JYP taisteli pisteen

JYP lähti otteluun selkeästi puolustuskannalla yrittäen jäädyttää IFK:n peliä. SaiPa-peli ei painanut joukkueella jaloissa, vaan siitä ammennettiin voimaa tähän iltaan.

- Tarkoitus oli lähteä jopa yltiöaktiivisella häirintäpelillä tuhoamaan IFK:n peliä ja siinä onnistuttiin ensimmäisessä erässä kohtuullisen hyvin, kertoi valmentaja Risto Dufva.

IFK puolestaan pyrki aktiiviseen karvaukseen ja aggressiiviseen taklauspeliin alusta saakka.

- Kauden mittaan on joukkueessa korostettu fyysistä peliä ja taklauksia. Tänään sitten etenkin ensimmäisessä erässä toteutettiin tätä hyvin. Joukkue oli hyvässä kunnossa tauon jäljiltä ja se näkyi pelissä, kertoi IFK-puolustaja Teemu Laakso pelin jälkeen.

IFK aloitti vauhdilla

Ensimmäisessä erässä peli oli varsin tasaista. IFK oli joukkueista aggressiivisempi ja aktiivisempi. Petolauma kontrolloi kiekkoa suurimman osan ajasta ja jakeli kovia taklauksia etenkin omassa päädyssä. Teemu Laakso taklasi erän alkupuolella puhtaasti JYPin Ossi Louhivaaraa laidassa. Louhivaara pelasi tilanteessa kiekkoa eikä ehtinyt ottamaan taklausta vastaan kunnolla. Seurauksena Louhivaaran pää osui laitaan ja mies sai aivotärähdyksen. Tuomari ei viheltänyt tilanteesta jäähyä.

IFK karvasi erässä aktiivisesti ja saikin tilanteita kiekonriistoista. Hyökkäykset menivät yksinkertaisella kiekko päätyyn ja perään –kaavalla. Joukkue pelasi tänään myös paljon puolustajien laukauksien kautta kiekkoa maalille. Myös vastaiskut lähtivät helsinkiläisiltä nopeasti. JYPistä ainoastaan Jarkko Immosen johtama ykköskenttä pystyi luomaan tasaisesti tilanteita IFK:n päätyyn. Kokonaisuudessaan erä oli kuitenkin varsin tasainen.

JYP nostaa tempoa toisessa erässä

JYP tuli heti toisen erän alkuun vahvasti Immosen ketjun luodessa maalipaikan ensimmäisessä vaihdossa. IFK oli erässä selvästi pulassa avauspelinsä kanssa JYPin nostettua karvaustaan. Immosen ketju pelasi paljon ja pystyi joka vaihdossaan luomaan painetta IFK-päätyyn. Ajassa 26.13 tämä palkittiin, kun Antti Virtanen survoi kiekon väkisin etukulmalta ohi Jan Lundellin. Tilannetta edelsi JYPin pyöritys ja Tuomas Pihlmanin hyvä laukaus maalia kohden.

Maalin jälkeen IFK:n konsepti sekosi täysin, eikä se saanut minkäänlaista otetta kiekolliseen peliin. Valmentaja Paul Baxter sekoittikin paljon ketjuja ja etenkin IFK:n nelosketju keskittyi lähinnä taklaamaan JYPin puolustajia. Orastavan IFK-hyökkäyksen keskellä JYPin Dwight Helminen pääsi kiekonriistoon ja pakin paikalle joutunut Rem Murray antoi Helmiselle tilaa laukoa. Helmisen veto upposi B-pisteen kaarelta Lundellin taakse ja näin peli oli JYPille jo 2-0.

IFK havahtui horroksestaan ja etenkin sen kolmosketju sai aikaan hyvän painostuksen hyökkäyspäädyssä. Niin ikään Baxterin kokoama ketju Lennart Petrell - Jerry Ahtola - Pasi Nielikäinen pelasi vaihdossaan hyvää ja yksinkertaista peliä järjestämällä miehiä maskiin ja pakeille tilaa laukoa. Maalia ei ketju onnistunut tekemään, mutta IFK:n peli aktivoitui ja parani huomattavasti muutaman hyvän vaihdon seurauksena.

Pian tämän jälkeen Tommi Kovanen sai kampituksesta jäähyn, mutta IFK kesti alivoimalla. Etenkin Charlie Cook pelasi varmasti kiekkoa pois omalta alueelta. Jäähyn jälkeen Murrayn ketju sai aikaan hyvän pyörityksen JYP-päätyyn ja lähes koko illan ketjun takana pelannut Hannu Pikkarainen laukoi viivasta. Wallinheimo torjui, mutta maalin edessä päivystänyt Ilkka Pikkarainen onnistui kääntölaukauksessaan ja toi IFK:n maalin päähän.

