Vuoden neljännellä liigaviikolla nähtiin runsaasti liikehdintää joukkueiden pelaajistossa, valmennuksessa sekä toimistolla. Myös loukkaantumiset ja pelikiellot kuuluivat viikon antiin.
JYP uutisoi toimitusjohtajan vaihdoksesta kauden jälkeen. HPK:n valmennuksesta lähti kaksi miestä, ja tilalle palkattiin nuorta voimaa.
Amerikkalaispuolustaja Blake Kessel jätti Ilveksen. Pelicans vuokrasi kaksi pelaajaa muihin liigaseuroihin. TPS kotiutti Mestis-hyökkääjän lyhyellä lainasopimuksella. SaiPa ilmoitti jatkosopimuksesta sekä puolustajan lainaamisesta Mestikseen. Tappara teki sopimuksen JYPistä lähteneen puolustajan kanssa.
Ben Blood kasvatti pelikieltojensa määrää viidellä ottelulla. Myös Liigan kaikkien aikojen jäähykuningas Markus Kankaanperä sai pelikieltoa. Mailan hakkaaminen laitaan tuotti HIFK-taituri Tomas Zaborskylle yhden pelin pannan.
KalPa-hyökkääjä Jaakko Rissanen on loukkaantumisen takia pois loppukauden. Kärppäpuolustaja Markus Nutivaara selviää kuukauden poissaololla.
Ville Vahalahti vastasi viikon hienoimmasta hetkestä iskemällä uransa 600. tehopisteensä.
Lännen viisaina miehinä tapahtumia ruotivat Porin-toimituksen Esko Kallioniemi ja Tampereen monitoimimies Juha Oinonen.
Luovuttamista ei ole helppo markkinoida, ja Kerhon kokoluokassa jokainen saavutettu penni on kotiinpäin
HPK vapautti Pasi Arvosen ja Vesa Viitakosken tehtävistään. Oliko ratkaisu oikea, ja mitä sillä on saavutettavissa?
Kallioniemi: Kerhon nykytilanne tarvitsi ehdottomasti muutosta, ja tuttu mies organisaation sisältä lienee optimaalisin vaihtoehto pelastustalkoisiin. Pasi Arvonen ja Vesa Viitakoski saivat aikaa ja tilaa yrittää suunnanmuutosta, mutta tulos ei ollut toivottu. Kukaan ei voi väittää HPK:n heittäneen heitä susille edes kuvainnollisesti.
Hämeenlinnalaiset ovat ennenkin nousseet suosta, mutta tällä kerralla matka pudotuspeleihin alkaa olla pitkä. Voittoputkella ja päävastustajien rämpisillä ihme on silti vielä tehtävissä.
Niin tai näin, runkosarjan loppurutistuksella on merkitystä. Luovuttamista ei ole helppo markkinoida, ja Kerhon kokoluokassa jokainen saavutettu penni on kotiinpäin.
Oinonen: Suhtaudun Eskoa kriittisemmin valmentajanvaihdoksiin yleensä, enkä HPK:n kohdallakaan pidä sitä automaattisesti hyvänä ratkaisuna. Äkkiseltään tulee mieleen vain kauden 1993-94 Jokerit, kun valmentajaa vaihtamalla saatiin selvästi positiivinen lopputulos.
Keskimäärin valmentajan vaihtuminen saa aikaan lyhytaikaisen positiivisen vireen, mutta pysyvää muutosta harvoin saavutetaan. Nyt HPK:lle jäi rasitteeksi kahden valmentajan palkka, vaikka Arvonen ja Viitakoski eivät enää joukkueen toimintaan osallistu.
Siitä olen samaa mieltä, että muutosta Hämeenlinnassa tarvittiin. Valmentajan vaihtaminen on kuitenkin mielestäni lyhytnäköistä toimintaa. Yleensä valmentajanvaihtoon päätyvät joukkueet, joilla on muita ja isompiakin ongelmia.
Mielenkiintoista on toki nähdä, mitä HPK-legenda Marko Tuulola saa aikaan valmentajana. Konkarin näkemyksiä tuskin herkästi kyseenalaistetaan, mutta kokemattomalla valmennuksella on melkoinen haaste edessään.
Viime kevään pudotuspeleissä Dufva murahti toimittajille monesti "seuraava kysymys". Tässä tilanteessa se olisi ollut hyvä vastaus.
Risto Dufva analysoi Nelonen Pron haastattelussa raumalaisjoukkueen ensi kauden muutoksia. Oliko kyseessä paha ohilyönti?
Kallioniemi: Mikäli sivalluksella tavoiteltiin esimerkkiä sitoutuneisuudesta, isku meni ohitse kohteestaan. Risto Dufva on itse jäävi arvioimaan muutosten vaikutusta, koska hänen ensi kauden Jukurit-pestistään ei voi enää käyttää edes nimitystä julkinen salaisuus.
