[Haastattelu on alunperin julkaistu 16.4.2012]
– Päättyneen kauden jälkeen organisaatiossamme on noussut oikeanlainen uho, tätä emme enää halua. Käännämme jokaisen kiven ja katsomme, mitä pystymme tekemään paremmin, Kerhon toimitusjohtaja Risto Korpela intoilee.
– Suunnitelmiimme kuuluu tulla takaisin terävimpään kärkeen, se on ilman muuta selvä asia. Kaikilla toimenpiteillämme tähtäämme valoisampaan tulevaisuuteen. Mielelläni käyttäisin slogania ”uuteen nousuun”, jos se ei olisi kulunut.
Helposti HPK ei takaisin huipulle kipua, sillä seura on ajautunut taloudellisesti hyvin ahtaalle, hämeenlinnalaisten pääomat ovat toista miljoonaa euroa pakkasen puolella.
Rahavaikeudet asettavat organisaation toiminnalle tiukat raamit, jonka vuoksi joukkueen budjetti rakennetaan ensi kaudeksi runkosarjapelien perusteella.
Vielä 2000-luvulla Pallokerho saalisti kuusi mitalia, joista yksi kiilsi kultaisesti. Enää oranssipaidoilla ei ole samanlaisiin riskinottoihin varaa kuin millä viime vuosituhannen menestys taottiin.
– Olemme pakotettuja rakentamaan taloutemme siten, että pärjäämme runkosarjalla. Meidän on ajettava kiinni taloudellista vajettamme runkosarjamenestyksellä, jos pääsemme pudotuspeleihin, niin sillä menestyksellä hinaamme laivaamme pintaan, Korpela kommentoi.
– Huipulle palaamisemme vaatii taloudellisia resursseja. Jos sinulla on taloudellinen puoli kunnossa, niin pystyt riskiäkin ottamaan. Tässä tilanteessamme meillä ei ole yhtään varaa tehdä riskihankintoja.
Suomenmestaruus poistaisi ongelmat
Kuluva kausi loppui Kerhon osalta seuran kaikkien aikojen huonoimpaan sijoitukseen, sarjataulukon tilaan 13. Kausi meni oranssipaidoilta myös taloudellisesti heikosti, sillä tappiota kertyi ensiarvioiden mukaan 150 000 euroa.
Vaikka seuraavalla kaudella kaukalossa sujuisi yhtä synkästi, niin hämeenlinnalaiset eivät syöksy syvempään talousahdinkoon. HPK, kun ei laske rahoissaan mitään urheilullisen menestyksen varaan.
Jos menestystä kuitenkin tulisi, jopa kullan muodossa, niin avittaisi se ritareita rutkasti.
– Suomenmestaruus poistaisi hetkellisesti kaikki ongelmamme, mutta sittenkään emme saisi uudestaan alkaa tekemään hullutteluja. Kaikki pelit, mitä pelaamme playoffseja, niin korjaavat talouttamme, Korpela kertoo.
Hämeenlinnalaisten onneksi jääkiekossa voi menestyä muullakin kuin rahalla. Välierissä keväällä taistellut Blues on mainio esimerkki siitä, kaiken ollessa kohdallaan, kaikki on mahdollista. Espoolaiset lähtivät kauteen pienemmällä pelaajabudjetilla kuin HPK, Blues kulutti joukkueeseensa 1,6 miljoonaa euroa, kun vastaavasti Kerho 1,7 miljoonaa euroa.
Seuraavalla kaudella Korpela uskoo ritareidenkin omaavan mahdollisuuden pärjäämiseen. Ainakaan hän ei halua myöntää hämeenlinnalaisten tippuneen 2000-luvun kestomenestyjästä kympin sakkiin yrittäväksi ryhmäksi.
– Mielestäni huippu-urheilua tehdessä tavoitteetkin pitää olla korkealla. Janoamme menestystä kaiken aikaa ja mielestäni meillä on silloin väärä ajatusmalli, jos ajattelemme, että tavoitteemme on ainoastaan päästä kymmenennelle sijalle.
– Toki elämän realismiakin on oltava, emme voi suurseurojen sekaan lähteä huutamaan, että ainoa tavoitteemme on voittaa mestaruus, mutta unelmia on oltava. Jos tässä tilanteessamme myöntäisimme, että pyrimme vahingossa räpeltämään itsemme kymmenenneksi, niin silloin meillä ei ole tavoitteemme riittävän korkealla. Ja se varmasti vaikuttaisi vaatimus- ja tekemisen tasoihimme. Onneksi tämä on urheilua, missä on yllätysmomenttinsa.