Muutama minuutti tästä ja JYP-puolustaja Juha Salmu joutui huitomaan vahvasti hyökkäyspäädyssä rynninyttä Ilkka Pikkaraista jäähyn arvoisesti. IFK onnistui vihdoin ylivoimalla, kun Hannu Pikkarainen avasi peliä omasta päädystä Ryan Vescelle. Vesce lainasi kiekkoa Ilkka Pikkaraiselle ja ajoi maalille laittaen lapansa jäähän. Seurauksena kaunis ohjausmaali, ja peli oli tasan. IFK painostikin hyvin erän lopun ja etenkin Murrayn ketjun viimeinen vaihto oli vahva. Wallinheimo kuitenkin kesti ja tauolle mentiin tasalukemissa.

IFK ratkaisee jatkoajalla

Kolmas erä oli tasaista puurtamista. Kumpikin joukkue sai tilanteita aikaan, joskin JYPistä ainoastaan Immosen ketju onnistui tässä tasaisesti. Jyväskylän ylpeys sai yrittää erän alkupuolella ylivoimalla, kun Rem Murray otti hyökkäyspäädyssä tyhmän koukkausjäähyn. Joukkueelle tarjoutuikin hyvä maalintekopaikka, mutta Jan Lundellin huippupelastus piti pelin tasoissa. Heti perään Kuhta otti jäähyn huitomisesta, mutta IFK:n alivoima kesti hyvin.

Jäähyltä päästyään Kuhta painoi suoraan täydellä höyryllä JYPin päätyyn pakottaen Lars Helmisen ottamaan jäähyn kiinnipitämisestä. Seuranneella ylivoimalla etenkin Murrayn ketju puolustajaparin Pikkarainen – Laakso kera onnistui luomaan todellista painetta JYP-maalille. Kohtalon hetkiä koettiin Lars Helmisen istuessa illan toista jäähyään heti perään, kun Ilkka Pikkarainen kaatui maalinedusväännössä Sinuhe Wallinheimon päälle. Wallinheimo jäi jäähän makaamaan kivuissaan pelin jatkuessa, ennen kuin tuomari älysi viheltää pelin poikki. Wallinheimo loukkasi Risto Dufvan mukaan polvensa, mutta vamman vakavuutta ei vielä tiedetä.

Wallinheimo talutettiin pukukoppiin IFK:n seisomakatsomon vihellysten saattelemana, ja JYPin maalille luisteli kylmä Pekka Tuokkola. IFK yritti hyödyntää tätä välittömästi painostaen selvästi, mutta Tuokkola venyi huippupelastuksiin ja taisteli joukkueensa jatkoajalle.

Jatkoaikaa oli pelattu reilu minuutti, kun puolustaja Hannu Pikkarainen purjehti läpi kentän ja laukoi kiekon Tuokkolan selän taakse harhautettuaan tätä ennen JYP-puolustajan. Pikkaraiselle tarjottiin myös antisankarin roolia, sillä tilannetta edelsi nukahdus omassa päädyssä.

Valmentajien ajatuksia

JYP-valmentaja Risto Dufva oli pelin jälkeen tyytyväinen saatuun pisteeseen, vaikka ylivoiman tehottomuus harmittikin.

- 2-0 -johto oli normaalia pelivirtausta, eikä sen menetys johtunut otteen siirtymisestä. Viimeisessä erässä ote katosi ja viimeistään Helmisen jäähyihin sekosi peli ja loppujen lopuksi piste tyydytti kyllä, Dufva virkkoi.

IFK:n joukkueenjohtaja Sakari Lindforsin mukaan IFK pyrki pelaamaan yksinkertaista ja suoraviivaista peliä, onnistuen myös siinä. Loppujen lopuksi kuitenkaan onni ollut täysin mukana, eikä kolmannen erän hallinta tuottanut joukkueelle täysiä pisteitä. Hyökkääjä Janne Laakkonen joutui jättämään kentän ensimmäisen erän jälkeen. Lindforsin mukaan Laakkosen vanha nivusvaiva uusiutui, eikä miehen pelikunnosta ole jatkon suhteen vielä tietoa.

JYPissä selkeitä onnistujia olivat Immosen johtama ykkösketju, joka pelasi paljon ja loi jatkuvasti painetta IFK-päätyyn, sekä maalivahdit Wallinheimo ja Tuokkola. Alivoimalla uhrautuvasti pelanneet Tuomas Vänttinen ja Olli Sipiläinen ansaitsevat myös maininnan lukuisista laukauksen peittämisistään.

IFK:ssa etenkin puolustajat pelasivat hyvin. Charlie Cook ja Hannu Pikkarainen olivat vahvoja hyökkäyspäässä ja Teemu Laakso esitteli vihdoin niitä otteita omassa päässä, joita fanit ovat alkukauden kaipailleet. Tuloksena muun muassa ottelun hienoin taklaus avojäällä. Hyökkäyksessä Murrayn johtama ketju oli vahva, samoin kuin kultakypärä Ryan Vesce.