Oli omituisen lausahduksen alkuperäinen tarkoitus mikä tahansa, ei yksikään organisaatio voi olla reagoimatta tekoon, jolla kaivetaan maata nykyisen palkanmaksajan jalkojen alta. En kovin paljon yllättyisi, mikäli tulevan kauden päävalmentaja Juha Vuori saisi raumalaisnipun komentoonsa hieman etuajassa.
Oinonen: Dufva on tunnettu omaperäisistä lausunnoistaan, mutta nyt kokenut valmentaja ylitti jopa itsensä. Ei ole valmentajan tehtävä ruotia tulevan kauden pelaajapolitiikkaa − varsinkaan kun kausi on kesken, ja Dufvan on uutisoitu vaihtavan maisemaa kauden päätteeksi.
Eskon spekuloima valmentajan vaihto olisi kova tempaus pudotuspelien kynnyksellä, mutta ymmärrettävä reaktio päävalmentajan lausuntoon. Viime kevään pudotuspeleissä Dufva murahti toimittajille monesti "seuraava kysymys". Tässä tilanteessa se olisi ollut hyvä vastaus.
Ässien jäähyt ovat kostautuneet viime otteluissa valtavalla prosentilla. Onko kyseessä hetkittäinen tilastoharha vai laajempi ongelma?
Kallioniemi: Alkusyksyllä porilaisnippu pelasi sarjan kärkipään alivoimaa. Viime aikoina on kaikki hyvä ollut murenemassa käsiin silläkin pelin osa-alueella. Kulunut viikko oli Ässille tähän asti kauden tärkein, mutta tarkalleen ottaen 60-prosenttinen alivoimapeli vei mahdollisuuden enempään kuin kahteen pisteeseen kahdestatoista mahdollisesta.
Tässäkin tilastoja kaunisteltiin lauantain Pelicans-pelissä, jossa Pata kesti kaikki jäähynsä kolmen maalin tappiosta huolimatta. Ilman sitä lukema olisi ollut 50 prosenttia.
Kärkikarvaus epäonnistuu, ja ässäpakka aukeaa liian helposti. Passiivisen neliön perusajatus on siinä, että kaikki maailman syöttölinjat eivät ole auki, mutta kulmissa saa rauhassa pyöriä. Lahtelaisia vastaan vaikutti siltä, että ykköstykki Juha Leimu otettiin niin tarkasti, että muille jäi tilaa ja aikaa hääräämiseen.
Liigassa voi voittaa ilman huippuvireistä ylivoimaa, mutta silloin alivoimapelin on oltava silkkaa timanttia.
Sanotaanko näin, että viimeistään nyt nähdään älykkäiden alivoimaspesialistien poistumisen vaikutus. Liigassa voi voittaa ilman huippuvireistä ylivoimaa, mutta silloin alivoimapelin on oltava silkkaa timanttia.
Tampereen Ilves on voittanut jääkiekko-ottelut peräkkäisinä päivinä. Alkoiko valmentajavaihdoksesta uusi nousu kohti pudotuspelipaikkaa?
Oinonen: En ihan heti laittaisi tätä pienimuotoista voittoputkea Kari Heikkilän ansioksi, vaikka kaksi peräkkäistä kolmen pisteen voittoa onkin ollut Ilvekselle harvinainen saavutus tällä kaudella. Edellisen kerran tämä tapahtui lokakuun alussa.
mahdollisuudet pudotuspeleihin ovat olemassa, mutta Se vaatii venymistä parhaaseen suoritukseen jokaisen ottelun jokaisessa vaihdossa
Näkemieni otteluiden perusteella Ilves pelasi Tuomas Tuokkolan komennossa organisoidummin, toivottua tulosta ei hyvän alkukauden jälkeen vain enää saavutettu. Toki Heikkilä on ollut joukkueen kanssa vasta vähän aikaa, joten vertailu on epäreilua.
Tupsukorvien kannalta oleellisinta onkin se, että joukkue pystyi ottamaan kuusi pistettä tärkeältä vastustajalta. Eroa pudotuspelipaikkaan on kymmenen pistettä, joten mahdollisuudet pudotuspeleihin ovat olemassa. Se vaatii kuitenkin venymistä parhaaseen suoritukseen jokaisen ottelun jokaisessa vaihdossa.
Ilves on hävinnyt tällä kaudella peräti 15 ottelua yhden maalin erolla. Bluesia vastaan Kai Kantola tuplasi kahdessa ottelussa maalisaldonsa Ilves-paidassa. Samanlaista venymistä tarvitaan kaikilta pelaajilta, jotta tavoite pudotuspeleihin pääsystä olisi realistinen.
Viikon pelaaja: Vili Sopanen, Pelicans
Isokokoinen hyökkääjä oli pelipäällä ja iski neljään peliin tehot 2+5. Tuloksena oli lahtelaiselle kolme voittoa.
Viikon twitaatti:
Game day baby! Figured I might wanna little extra protection heading in to @HCTPS @HCAssatPori @smliiga pic.twitter.com/uB5JQz6z4y
— Josh Gratton (@gratty24) 26. tammikuuta 2016