Viime kaudella tilanne oli vastaavanlainen: alkukausi meni ailahdellen, mutta kaikesta huolimatta pohjoisessa koettiin valkea joulu. Nyt valkea joulu on koettu toistamiseen, mutta miten Kärpät tauon jälkeen jatkaa, on vielä auki. Vuoden takaista mediasirkusta tänä talvena tuskin nähdään. Jos pelit eivät keväällä kulje, niin syyt eivät ole samat kuin viime kaudella.
Alkuun pantiin hullun lailla hyrskyn myrskyn
Sarjan alkaessa Kärpät ei kyennyt millään saamaan liigajuonesta kiinni ja tappio seurasi toistaan. TPS sentään voitettiin Turussa, mutta kotona oli pitkään todella nihkeää. Kärpät hallitsi pelejä näennäisesti, mutta tasatilanteissa tuska hiipi puseroon, ja vastustaja lamaannutti Kärppälauman parilla maalilla.
- Omasta näkökulmasta ajatellen tämä alkukausi on ollut valmentajalle hyvä oppikurssi. Alku oli yllättävänkin raskas. Asioita on kuitenkin tehty koko ajan johdonmukaisesti ja luotettu siihen, että homma lähtee kulkemaan. Ja se on ollut kaikkein hienointa tässä syksyssä, luonnehti Kärppien valmentaja Kari Heikkilä kokonaisuudessaan alkukautta. Viime kauden tapaista kuntopiikkiä ei tullut, eikä toisaalta Kärpät siihen tähdännytkään: - Ei me olla haettu mitään kuntopiikkiä. Joka vuosi, kun olen mennyt uuteen paikkaan, niin ensimmäisen syksyn aikana on minun joukkueeni ollut vaikeuksissa. Pelaajat tekevät harjoituksissa pikkaisen enemmän työtä kuin mihin he ovat tottuneet.
- Viime kauteen nähden tehokas harjoitteluaika jäällä on kaksinkertaistunut, joissain tapauksissa jopa kolminkertaistunut. Se on tehnyt sen, että varsinkin vanhemmat pelaajat olivat tukkoisia. Kun peli sitten näiden paineiden ja odotusten kanssa ei lähtenyt toimimaan, niin itseluottamus katosi. Se voi kuitenkin olla positiivinen asia, että nämä ollaan yhdessä koettu, uskoo Heikkilä tähän yhdessä kokemisen oppiin.
Myös sarja on asettanut omat vaatimuksensa, sillä se on viime kautta tasaisempi ja kovempi: - Viime kaudella Ässät oli sarjan heittopussi, mutta tällä kaudella ei varsinaista heittopussia ole. Tämä on tasaisempi sarja kuin viime kaudella. Oli hyvin vaikea sanoa ennen kauden alkua, että mikä joukkue jää sarjassa viimeiseksi. Kaikki joukkueet ovat osoittaneet, että kuka tahansa voi voittaa kenet tahansa ja missä tahansa. Kukaan ei voi lähteä yhteenkään peliin huonosti keskittyneenä, sillä silloin tulee takkiin. Tätä koulua mekin käytiin alkukaudesta.
- Meidän keskittyminen ei ollut hyvää. Meillä oli sellaiset odotukset, että kyllä me voitetaan ja menestytään, mutta niin ei käynytkään. Meidän peli ailahteli erien ja pelien välillä. Ailahtelu saatiin tasaantumaan keskittymisen kautta. Ryhdyttiin keskittymään oikeisiin asioihin, ja sitä kautta saatiin peli uomiinsa, kertoi Heikkilä vielä alkukauden ongelmista. Jo Heikkilän edeltäjä aikoinaan korosti keskittymisen tärkeyttä, ja keskittymisen tärkeys nähtiin jälleen.
Kaiken kaikkiaan Kärpät hävisi seitsemästä ensimmäisestä ottelustaan kuusi. Käänne parempaan tapahtui lokakuun alussa vierasvoitoilla Ilveksestä ja Lukosta. Ennen näitä vieraspelejä seurajohto potki pois venäläisvahvistus Jevgeni Davidovin, joka oli istutettu vilttiin jo tappiollisessa JYP-pelissä. Teemana oli panostaa jatkossa enemmän puolustuspeliin.
