoukkuetaukoa, on joukkue edelleen realistisesti mukana taistossa pudotuspelien kotiedusta.

Pelaajistosta esiin on nostettava ehdottomasti Lenni Hämeenaho, joka on lyönyt itsenä läpi runkosarjan ensimmäisen kolmanneksen aikana. Viime kaudella Kajaanissa syntynyt hyökkääjä viimeisteli koko kaudella yhdeksän maalia, mutta nyt maaleja on jo saman verran syyskauden aikana. Tärkeänä osana positiivista kauden alkua on ollut myös maalivahti Niklas Rubin, joka tarjoaa illasta toiseen joukkueelleen mahdollisuuden voittaa.

Mikä tärkeintä, Härkälän johdolla porilaiset ovat onnistuneet laajalla rintamalla. Nähtäväksi jää, kestääkö Ässien taso yhtä hyvänä myös tauon jälkeen. Kymmenen joukkueen pudotuspeleihin jatkavan joukkueen joukossa Ässät kyllä on, jos totaalista romahdusta ei tapahdu.

Sarjataulukon tasaisuus

Kiviniemi: Sarjataulukkoa tutkiessa voi havaita suuria tasoeroja joidenkin joukkueiden välillä. Esimerkiksi sarjakärki Tapparan ja sarjajumbo SaiPan välinen ero on revähtänyt jo 29 pisteeseen. Se kertonee joukkueiden voimasuhteista, mutta kirvesrinnoista alaspäin lähdettäessä erot kiristyvät tiukkaan tahtiin. Sijat 5–14 ovat vain 11 pisteen sisällä, eikä kilpailu pudotuspelipaikoista ole ollut näin tiukkaa vuosiin.

Kautta on takana noin kolmasosa, joten pudotuspelijoukkueiden ennustaminen voi kuulostaa joidenkin korvaan oudolta näin aikaisin. On kuitenkin sanomattakin selvää, että nykyisen tasaisuuden säilyessä kiekkokausi päättyy jollakin aiemmin kuin syytä olisi. Liigan kilpailullisuus on huipussaan, ja tiukat taistelut sarjapaikoista ovat heijastuneet alkukaudesta myös areenoiden lehtereille.

Alkukauden yleisömäärät

Vehviläinen: Kotimainen Liiga tuntuu kiinnostavan taas. Monella paikkakunnalla yleisökeskiarvossa ollaan selkeästi edellä menneitä vuosia. Joukkoon mahtuu myös totta kai heikosti yleisöä kotihalliinsa vetäviä joukkueita, mutta kokonaisuutena yleisömäärät ovat parhaita sitten kauden 2013–14.

Usein puhutaan, että korkeat lipun hinnat ja Liigan toimettomuus oman elinvoimansa säilyttämisen kanssa tappavat yleisön mielenkiinnon, mutta alkukausi osoittaa täysin päinvastaiseen suuntaan. Liigalla olisi tämän myötä paikka takoa, kun rauta on kuumaa.

Osittain Liiga toimikin tiedottomalla Liigan avaamisesta tulevan kauden jälkeen. Nähtäväksi jää, millainen vaikutus toimenpiteellä on tulevaisuudessa.

Kärppien nelosketju Antti-Roiko–Hyry–Anttila

Kiviniemi: Nimivahvassa ja ilmeisen kalliissa Kärppien joukkueessa katseet tuppaavat usein keskittymään Teemu Turusen ja Ville Koivusen kaltaisiin tähtihyökkääjiin, mutta alkukaudesta täyskäännöksen suorittaneen näätälauman taustalla häärii erinomaisesti toiminut nelosvitja. Aleksi Antti-Roikon, Arttu Hyryn ja Marko Anttilan nimet ovat nousseet kansan huulille syyskaudella.

Hyry ja etenkin Anttila ovat Liiga-kansalle jo tuttuja nimiä entuudestaan, mutta Antti-Roiko on murtautunut kasvattiseuransa ydinkokoonpanoon vasta tällä kaudella. Kolmikko pelaa tehokkaasti yhteen, ja heillä on kasassa jo yhteensä 25 tehopistettä. Hyry on yksi Liigan parhaista aloittajista, Anttila on kunnostautunut yllättävänkin tehokkaana maalintekijänä ja Antti-Roiko on kärkipäässä miltei kaikissa Kärppien edistyneissä tasaviisikkotilastoissa.

Ketjun yhteiskemiaa on päivitelty jo hetken, mutta päävalmentaja Lauri Marjamäki on pitänyt näkemästään ja tarjonnut kolmikolle enemmän vastuuta kauden edetessä. Antti-Roiko on kertonut ketjun menestyksen pohjautuvan itsevarmaan peliin. Kolmikon nimet ovat viimeistään nyt ylhäällä jokaisen joukkueen pukukopissa, mutta ketju tulee varmasti jatkamaan avainroolissa Kärppien matkalla kohti Liigan kärkeä.

Rumat taklaukset ja pitkät pelikiellot loistavat poissaolollaan

Vehviläinen: Liiga on syksyn aikana ryvettynyt erinäisten kohujen ympärillä, kun pelaajien yksityiselämässä tapahtuneet rikokset sekä rikosepäilyt ovat pitäneet Liigaa huonossa valossa uutisissa.

Positiivista on ollut, että alkukaudella pahimmilta ylilyönneiltä kaukalossa on vältytty. Rumat taklaukset ja niistä johtuvat pitkät pelikiellot ovat loistaneet poissaolollaan. Turhautumista ei ole myöskään juuri purettu huitomalla idioottimaisesti mailalla vastustajan pelaajia.