Talousvaikeudet otsikkokamaa
Kerhon rahaongelmat saivat alkunsa kaudesta 2007–2008, jolloin organisaation toiminta tuotti taloudellista tappiota 337 000 euroa. Seuraavasta kaudesta tuli vielä rankempi, takkiin tuli jopa 800 000 euroa.
Keväällä 2010 HPK ylsi nollatulokseen finaaleihin etenemisensä ansiosta, mutta sen jälkeen kahtena peräkkäisenä kautena on tullut 150 000 euron tappiot.
– Keväällä 2007 pääomatulomme olivat jo plussalla, mutta sitten tapahtuivat kaksi kovaa syöksyvuotta taloudessamme, jotka käytännössä romahduttivat riskinottokykymme.
– Tällä hetkellä taloustilanteemme on erittäin haastava, toista miljoonaa ovat pääomamme miinuksella, Se ei ole enää sivulausekamaa, vaan se on otsikkokamaa, meillä on taloudellisesti vaikeaa, mutta tulemme täältä. Käännämme tämän vielä seutukunnan ja Kerhon hyväksi, Korpela kommentoi.
Tänä keväänä talousvaikeudet johtivat Pallokerhon toimistoväen yt-neuvotteluihin. Kerhon toimitusjohtaja kuitenkin korostaa, ettei neuvotteluiden tarkoituksena ole vähentää työntekijämäärää vaan tehostaa seuran toimintaa.
– Yt-neuvottelutkin on kirjainhirviö, mietitään loppuuko koko toimintamme vai ei. Pyrimme viestimään kuitenkin, että kyse on toimintamme tehostamisesta. Ja sitä me tahdomme tehostaa, koko organisaation ympärillä tapahtuvaa toimintaa. Alunperinkään ei ollut kyse irtisanomisista, vaan työtehtäviemme uudelleen organisoimisesta.
– Halusimme perata kaiken, tarkistaa olemmeko tehneet kaiken oikein ja onko meillä resurssit oikeissa paikoissa. Muutoksia teimme markkinointi- ja myyntipuolellemme, jaoimme tehtäviä eri tavalla talon sisällä ja palkkasimme mukaan uusia työntekijöitä, Korpela taustoittaa.
Pallokerhon pomo kertoo seuran pestanneen markkinointijohtajakseen 1.5 alkaen Heikki Veteläisen, organisaation myyntipäälliköksi puolestaan siirtyy pelaajauransa tähän kevääseen lopettanut Jukka Laamanen.
– Uusilla markkinointipuolemme rekrytoinnellamme haemme selkeämpää toimintamallia ja ottelutapahtumamme kehittymistä.
– Korkeana tavoitteenamme on parantaa markkinointiamme ja ottelutapahtumaamme. Tehdä ottelutapahtumastamme ja koko toiminnastamme kiinnostavampaa, Korpela sanoo.
HPK kaikkien huulille
Keväällä 2006 Kerho saavutti hartaan unelmansa, Suomenmestaruuden. Tämän jälkeen ritareiden toiminta on ulkopuolisen silmiin vaikuttanut siltä, ettei seuralla ole ollut selkeää visiota. Kulta täytti ritareiden mahat ja tekemisestä tuli päämäärätöntä.
Korpela myöntää, että näkemyksessä on perää, mutta korostaa, että nyt seura ottaa itselleen selkeämmän suunnan.
– Voi olla, että taloudellisesti tappiollisten kausien keskelle tuli shokeeravampia hetkiä, että mitä tämä kaikki tarkoittaa. Oli hetkiä, ettei fokuksemme ollut selvillä, mihin pyrimme ja mitä haluamme.
– Nyt teemme töitä siksi, että visiomme selkiytyisivät. Tietäisimme millä tavalla kerholainen kiekko viedään terävimpään kärkeen, vaikka meillä ei taloudelliset resurssimme olisivat parhaimmat mahdolliset. Päämäärämme täytyy olla selvillä ja niille meidän on rakennettava kivijalat, miten ne saavutetaan.
Sitä, miten HPK kiikutetaan takaisin huipulle on organisaatiossa pohdittu rutkasti. Kerhon pomo uskoo vakaasti, että joukkue lähtee nousemaan suosta pintaa kohti.
– Olen täysin luottavainen siihen, että asiamme alkavat menemään aurinkoisempaan suuntaan, mielessäni ei ole käynyt luovuttaminen vaan nimenomaan päinvastoin.