Alkukauden peleissä oli vähän liikaa hyökkäysintoa: - Se lähti ehkä tiedostamatta, sillä me pelattiin niin voimakkaasti hyökkäyksen kautta. Vastustajat puolustivat meitä vastaan hyvin, ja me iskettiin vaan päätä seinään. Meidän olisi pitänyt puolustaa hyvin ja odottaa vastustajan virhettä, jonka jälkeen oltaisiin itse tehty maali. Meillä ei riittänyt kärsivällisyyttä sellaiseen peliin, eikä me alunperin lähdetty pelaamaankaan sitä kautta, kertoi Heikkilä ensimmäisten otteluiden hyökkäysvimmasta. - Me ei voida elää ainoastaan hyökkäyspelin kautta, koska kukaan muukaan ei niin tee.
Joukkueen virettä terästettiin hienosäädöllä
- Siinä vaiheessa kun Davidov lähti pois – pelaajanahan hän oli loistava –, niin siinä vaiheessa hänen olisi pitänyt olla voittavassa joukkueessa. Mutta siinä vaiheessa kun meidän piti laittaa puolustuspeli kuntoon, hän näytti huonoa esimerkkiä, kertoi Heikkilä. Davidov oli ensimmäisissä peleissä joukkueen paras pistemies, mutta joutui väistymään, kun joukkueelle haettiin tappiokierteessä uutta suuntaa. Heikkilä uskoi Kärppien tulivoimaan ilman Davidoviakin, joten mitään paniikkihankintaa ei tarvinnut hyökkäykseen etsiä.
Puolustuspelin parantumiseen Kärpät haki ratkaisuja monella eri tavalla. Maaliin hommattiin lisävahvistuksia Pohjois-Amerikasta ja valmennusryhmään tuli uutena jäsenenä mukaan Kärppälegenda Reijo 'Reksa' Ruotsalainen. Varsinkin maalivahtiosastolla on kilpailu SM-liigassa kovaa. Sarja on pitkä, eikä siitä entisaikojen tapaan voi selvitä kovin kapealla maalivahtiosastolla. Päivän kunto ratkaisee peluuttamisen, eikä silloin kärsi olla kahta alavireistä maalivahtia.
Muutamat seurat (HPK, Ilves ja Kärpät) joutuivat vahvistamaan maalivahtiosastoa, ja muutamilla seuroilla ilmeni yllättäviä ongelmia maalivahtien kanssa (HIFK, Jokerit ja SaiPa). Heikkilä kommentoi maalivahtien paineita seuraavasti: - SM-liigassa kovimmat paineet kohdistuvat valmentajiin, erotuomareihin ja maalivahteihin. Ei voida olettaa, että 25-vuotias maalivahti pystyisi pelaamaan jokaisen ottelun tässä sarjassa. Kokeneemmat maalivahditkin ovat liigassa vaikeuksissa, kun pelataan pelejä kovaan tahtiin ja usein, ja jos ei ole tukea, niin ei tule menestystä.
Amerikan ihme Tim Thomas tuli Boston Bruinsista vahvistamaan Kärppiä. Thomas tiedettiin HIFK:n ajoilta kelpo maalivahdiksi, mutta Heikkiläkin kiittelee Amerikan apuaan varsin hyväksi joukkuepelaajaksi ja hengenluojaksi: - Thomas on ammattimies ja hyvä joukkuepelaaja. Hän osaa ottaa oikealla tavalla nämä asiat. Hän ei ole taikauskoinen eikä hermoile ennen peliä, vaan silloin kun harjoitellaan ja tehdään töitä, niin hän on tosissaan. Vapaa-aikana hän on todella rento, ja osoittaa sitä kautta kyllä suuruutensa. Jos hän olisi epävarma ja totinen, niin se vaikuttaisi negatiivisesti joukkueeseen. Hän on niin kuin urheilijan pitää ollakin: pitää olla tosissaan mutta ei totinen.
