Tämän kauden SM-liigassa on moneen kertaan todettu voittamisen vaativan jokaisen tilanteen pelaamista täysillä. HPK:n perisynniksi näyttää muodostuneen velttoilu taisteltaessa irtokiekoista. Kun kolmen miehen keskelle putoava kiekko päätyy poikkeuksetta tilanteeseen tulevalle yksittäiselle vastustajalle, ei voi odottaa lopputulokselta paljon.
Tälläkin kertaa HPK liikkui hyvin, pyrki hallitsemaan kiekkoa ja haki takaa-ajoasemassa fyysistäkin yliotetta, mutta perustavanlaatuinen puute vapaana olevan kiekon haluamisessa yhdistettynä ala-arvoiseen maalivahtipeliin käänsi ottelun vastustajalle.
HPK:n valmentaja Jukka Rautakorpi kiteytti olennaisen pelistä.
- Huono suoritus. Ei jääkiekko saa tällaista olla. Omiin meni monta helppoa, eikä kiekosta kamppailtu tarpeeksi. Ei tällaisia pelejä voi pelkällä puolustamisella voittaa, Rautakorpi tylytti omiaan.
Helppoja maaleja
JYP oli nukkua onnensa ohi, kun maalivahti Sinuhe Wallinheimo sai otteluun surkean alun. HPK:n Miikka Männikkö kiitti laitaan jätetystä tilasta ja ampui helponlaisen kudin Wallinheimon jalkojen välistä sisään, kun vasta 45 sekuntia oli pelattu.
- Totuus on se, että kun puhutaan maalivahtipelistä ja itsensä likoon laittamisesta, niin tänään annettiin halpoja maaleja neljä. Saatiin itsekin helppo maali heti alkuun, ja muutama vaihto sen jälkeen oltiin vielä tekemässä toista. Kun meni halpa omiin, niin jotenkin peli loppui siihen, Rautakorpi ihmetteli.
Peli eteni HPK:n tahdissa aina neljännelle minuutille asti. Pyrkimykset karkumatkalle katkesivat kuitenkin kerhovahti Teemu Lassilan vuorostaan höräistyä Jasse Ikosen rannekudin taakseen. Ikosen ensimmäinen liigamaali oli täydellinen puudutuspiikki kotijoukkueen liikkeelle, ja herätti alun uinuneet vieraat mukaan peliin.
Mitä pidemmälle ottelu eteni, sitä vakuuttavammaksi JYPin peli kasvoi. Hyökkäyksiin lähdöt tapahtuivat vauhdilla, ja vapaa mies tuntui löytyvän aina. Oma osansa oli HPK:n merkkausvirheillä. Kotijoukkue tuntui olevan jatkuvasti potkun JYPin takana.
- Pisteitten puolesta Hämeenlinnassa on ollut viime vuosina aika hiljaista. Meillä oli kuitenkin voittoja alla, ja niiden tuoma itseluottamus hyvänä lähtökohtana. Puolustuspelillä tämä peli voitettiin. Kun kotijoukkueella on alle kymmenen maalintekopaikkaa, silloin voidaan voittaa pelejä, JYP-luotsi Risto Dufva kommentoi ottelua vähäsanaiseen tyyliinsä.
HPK:lla oli ajoittain suuria vaikeuksia siirtää kiekkoa hallitusti keskialueen yli. Toinen erä oli kotijoukkueen paras, ja vielä kolmannessakin HPK jaksoi yrittää näennäisesti pelata voitosta, vaikka Ossi Louhivaara pääsi roiskaisemaan heti erän alussa vastaavanlaisen lörppömaalin kuin mitä ensimmäisessä erässä nähtiin HPK:n tekemänä.
- Toisessa erässä suututtiin. Kaveri kävi tekemässä vanhanaikaisen, minkä jälkeen alettiin taistella eri tavalla. Kaikki laukaukset olivat kuitenkin vähän sellaisia kuin koko pelin luonne. Niistä puuttui viimeinen silaus, joka vaaditaan maalin tekemiseen. Avopaikoista tuli epäonnistuneita laukauksia, Rautakorpi näki.
Ottelun jännitys lässähti JYPin neljänteen maaliin Jani Tuppuraisen pyssytettyä suoraan aloitusvoiton jälkeen kiekon Lassilan taakse. Viimeinen kymmenminuuttinen porhallettiin päästä päähän ilman sen kummempaa päämäärää tai järkeä. Fyysisyyskin vaihtui turhautuneeksi sohimiseksi puolin ja toisin.
Nöyryys tekee mestarin
JYP-kapteeni Juha-Pekka Hytönen sai tililleen maalin ja maalisyötön. Hytönen näki Dufvan tavoin voiton tulleen puolustuspelaamisen kautta.
- Hieno voitto ja hyvä peli. Olimme alussa vaikeuksissa, kunnes Ikonen teki hyvän maalin meille. Pelattiin hyvää vieraspeliä alun jälkeen. Alivoimapelihetkiä lukuun ottamatta HPK ei päässyt kunnolla maalintekotilanteisiin, Hytönen kertasi.
- Saimme HPK:n näyttämään huonommalta kuin he olivatkaan. Teimme paljon töitä ja saimme häirittyä HPK:n pelinrakentelua. Alku oli hyvä herätys; näimme jälleen mitä vaatii voittaa otteluita tässä sarjassa.
Kauden alku oli JYPille vaikea. Hallitseva mestari on viimeisen kuuden ottelun täyden pistepotin myötä noussut kohisten kohti kärkeä.
- Muutama pelillinen juttu on katsottu, ja palauteltu mieliin työmäärää mitä voittoon tarvitaan. Kun alkukaudesta luistelu tippui hieman, ei pärjätty. Olemme tulleet valmiimpina kamppailuihin, ja voittojen myötä itseluottamus on noussut.
HPK-ottelu osoitti JYPin pelin luistavan kuin Zetorin kytkin. Jokainen kentällisistä pystyi nostamaan hyökkäyksiä ja sekoittamaan vastustajan kiekollista peliä. Näkyvimmin esillä olivat Hytösen lisäksi hyökkääjät Tuomas Pihlman ja Steve Kariya.
Sinuhe Wallinheimo kokosi maalilla itsensä alun sähellysten jälkeen hyvin. Tiukka puolustuspeli piti tosin huolen siitä, ettei Wallinheimoa toista erää lukuun ottamatta juuri koeteltu.
HPK:n pelaajista harva pääsee puhtain paperein. Janne Laakkonen ja Miikka Männikkö pitivät kiekollisina parasta vauhtia. Ville Viitaluoma jäi tällä kertaa kuvioineen omassa ketjussaan yksin.
Tuukka Mäkelän saatua aivotärähdyksen puolustajia peluutettiin lähinnä kahtena parina Kai Syväsalmen pelatessa vain muutamia täytevaihtoja. Jani Honkanen pysyi parhaiten JYPin liikkeessä mukana ja pysäytti useita vaarallisia syöttöjä. Honkanen haastoi myös takaa-ajoasemassa taajaan JYP-pelaajia pikku painiotteluun, joka jäi tällä kertaa näkemättä ottelun ratkettua ja tunnelman lässähdettyä ennen kuin haasteeseen löytyi halukkaita.
HPK jatkaa sarjaa lauantain kotiottelulla Bluesia vastaan. JYP kohtaa kotonaan samana päivänä finaaliuusinnassa Oulun Kärpät.