– Vuoden ajan olemme tehneet strategiaamme ja pitkän ajan suunnitelmiamme, ne tulevat julkisuuteen kesällä vuosikokouksessamme. Työtä teemme kaiken aikaa sen eteen, että saamme taloutemme tervehtymään. Pyrimme saamaan HPK-henkisiä ihmisiä toimintaamme mukaan ja rakentamaan toimintaamme sitä kautta.
Seuran yksi tulevaisuuden kivijaloista on seudullisuus. Fanienkin into kannustamiseen on hiipunut mestaruuden jälkeen, esimerkiksi yleisömäärät ovat jääneet edellisillä kausilla tavoitelluista lukemista.
Nyt oranssipaidat pyrkivät rakentamaan uudelleen yhteisöllisyyden Kerhon ympärille.
– Iso tehtävämme on saada HPK kaikkien huulille, ja mieluiten myönteisissä merkeissä. Haluamme, että ihmiset voivat olla ylpeitä meistä, siitä mitä olemme. Sitä me haluamme kasvattaa tulevaisuudessa. Silloin yhteisöllisyyskin tulee filosofiamme perustaksi, olemme sen takana, Korpela kommentoi.
Kerhon johtaja omaa myös kirkkaan näkemyksen, miten seura nostetaan ihmisten puheenaiheeksi.
– Se tehdään sillä, että missä tahansa olemme, niin tahdomme tuoda seutukuntaa esille ja ihmisiä yhteen.
– Haluamme tulla myös yhä enemmän ja avoimemmin julkisuuteen ja käydä kannattajiemme kanssa niissä foorumeissa keskusteluja kuin se on mahdollista. Mitä vähemmän on spekulointia, niin sen parempi. Haluamme tuoda faktat kannattajiemme tietoisuuteen.
Ihmisten innostusta Kerhoa kohtaan seuran kannattaa pyrkiä nostamaankin, sillä ainakin kahdella edellisellä kaudella yleisömäärät ovat jääneet oranssinuttujen kotimatseissa budjetoidusta lukemasta. Tavoite on kummallakin kaudella ollut 3600 katselijaa, mutta taistoja on saapunut seuraamaan keskiarvollisesti noin 3500 ihmistä.
Korpelan mukaan yleisömäärää voi kohottaa pelitapahtumaan panostamalla.
– Pystymme paljon kehittämään sitä, mitä ottelutapahtumamme sisällä on. Miten hyvin ihmiset viihtyvät ja miten heidät saadaan viihtymään entistä paremmin. Meidän on terävöitettävä ja kehitettävä tapahtumaamme. Yksi tavoitteemme on saada yleisömme lähemmäksi tapahtumaa.
Junioritoimintaa tehostetaan
Yhteisöllisyyden lisäksi HPK rakentaa tulevaisuuttaan myös oman juniorituotantonsa varaan. Junnukasvattamossa itää valoisa siemen ritareiden tulevaisuudelle, sillä muun muassa Pallokerhon a-juniorit voittivat omassa sarjassaan pronssia.
Korpelan mielestä junnupuolelta täytyy johtaa hyvä polku liigajoukkueeseen, seurassa panostetaan siihen roimasti.
– Meiltä on tulossa hyvä pelaaja-aineisto junnupuoleltamme, heille täytyy olla reitti selvä liigajoukkueeseemme. Haluamme olla kasvattajajoukkue ja luoda polun omille pelaajillemme.
– Tällä hetkellä käymme erittäin hyvää keskustelua junnukiekon kanssa ja meillä on yhteiset ja selkeät visiot. Alamme satsaamaan entistä enemän junioritoimintaamme ja varsinkin yhteistyöhömme ja yhteiseen ajatteluumme. Liian usein satsaaminen tarkoittaa vain euroja. Se on sitäkin, mutta terävöitämme yhteistyötämme.
Menneinä vuosina HPK on lisäksi totuttu näkemään ryhmänä, missä pelaajat ovat saaneet hyvän nosteen uralleen. Tällaisia kiekkoilijoita ovat muun muassa olleet Timo Pärssinen, Eero Somervuori, Ville Leino ja Tommi Santala.
Edelliskausina Kerho ei ole profiloitunut kasvattaja- eikä ostojoukkueeksi, mutta jatkossa HPK panostaa Korpelan mukaan asemaansa pelaajien jalostajana.
– Haluamme pitää pelaajista niin hyvää huolta, että he viihtyvät täällä ja kaikilla olisi mahdollisuudet nousta jopa maailman huipulle.