Tim Thomasin tulo tiesi Antti Kankaalle lähtöpasseja, ja Markus Korhoselle tasaisempaa työtaakkaa. Korhonen sai kuin saikin silti hyvän näyttöpaikan, kun Thomas loukkaantui ja oli pois rivistä noin kuukauden ajan. Korhonen pelasi tuolloin kelpo pelejä, ja näytti osaltaan, että Kärpillä on nyt yksi Suomen parhaista maalivahtikaksikoista. Otteet olivat taattua Korhosta, vaikka valmentaja kiitteleekin Thomasin vaikutusta Korhosen otteisiin: - Kun Thomas tuli Kärppiin, niin sanoin heti Markukselle, että tässä on hienointa se, että myös hän voi ottaa mallia Thomasista. Näin on käynyt, ja Korhonen on kehittynyt. Markuksen pelaaminen on tullut aggressiivisemmaksi. Nyt kun se on mallioppimista: mailan käytössä ja maalin ympärillä pelaamisessa hän on paljon aggressiivisempi kuin ennen.
Reijo Ruotsalaisen tulo valmentajaksi olikin sitten pitempi tarina. Ruotsalaisen päätettyä pelaajauransa kauden 97-98 jälkeen, ja Juhani Tammisen tultua Kärppien valmentajaksi, neuvottelivat seura ja Ruotsalainen tämän jatkosta Kärpissä – tällä kertaa valmentajana. Silloin osapuolten intressit eivät vielä kohdanneet, mutta tänä vuonna kun Ruotsalainen on pysynyt Oulussa koko kesän ja syksyn, oli aika lokakuussa kypsä 'Reksan' siirtymiselle Kärppien valmentajaksi. Samalla se tiesi pitkäaikaisen kakkosvalmentaja Mika Pieniniemen jättäytymistä taka-alalle.
Tätä muutosta kommentoidessaan Heikkilä oli sanoissaan varovainen: - Me ei tehty mitään vaihdosta, vaan Mika halusi itse jäädä pois. Mika koki, että hänelle ei riitä töitä, kun Reksa tulee mukaan. Se oli Mikan valinta sillä kohtaa. Reksa kun jäi Ouluun, niin olisi outoa, että hänen kokemusta ja ammattitaitoa ei käytettäisi hyväksi. Hän on seurannut meidän harjoituksia ja pelejä, ja hän on pelannut minun joukkueessa, joten hän tietää mitä me haetaan. Reksan tulo oli positiivinen asia – valitettavaa, että Mika jäi pois.
Valmentajien työnjaossa Heikkilä vastasi aluksi hyökkääjien ja Ruotsalainen puolustajien peluuttamisesta, mutta homman käynnistyessä työnjako on tasoittunut: - Reksalla on pitkä ura, ja hän oli urallaan järkevä pelaaja. Hänellä on paljon annettavaa niin hyökkääjille kuin puolustajille. Ei meillä ole enää välttämättä rajoja työnjaossa. Aluksi rajattiin niin, että hän halusi tehdä enemmän töitä puolustajien kanssa. Nyt minä annan puolustajille ohjeita ja Reksa antaa hyökkääjille ohjeita, joten toimintamme on siinä parantunut koko ajan. Puolustajat kuten hyökkääjätkin ovat saaneet neuvoja jatkuvasti meiltä molemmilta.
Niin kuin monesti: tauko tuli hyvään paikkaan
Lokakuussa, ennen maaottelutaukoa, Kärpät alkoi saada pelin juonesta kiinni, ja joukkue alkoi saavuttaa voittoja. Puolustuspeli oli parantunut, ja oli aika kääntää katseet takaisin hyökkäyspeliin. Kärppien alkukauden vaikeuksia kuvasi se, että joukkueen kokoonpanoja rukkailtiin joka pelissä. Niin puolustajapareja kuin hyökkäysketjujakin muuteltiin jokaiseen matsiin, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Viime kauden tehokkaat tutkaparit Potaitchuk–Lievers ja Joenväärä–Palsola hajoitettiin herrojen pelatessa välillä kokonaan eri ketjuissakin.
Heikkilä myöntää varauksin erheensä ketjukokeilussa: - Alkukaudesta tuli liikaa vaihdeltua ketjuja. Meille kuitenkin tuli alkukaudesta loukkaantumisia, ja ne sotkivat hiukan. Määrätyn roolin pelaajia – Viuhkola, Joenväärä - oli sivussa, ja kokoonpano eli hiukan liikaa. Tuossa vaiheessa vaikutti, että Heikkilä hakee erilaista permanenttiä kuin viime keväänä, mutta lopulta kuitenkin ketjut palasivat likipitäen samannäköisiksi kuin viime kaudella.
