Ahkerasti, mutta verrattain tasapuolisesti, pilliin tarttuneet tuomarit vihelsivät ensimmäisen ottelun 17 kaksiminuuttisesta jo parin minuutin pelaamisen jälkeen Tapparan Tomi Peltosen otettua kaksiminuuttisen korkeasta mailasta. Bluesin alkuhetkien ylivoima oli ehkäpä erän ainoita hetkiä, jolloin syöttökuvioita toden teolla nähtiin. Erää lähes suvereenisti hallinnut Blues näet päätti lähes jokaisen lukuisista hyökkäyksistään suoraan laukaukseen, vaikka toisella laidalla olisi viilettänyt vapaa mies.
Ajassa 10.54 Kim Strömberg otti yhden pelin lukuisista huitomisjäähyistä. Rangaistusta ehti kuluva vain viisi sekuntia kun kiekko ajautui Dale Clarkelle Stefan Öhmanin voittamasta aloituksesta. Clarke laukoi siniviivalta ja kiekko painui ohi vierasjoukkueen maalilla pelanneen Harri Säterin. Säteri ei maalille kuitenkaan juuri mitään voinut, sillä Bluesin Erkki Rajamäki teki tehokkaan maskin aivan vahdin eteen.
Loukkaantumisista koko kauden kärsinyt espoolaisjoukkue sai erän loppupuolella lisää jobin postia menetettyään parhaan pistemiehensä ja maalintekijänsä Petri Lammassaaren lasaretin puolelle. Lammassaaren käsi jäi laitakahinassa vastustajan ja laidan väliin. Maanantaina jatkotutkimuksiin painelevaa hyökkääjää ei tilanteen jälkeen kentällä enää nähty.
Tapparalla oli koko erän ajan suuria vaikeuksia ylittää keskialue organisoiduin hyökkäyksin, sen verran hyvin espoolaiset aluetta puolustivat. Varsinaisia vaarallisia hyökkäyksiä tamperelaiset eivät saaneet aikaan ainuttakaan. Erän mieleenpainuvimpiin hetkiin lukeutui ottelun ainoan maalin lisäksi kotijoukkueen erityisvahvistus Jari Tolsan onnistunut, laukaukseen päättynyt vaihto.
Ylivoimaa, sumppua ja huitomista
Toisen erän alkupuoliskon ajan joukkueet pelasivat lähes vuoronperään ylivoimaa. Tulos näkyy maalisarakkeessa, eikä ihme, niin saamatonta kummankin yv-pelaaminen oli. Erän huipennukseksi jäi Charlie Cookin ja Miika Huczkowskin ajassa 26.01 käymä pieni nujakanpoikanen, joka päättyi veljelliseen painiin ja paidanvaihtoyrityksiin. Koska iskuja ei varsinaisesti vaihdettu eikä hanskoja tiputettu, saivat halailuun intoutuneet velikullat vain 2+2+10-minuuttiset komennukset jäähykoppiin.
Blues pääsi pian jopa kahden miehen ylivoimalle Ville Niemisen ja Miska Kangasniemen lähdettyä pitämään seuraa Cookille, mutta Tapparan erinomainen alivoima ja Bluesin surkea ylivoima onnistuivat estämään todellisten maalipaikkojen synnyn.
Pelin hengestä kertovat kahden erän jälkeiset maalivahtien torjunnat: Brückler 13, Säteri 31.
Kolmannessa erässä Tappara yritti luonnollisesti tasoitusta, mutta tolppaa lähemmäs pisteitä vieraat eivät päässeet. Tästä Mikko Saarisen suojatit saavat syyttää vain itseään, sillä mahdollisuuksia tasoitukseen kyllä tarjottiin. Jos Blues oli saanut pelata koko aiemman pelin runsasta, joskin tuloksetonta, ylivoimaa, sai Tappara kolmannessa erässä oman osansa huvista.
Kuvaavaa tamperelaisten ylivoimalle olivat kuitenkin Joonas Rönnbergin kaksiminuuttiset ajassa 48.01 ja 56.42. Ensimmäisen vierasjoukkue tuhri Timo Vertalan kaadettua harmittomassa blokkitilanteessa Erkki Rajamäen sääntöjen vastaisin ottein – jolloin jäähyboksin soidinsoinnut kutsuivat vastustamattomasti Vertalaa. Rönnbergin toisen rangaistuksen aikana tamperelaiset eivät saaneet kiekkoa oikeastaan edes Bluesin alueelle ja parhaat maalipaikat siunaantuivatkin espoolaisten Toni Kähköselle, joka pääsi kahdesti alivoimahyökkäysten päätteeksi yrittämään Säterin ohittamista.
Mieleenpainumattoman ottelun jälkeen Espooseen jäi siis kolme pistettä ja loukkaantunut ykköshyökkääjä. Bluesin seuraava liigaottelu on CHL:n takia kuitenkin vasta ensi perjantaina toista tamperelaista vastaan, jolloin pieniä toiveita Lammassaaren paluusta jo on. Tamperelaiset jatkavat voiton metsästystä tiistaina kotonaan Ässiä vastaan.