Tämä on hieno suuntaus, jos muutosta pystytään ylläpitämään myös tulevaisuudessa. Mitä lähemmäs kevättä ja ratkaisupelejä mennään, sitä enemmän ylilyöntien riski kasvaa. Mitään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä melko siististä alkukaudesta on siis turha vetää, mutta erittäin toivottavaa olisi, että muutos olisi pysyvää.

JYPin ylivoima

Kiviniemi: Liigan ylempään keskikastiin palannut JYP on kylvänyt alkukaudesta tuhoa erityisesti ylivoimalla. Jyväskyläläisten tuloksenteko on ollut pääosin kolmen herran vastuulla, sillä Sami Niku, Jerry Turkulainen ja Reid Gardiner miehittävät kolme sijaa pistepörssin kärkinelikosta. Tehotrio pelaa niin hyvin yhteen, että heidän pelistään on avautunut aivan uusia seikkoja Liiga-yleisölle.

Aiemmin yksipuolisena, joskin tehokkaana ylivoimalaukojana, tunnettu Gardiner on jakanut kauden 16 syöttöpisteestään jopa kymmenen ylivoimalla, ja pelintekijöinä kunnostautuneet Turkulainen ja Niku ovat iskeneet seitsemän ja kuusi maalia mieheen. Kolmikon yhteispeli toimii kuin unelma, ja ylivoiman tehokkuus on antanut mahdollisuuksia myös uusille kasvoille.

Juuso Puustinen on jo rikkonut viime kauden ylivoimamaalisaldonsa ja kasvattiseuransa kärkiketjuihin noussut Jere Lassila on ollut yksi sarjan parhaista maskimiehistä. Ylivoima on suorittanut 36-prosenttisesti, jopa kymmenen prosenttia paremmin kuin seuraavalla joukkueella. Nikun jahdatessa puolustajien yhden kauden piste-ennätystä, sopii olettaa, että ylivoima kulkee jatkossakin 27-vuotiaan lavan kautta.

KooKoon ulkomaalaiskaksikko Ben Tardif ja Charle-Edouard D'Astous

Vehviläinen: KooKoon ailahtelevan alkukauden ehdottomia valopilkkuja ovat olleet Ben Tardif ja Charle-Edouard D'Astous. Kanadalaiskaksikko on jopa koko Liigan mittapuulla yksi parhaista ulkomaalaisparivaljakoista.

Jo viime kaudella Kouvolassa pelannut puolustaja D'Astous on ottanut ison loikan eteenpäin pelaamisessaan. Vaikka 25-vuotias puolustaja tukee hyökkäyksiä aktiivisesti, hän ei tee sitä ylikovalla riskillä, mikä maksaisi hintaa omassa päässä.

Pohjois-Amerikasta Kouvolaan siirtynyt Tardif on yksi parhaista ulkomaalaishankinnoista koko Liigassa. Vikkelästi liikkuva hyökkääjä on osoittanut kykenevänsä sekä maalien tekemiseen että juonikkaaseen pelinrakentamiseen.

Älykiekkodatan monipuolisempi hyödyntäminen

Kiviniemi: Liiga on tehnyt yhteistyötä Wisehockeyn kanssa jo kaudesta 2019–20 muun muassa älykiekkojen ja niistä saatavien tilastojen käytöstä. Älykiekkodatan tarjoamat tilastot yhdistettiin Liigan virallisiin tilastoihin viime kaudella, ja yhteistyössä otettiin alkukaudesta jälleen uusi harppaus kohti tilastollisempaa tulevaisuutta. 

Kiekkokansan keskusteluissa yhä enemmän esille tuleva termi maaliodottama on huomioitu myös Liigan toimistolla, ja sarja aikookin tiedotteensa mukaan tuoda maaliodottaman sekä muiden älykiekkotilastojen rakentumisprosessia yhä avoimemmin ihmisten tietoisuuteen muun muassa selkeyttävien artikkeleiden ja podcastin muodossa.

Liiga tarjoaa nykyään myös verkkosivuillaan ottelukohtaisen maaliodottaman ja muutos on otettu lämpimästi vastaan. Älykiekkodatan monipuolisempi hyödyntäminen on tärkeä ja kaivattu muutos Liigan varteenotettavuuden kannalta ammattisarjana.

Antti Kalapudas – SaiPan harvoja valopilkkuja

Vehviläinen: Juuri vuoden jatkosopimuksen SaiPan kanssa tehnyt hyökkääjä Antti Kalapudas on ollut valoisa ilmestys synkissä vesissä uivassa joukkueessa. Selkä ei ole suoristunut missään vaiheessa, vaikka joukkueella onkin mennyt huonosti.

SaiPa on tehnyt Liigassa kolmanneksi vähiten maaleja, mutta siitä huolimatta 27-vuotias hyökkääjä on pelannut alkukauden lähes piste per peli -tahdilla. Se on kova suoritus jatkuvasti häviävässä ja vähän maaleja tekevässä joukkueessa.

Hieman yllättäen useassa Liiga-joukkueessa urallaan viihtynyt Kalapudas vaikuttaa löytäneen jonkinlaisen henkisen kodin Lappeenrannasta. Jatkosopimuksen tekeminen tarkoittaa myös SaiPa-kannattajille siitä, että kohti valoisampaa huomista pyritään kyllä.

» Lähetä palautetta toimitukselle