- Meillä oli alkuun eri suunnitelma, millä viisikoilla me lähdettiin sarjaan, mutta ne palaset eivät oikein toimineet. Esimerkkinä Lasse Pirjetän pelaaminen laidassa: positiivisemmat kokemukset tuli heti, kun hän pelasi keskellä. Palapeli lähti hiukan elämään siitä. Samoin Sakari Palsola: Sakarille tuli ongelmia puolustuspelaamisen kanssa, eikä hän saanut itsestään oikein mitään irti ja turhautui. Sitten mietittiin sitä, että josko Sakari pelaisi laidassa, kertoi Heikkilä Palsola-Pirjetä –tutkaparin muodostumisesta. Tuloksia alkoi tulla, ja tilanne rauhoittui maaottelutauolle lähdettäessä.
Yksi suurimpia muutoksia viime kauden kokoonpanoihin oli Jari Viuhkolan ja Kimmo Koskenkorvan ympärille rakennettu Kärppien ykkösketju, ns. jarruketju. Ketjun kolmas lenkki on kokenut kärppäkapteeni Jari Laukkanen, ja ketju onkin onnistunut puolustustehtävässään suht' hyvin. Koskenkorva ja Viuhkola aloittivat ensimmäisen liigakautensa vuosi sitten nelosketjussa, mutta nousivat jo viime keväänä kolmosketjuksi, ja nyt he muodostavat Kärppien ykkösketjun. Rooli on toki puolustava, mutta muun muassa Koskenkorva sai tehdystä työstä palkinnon, kun Hannu Aravirta kutsui elohiiren maajoukkueen mukaan Moskovaan.
Lokakuun lopussa olikin sitten aika paikata Davidovin lähdöstä syntynyt aukko. Kärpät oli kuukauden ajan seurannut ja tiedustellut amerikkalaista sikäläisissä yliopistosarjoissa kunnostautunutta Jeff Hamilton –nimistä hemmoa. Lokakuun lopussa julkistettiin tryout-sopimus; Hamilton ajettiin sisään maaottelutauolla, ja marraskuussa alkoi paukkua. Piste per peli, oli sarja mikä tahansa, on hyvä tahti. Heikkilän mukaan tulijoita olisi riittänyt, mutta Kärpät päätti olla tarkkana:
- Kärppiin olisi ollut tulossa kaksi linja-autolastillista pelaajia, jotka ovat tehneet maaleja uransa jossain vaiheessa. Me ei voitu kuitenkaan ihan ketä tahansa hankkia, sillä silloin tämä palapeli olisi mennyt lopullisesti sekaisin. Hamilton oli kuukauden ajan tapetilla, ja me hankittiin lisätietoja hänestä koko ajan ja katsottiin, että ei osteta sikaa säkissä. Yksikin pelaaja muuttaa heti kokonaisuuden. Sen vuoksi on tärkeää, että pelaaja, joka tulee, on mahdollisimman hyvä, jotta hänet hyväksytään hyvin joukkueeseen, kertasi Heikkilä Hamiltoniin valintaan liittyviä ratkaisuja.
Maaottelutauolla kauden käynnistymisen jälkeen uudelleen organisoitunut kärppäjoukkue harjoitteli sitten hyvin. Uusia pelaajia ja systeemejä ajettiin rauhassa sisään, ja tauolta palatessa tulosta alkoi tulla melkein heti. Jokerit oli Areenalla vielä liian kova, mutta muuten joukkue pelasi 12 ottelun putken, jonka aikana se hävisi ainoastaan kaksi ottelua. Pisteitä alkoi kertyä siihen malliin, että viime vuoden tapaan Oulussa vietettiin valkea joulu.
Kärppien peli ei ole vielä valmista
Kun Kärpät sai pelinsä kulkemaan, tuli onnistumisia myös erikoistilannepelaamisessa. Viimeisessä 12 ottelussa Kärppien erikoistilannepelaamisen tehot ovat olleet SM-liigan huippuluokkaa: - Yli- ja alivoimapelaaminen on ollut tilastollisesti SM-liigan huippuluokkaa viimeiset 12 ottelua, eikä ole montaakaan joukkuetta, jotka ovat pelanneet erikoistilanteet paremmin. Aina kun ollaan teemoitettu harjoittelussa jotain osa-aluetta, niin se on parantunut, painottaa Heikkilä. Kärppien tehot ovat olleet ylivoimassa 26% ja alivoimassa 90% viimeisessä 12:ssa ottelussa.
Kärppien ylivoima kulki ajoittain niin hyvin, että joukkue jopa kikkaili sijoittamalla ylivoimaan peräti viisi hyökkääjää: Hamilton, Lievers, Potaitchuk, Pirjetä ja Palsola. - 5-3-ylivoimassa meillä oli viime vuonna neljä hyökkääjää, ja Mikko Haapakoski viidentenä pelaajana ainoa puolustaja. Nyt ylivoimassa on oikeat miehet, ja he ovat nyt harjoitelleet ylivoimaa yhdessä. Se on tuottanut aika hyvin tulosta, kertoi Heikkilä tämän mielenkiintoisen ylivoimakentän taustoista. Ennen Hamiltonin tuloa pelasi Harri Aho kentällisessä viidentenä pelaajana.
Vaikka tulosta ennen joulutaukoa tuli, niin petraamisen varaa vielä on: - Ei meidän peli ole vielä likimainkaan valmista. Tasapaino hyökkäyksen ja puolustuksen välillä, hyökkäykseen lähtönopeus, sekä meidän puolustuspelaaminen eivät ole vielä riittävän hyviä, ja ne ovat meillä nyt tapetilla. Meidän harjoitukset elävät sen mukaan, että mitä meidän pitää kehittää, summaa Heikkilä vielä kehityskohteita.
Joulutauolla Kärpiltä on ollut seitsemän pelaajaa pois edustusjoukkueen ringistä: Palsola ja Joenväärä loukkaantuneita, Jokinen, Jaakola ja Pitkänen 20-vuotiaiden maajoukkueen mukana sekä Pirjetä ja Koskenkorva A-maajoukkueen mukana. Tämä on jättänyt oman jälkensä liigajoukkueen harjoitteluun, mutta samalla kertaa se on avannut junioreille mahdollisuuden päästä liigajoukkueen treeneihin. Harjoituspelit eivät kuulu joulutauon ohjelmaan, ja muutoin mennään kaksijakoisesti: ennen ja jälkeen joulun treenataan lujaa, mutta joulu on omistettu levolle.
- Meillä on joulunalusviikolla kolme harjoitusta päivässä. Silloin käydään kaksi kertaa jäällä ja kerran puntilla, tyhjennetään jalat. Harjoitukset jatkuvat keskiviikkona vapaaehtoisella jääharjoituksella. Torstai-iltana meillä on kahden erän pelitreenit, jolloin saadaan vähän pelituntumaa. Perjantaina on harjoitukset, ja sitten lauantaina Pelicans-ottelu. Sitten on taas viikon tauko.
Kärpät asetti keväällä kaudellekovan tavoitteen, eikä joukkue ole siitä luopunut: - Ei me olla tavoitteesta luovuttu, eikä olla siitä sen enempää puhuttukaan. Nyt joulutauolla on taas yhteenvedon aika, ja me tehdään se sitten, kun on enemmän pelaajia paikalla. Me mietitään joukkueen kanssa silloin välitavoitteita, kertoi Heikkilä tavoitteista. Kärpät on jakanut kauden välitavoitteisiin, jotka sijoittuvat maaottelutaukoon, joulutaukoon sekä olympiataukoon. - Maajoukkuetauon aikana oltiin tavoitteista jäljessä, mutta nyt joulutauolla ollaan tavoitteissa. Nyt jää nähtäväksi, miten sijoitutaan olympiatauon aikana tavoitteisiin nähden, sillä sen tauon jälkeen eletään sarjan ratkaisuhetkiä.
Kärpät on takavuosina hankkinut nimenomaan joulutauolla vahvistuksia joukkueeseen. Vaikka joukkueella on nyt kovat tavoitteet, ei Heikkilä suoralta kädeltä lähtenyt huutelemaan vahvistuksien perään. Joukkue on vähintään yhtä vahva kuin viime kaudella, joten menestys tällä ryhmällä ei ole mahdoton ajatus. Pikkasen tuuria, niin se on siinä. - Meillä ei ole aktiivista hakua, mutta jos Thomasin ja Hamiltonin tasoinen pelimies tulee, niin hänet otetaan. Tammikuun loppuun asti on aikaa, mietti Heikkilä rauhallisesti mahdollisia hankintoja. Kärppien materiaali ei kestä loukkaantumisia, joten jos niitä tulee, ovat korvaavat vahvistukset silloin ajankohtaisia.
Joukkueen ykköspuolustajaksi noussut 18-vuotias 20-vuotiaiden maajoukkueen tähtipuolustaja Joni Pitkänen on pelannut loistokauden, joka parhaillaan huipentuu nuorten MM-kisoihin. Jonin ja muutaman muun kärppäjuniorin kausi jatkuu kuitenkin tammikuusta lähtien armeijan harmaissa, ja se pistää mietityttämään Kärppien valmentajaa: - Meiltä lähtee tammikuussa pelaajia armeijaan, ja se varmaan häiritsee heitä paljon. Meidän tarvitsee varmaan anoa Jonille muutama kuukausi lomaa, sillä siitä ei tule mitään, jos hän joutuu ajelemaan Oulun ja Kajaanin väliä edestakaisin.
Nyt kun Kristian Taubert on siirtymässä SaiPaan, ja Pitkänen puolustusvoimiin, niin olisiko puolustus se osa-alue, jota vahvistetaan? - Se riippuu aika pitkälle Jonin armeijakuvioista sekä joukkueen loukkaantumistilanteesta yleensäkin. Ei se mitenkään mahdoton ajatus ole, että puolustusta vahvistettaisiin. Nyt ei ole ollut kuitenkaan kovin suurta tarvetta. Mikko Palomäkikin on päässyt hyvin mukaan, ja hänestä tulee vielä tärkeä pelaaja, kierteli Kärppävalmentaja vahvistuksia koskevia kysymyksiä.
Tammikuu on aikaa vahvistaa joukkuetta. Melkein voisi lyödä vetoa, että näin myös käy. Parhaassa tapauksessa se kuitenkin saattaa olla vain ylimääräistä plussaa, mikäli Kärppien peli ja pelaajat muutoin kehittyvät. Viime kausi osoitti, että näilläkin paukuilla pärjää, mikäli tuuri on vain kohdallaan.
Tähtihyökkääjä näkee taas tähtiä - rumat otteet huomattu Kärpissäkin
Kärpät on ottanut sarjassa vähiten jäähyjä, 351 minuuttia (vajaa 11 minuuttia per ottelu). - Noin vähäinen jäähymäärä oli yllätys. Mutta toisaalta, esimerkiksi kun olin Vaasassa, niin Sportilla oli molemmilla kausilla sarjan vähiten jäähyjä. Voi olla, että muissa seuroissa panostetaan enemmän ns. kovaan peliin. Se ei kuitenkaan kuulu minun ideoihini, vaikka itse olen pelaajauralla paininut ja tapellut jäällä. Kyllä me halutaan fyysistä ja taklauspeliä, mutta ei näitä pelejä voiteta jäähyaition puolelta. Meillä on hyvä kuri joukkueessa.
Sarjan viimeisellä kierroksella ennen joulutaukoa joutui Kärpätkin kokemaan SM-liigan nurjan puolen Sakari Palsolan jouduttua ruman taklauksen kohteeksi. Toimittajan kysyessä asiaa, ottaa Heikkilä varovaisen kannan: - Me ei olla revitelty otsikoita niistä tapauksista, niin kuin muut seurat tekee. Pelikielloista kommentointi kuuluu niille, jotka niitä jakavat. Kaikki on valitettavia tapauksia, sattui ne omille tai kenelle tahansa. Aika lailla oikeista asioista on puhuttu, kun on puhuttu vastustajan kunnioittamisesta. Ei se ole samaa luokkaa, mitä se on aikaisemmin ollut, sanoo Kärppien valmentaja. Heikkilän mielestä rumista otteista pitää seurata selkeät pelikiellot ja rahalliset rangaistukset (pelaajayhdistyksen sopima pelikiellosta tuleva palkanpidätys), joiden lisäksi esimerkiksi Kärpillä on sisäistä sakkoa, joka tulee kympeistä.
Millä palautetaan se vastustajan kunnioitus? - Se on vaikea sanoa. Ehkä se on kaiken summa. Jos ajatellaan, että mitä jääkiekko ja valmentaminen oli 90-luvulla, paljonko 90-luvulla liikkui jääkiekossa rahaa, sekä mitkä olivat silloin kohdistuvat paineet pelaajiin ja valmentajiin? Tuleeko nykyisin paineessa yksittäisiltä pelaajilta tai valmentajilta ylilyöntejä? Pelien määrä on kasvanut 90-luvulta. Tulee väsymystä ja julkisuutta niin paljon, että ne tekee yhdessä sen tilanteen, että pitää voittaa hintaan mihin hyvänsä. Minä en tiedä sitä.
- Liigan päättäjiltä pitäisi kysyä, että mihin tällä kaikella pyritään? Lähes jokaisesta seurasta on tullut osakeyhtiö, ja koko ajan budjetteja kasvatetaan ja pelimääriä lisätään. Rahaa halutaan lisää. Prioriteetti, että valmentaja ajattelee peliä ja pelaajien kehittämistä, seurajohtaja ajattelee taloutta ja talouden kehittämistä. Ennen nämä oli vaan urheiluseuroja, miettii Heikkilä. Niinpä, noihin ei ollut valmentajalla vastauksia, toimittajasta puhumattakaan.
Heikkilä tuomitsee paluun yhden päätuomarin järjestelmään: - Huono homma, ja se tuntuu oudolta ratkaisulta. Jos ajatellaan, että he ovat kaksi vuotta tehneet töitä ja ajaneet nuoria tuomareita sisään. Ainahan valitetaan tuomareiden toiminnasta – se on osa psykologiaa – mutta nyt he ovat päässeet tavallaan pienemmällä kohulla. Siellä on paljon asioita, jotka ovat jääneet pois, kuten esimerkiksi pohkeisiin tökkiminen, selkään lyöminen.
- Kun pelaajat tietää, että siellä on toiset silmät, ovat he jättäneet sen jälkipelin pienemmälle. Näitä asioita ei huomioida. Nyt vaan haetaan johtajuutta jäälle. Minä olen sitä mieltä, että kun tuomareista muodostettaisiin vakioparit, jotka liikkuisi pareina, ja oppisivat lukemaan ja tukemaan toisiaan, niin silloin heidän roolitus selkiytyisi jäällä. Se olisi pieni ele, joka olisi varmuudella parempi ratkaisu kuin yhden tuomarin järjestelmä.
- Rahasta se ei ole kuitenkaan kiinni. Mielenkiintoista nähdä, että ketkä ovat ne rohkeat tuomarit, jotka jäävät ja ottavat itse hoitaakseen tämän jutun. Minä luulen, että kenellä on vähääkin itsesuojeluvaistoa, niin he lopettavat tämän toiminnan. On sääli, että muutoksia tehdään muutoksien vuoksi ja tempoillaan näillä päätöksillä. Toivottavasti tämä päätös menee nurin vielä jossain instanssissa.
- Tekijöiltä, eli tuomareilta, valmentajilta ja pelaajilta ei ole kysytty mitään. Nyt vasta pelaajayhdistys teki kyselyn, että mitä mieltä pelaajat ovat siitä (paluusta yhden päätuomarin järjestelmään). Sitä olisi pitänyt kysyä aikaisemmin, ennen kuin tälläisiä päätöksiä tehdään. Yleensäkin kun poistetaan punaviiva tai vähennetään tai lisätään tuomareita, olisi hyvä, että meiltä valmentajilta, pelaajilta, tuomareilta olisi kysytty jotain. Vaan kun ei koskaan kysytä. Päätökset nuijitaan ihan muualla, jyrisee Heikkilä.
SM-liigan kehittäminen ja kehittyminen ei ole yksioikoinen juttu. Se aiheuttaa ristiriitaisia fiiliksiä puolesta ja vastaan aina tapauksesta riippuen. Niin tässäkin tapauksessa (paluu yhden päätuomarin järjestelmään), sillä esimerkiksi Kärppien seurajohto oli harkinnan jälkeen ollut muutoksen puolesta, kun taas seuran päävalmentaja oli muutosta vastaan. SM-liigan kehittyminen tai kehittäminen on niin iso prosessi, että se ei ole enää kenenkään hallinnassa, mutta on pienen piirin ohjailtavissa.
